Vähemmistölaki 25 vuotta – Ruotsin huonoin laki?

Suomen kielen professori Leena Hussin vuosikymmeniä kestänyt työ vähemmistökielten tutkijana ja puolesta puhujana palkitaan Ruotsinsuomalaisella elämäntyöpalkinnolla. Päätös aloittaa akateeminen ura suomen kielen ja monikielisyyden parissa sai kipinän Hussin omasta perhearjesta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Leena Huss, Ruotsin ensimmäinen suomen kielen naisprofessori, on saanut vuoden 2022 ruotsinsuomalaisen elämäntyöpalkinnon. Perusteluissa korostetaan hänen vuosikymmeniä kestänyttä työtään ruotsinsuomalaisten ja muiden kielivähemmistöjen puolesta.”Olen kovin iloinen, että tämä on ruotsinsuomalainen palkinto, tämä on meidän oman yhteisön palkinto, se tuntuu hyvältä.”Näin sanoo Leena Huss, kun tapaan hänet Uppsalan kaupunginkirjastossa helmikuisena päivänä vuonna 2023. Tie vähemmistökielten tutkijaksi ei ollut itsestään selvä. Ammatinvalintaa pohtiessaan Leena Hussin mielessä kävi eläinlääkärin työ. Hänen isänsä kuitenkin teilasi ajatuksen toteamalla, ettei pieni, nuori tyttö sovi ollenkaan eläinlääkäriksi käsittelemään isoja lehmiä ja hevosia. Ura vei yliopistoon ja kieliopintoihin, mutta väliin mahtuivat myös vuodet kauppakorkeakoulussa.Päätös puhua omille lapsille suomea kyseenalaistettiinKaksikieliset lapset ovat Leena Hussin väitöskirjan aiheena. Tutkijakaan ei ole omassa elämässään välttynyt kaksikielisyyteen liittyviltä ennakkoluuloilta. Neuvolanlääkäri antoi aikoinaan ymmärtää, ettei Leena Hussin pitäisi olla niin tyhmä ja puhua lapsilleen suomea. Perheen kielilinjaus on johtanut siihen, että lapset ovat nyt kaksikielisiä, ja kolmannen polven Hussit monikielisiä.Leena Huss on omistanut valtaosan elämästään vähemmistökielten tutkimiseen ja syventynyt myös pienten kielten elvyttämiseen. Suomen kielen tulevaisuuden Ruotsissa hän näkee valoisana.”Näen sen hyvänä. Minusta ruotsinsuomalaisten tietoisuus kielestä ja elvytyksestä on kasvanut valtavasti. Minusta kaikista paras asia on se, että ruotsinsuomalaiset nuoret aikuiset ovat niinkin kiinnostuneita ja aktivoituneita.”Ruotsinsuomalainen elämäntyöpalkinto jaetaan ansioituneille ruotsinsuomalaisille. Sveriges Radio Finskan jakaman tunnustuksen saajan valitsee palkintoraati, jota johtaa Sveriges Radio Finskan entinen kanavapäällikkö Päivi Tompuri. Muut jäsenet ovat toimittajat Jaana Johansson, Hannu Laitinen ja SVT:ssä työskentelevä projektijohtaja Anu Tolonen.Elämäntyöpalkintoja on jaettu vuodesta 2019 lähtien. Sen ovat saaneet myös Esko Melakari, Paula Ehrnebo, Markku Huovila ja Erkki Vuonokari.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

24 Helmi 202347min

Karjalalainen Lahja Johansson hoiti jo 11-vuotiaana sodassa haavoittuneita, ja sota vei häneltä kodin - kahdesti. Aapo Knaapi lähti 19-vuotiaana rintamalle, ja näki sodasta painajaisia vuosikymmenten ajan. Tässä ohjelmassa myöhemmin Ruotsiin muuttaneet Johansson ja Knaapi kertovat, mitä he kokivat Suomen sodissa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939 Suomen Yleisradiossa Suomen ulkoministeri kertoo, että Suomi on sodassa. Neuvostoliiton joukot ovat ylittäneet Suomen rajan, ja viranomaiset kertovat radiossa, että monen suomalaisen pitää pakata leipiä, voita, sokeria, lämmin peitto ja muita tavaroita reppuun tai matkalaukkuun. Kaupungeissa ja itärajalla asuvien suomalaisten pitää valmistautua jättämään oma kotinsa."Yhtenä iltana ovelle koputettiin, että nyt pitää lähteä ja mennä sillan yli. Sinä yönä silta räjäytettiin", kertoo Karjalassa, Salmissa syntynyt ja kasvanut Lahja Johansson ensimmäisestä lähdöstä evakkoon.19-vuotiaana rintamalle lähtenyt Aapo Knaapi koki jatkosodassa menetyksen, joka jäi ikuisesti hänen mieleensä. Upseeri Björn Råbergh oli rintamalla loppuun asti, kunnes Neuvostoliiton suurhyökkäys pakotti hänet ja muut perääntymään.Sadat tuhannet suomalaiset miehet ja naiset osallistuvat tulevien vuosien aikana talvisotaan ja jatkosotaan. Osa sodan kokeneista sotaveteraaneista muuttaa myöhemmin Ruotsiin. Vuonna 2015 Ruotsissa asui noin 350 Suomen sotien veteraania.Sveriges Radio Finskan toimittaja Soili Huokuna haastatteli monia heistä vuonna 2015. Tähän vuonna 2023 julkaistuun ohjelmaan olemme koonnet Lahja Johanssonin, Aapo Knaapin, Björn Råberghin ja Annikki Hansenin tarinoita.Aapo Knaapi kuoli Göteborgissa syyskuussa 2017, Björn Råbergh kuoli Tukholmassa marraskuussa 2017 ja Lahja Johansson kuoli Tukholmassa joulukuussa 2017. Annikki Hansen kuoli kesäkuussa 2021 Tukholmassa.Haastattelut: Soili Huokuna, 2015soili.huokuna@sverigesradio.seToimittaja: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.se

22 Tammi 202352min

Evakkojen jälkeläisiä on jopa miljoona, ja uudet sukupolvet etsivät nyt tietoa menetetystä Karjalasta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Noin 80 vuotta sitten Suomi menetti suuren osan Karjalaa, ja sen myötä kymmenesosan maapinta-alastaan. Noin 400 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa, jotka jäivät silloisen Neuvostoliiton puolelle. Kyseessä on Suomen historian suurin trauma.Unelma Karjalasta elää kuitenkin edelleen suomalaisten – ja myös monien ruotsinsuomalaisten – mielissä.Suuri osa menetetyn Karjalan alueelta kerran lähteneistä on jo kuollut. Tietoa menetetystä maasta ja sen kulttuurista etsii nyt uusi sukupolvi: evakkojen lapsenlapset.Yksi heistä on Unelmien Karjala -ohjelman tekijä, tukholmalainen toimittaja Julia Wiraeus, jonka juuret ovat Muolaassa, Etelä-Karjalassa.Ohjelma "Unelmien Karjala – juuret Muolaassa" on tehty syksyllä 2022. Haastateltavat:Jyrki Ijäs, Hiitolan pitäjäyhdistyksen puheenjohtajaOuti Mulari, Karjalaisen Nuorisoliiton hallituksen puheenjohtajaRainer Knapas, kulttuurihistorioitsijaLauri Rämö, Muolaan pitäjäyhdistyksen aktiiviToimittaja: Julia WiraeusTuottaja: Tiina Laitila Kälvemarktiina.laitila@sverigesradio.seMiksaus: Emilia Martin

6 Tammi 202325min

Maaret Riit'ahon sotalapsuutta Ruotsissa siivittivät huolettomat leikit. Samalla suuri tuska oman äidin yllättävästä ja salaperäisesta kuolemasta painoi pienen lapsen mieltä. Radiodokumentissa paljastuu vuosikymmeniä kestänyt mysteeri. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Toimittaja Anni Riit'aho selvittää, mitä oikein tapahtui hänen mumminsa, Maaret Riit'ahon äidille Tukholmassa vuonna 1945. Maissi Enne Sofia Ahola oli Annin isomummi ja radiodokumentissaan "Mummini sotalapsuus" Anni Riit'aho avaa vaihe vaiheelta tapahtumat, jotka johtivat isomummi Maissi Enne Sofian ennenaikaiseen ja traagiseen kuolemaan. Tytär Maaret Riit'aho oli silloin alle kouluikäinen ja ymmärsi äitinsä todellisen kuolemansyyn vasta vuosien kuluttua. Syyt traagisiin tapahtumiin taas selvisivät vasta 70 vuoden kuluttua.Ohjelma on uusinta vuodelta 2017.Anni Riit'ahoanni.riitaho@sverigesradio.se

25 Joulu 202238min

Jengi ruotsinsuomalaisia, jotka ovat tutustuneet toisiinsa sosiaalisessa mediassa, on Helsingin risteilyllä. Matkan aikana tutustutaan toisiin ihan oikeassa elämässä ja pidetään hauskaa. Risteilyllä koetaan myös suuria tunnekuohuja, kun laiva lähestyy Suomea. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Crazy Finnish Cruise on radiodokumenttiohjelma risteilymatkasta, jonka aikana koetaan iloa, kaipuuta, surumielisyyttä kuin myös suurta yhdessäolon riemua. Tukholma-Helsinki -risteilylle osallistuvat ovat Facebookin Finnjävlar-ryhmän jäseniä ja nyt he solmivat ystävyyssuhteita Suomenlaivalla. Tapaamme ohjelmassa Crazy Finnish Cruise Anita Isterin, joka on yksi risteilyn järjestäjistä. Hän on huomannut, että monet Facebook-ryhmän jäsenet ovat yksinäisiä:"Halusin keksiä jotain, missä kaikki voivat olla mukana."Mukana matkalla on myös Greger Enberg. Reissu Suomeen oli ensimmäinen vuosikymmeniin. Lapsuuden maisemat herättivät voimakkaan tunnekuohun:"Finland är mitt DNA."Ohjelmassa seuraamme myös viittä muuta risteilylle osallistuvaa Finnjävlar-ryhmän jäsentä; Marko Vuopposta, Sara Anderssonia, Thomas Pohjalaa ja Sussi Jokelaa. Kuulet Markon luksushytistä, Saran muodonmuutoksesta ja Thomaksen sekä Sussin romanttisesta tapaamisesta.Reportterit:Mika Tahvanainenmika.tahvanainen@sverigesradio.seMinna Pyyköläminna.pyykola@sverigesradio.seTuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

16 Joulu 202237min

Mitä on hyvä elämä ja minkälaisista aineksista se koostuu? Kristiina Katajikko ja Johanna Underström keskustelevat näistä kysymyksistä terapeutti Pirita Jaaksin kanssa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Aikaisemmissa Kipupiste-ohjelmissa vierailleet Kristiina Katajikko sekä Johanna Underström kertovat, miten elämän varrella koetut vaikeudet ovat muovanneet heidän käsitystään hyvästä elämästä. Kristiina taisteli vuosia syömishäiriöitä vastaan, ja Johanna on kärsinyt masennuksesta. Nyt elämä näyttäytyy valoisana, jos vaikka tummat sävyt tulevat ja menevät, tiivistää Johanna ja kertoo, että on oppinut hyväksymään myös vaikeat hetket elämän realiteetteina. Kristiinalle on taas hetkessä elämisen tärkeys korostunut.Oma koti, kiitollisuus, kärsivällisyys sekä armollisuus kuin myös usko, toivo, rakkaus ovat avaintekijöitä hyvän elämän saavuttamiseksi Kristiinalle ja Johannalle. "Usko voi merkitä uskoa elämään, rakkauden ei tarvitse olla romanttista. Se voi olla rakkaus lapsia, ystäviä, läheisiä tai lemmikkejä kohtaan. Toivo on kuitenkin kaikkein tärkein ainesosa."Kristiina KatajikkoJohanna korostaa ennen kaikkea kodin ja kiitollisuuden merkitystä:"Olen kerran menettänyt kotini. Ajattelen joka päivä, että mahtavaa että minulla on koti. Saan kaatua omaan sänkyyn eikä tarvitse nukkua kenenkään muun sohvalla. Kiitollisuus on minulle tosi tärkeää."Johanna UnderströmKipupiste-ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi.Tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

9 Joulu 202238min

Narsistinen persoonallisuushäiriö on vakava ja vaarallinen psyykkinen sairaus. Laura eli vuosia parisuhteessa narsistisen henkilön kanssa. Suhdetta värittivät niin manipuloiminen kuin uskottomuus. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Kun Lauran tapasi entisen puolisonsa, alku oli ruusuinen."Hän osasi tosissaan viedä jalat alta ja tiesi tasan tarkkaan, mitä sanoa."Suhteen edetessä kaikki muuttui. Laura ei aluksi ymmärtänyt, että hän on suhteessa narsistisen henkilön kanssa. Kun hän myöhemmin alkoi ottaa selvää asiasta, palat loksahtelivat paikoilleen.Narsistista käyttäytymistä kuvaavia piirteitä ovat muun muassa tunnekylmyys, alentunut empatian kyky omia läheisiä kohtaan sekä illuusio kaikkivoipaisuudesta, terapeutti Piritta Jaaksi listaa.Terapeutti Piritta Jaaksi keskustelee Lauran kanssa siitä, millaista oli elää parisuhteessa narsistin kanssa ja miten se on vaikuttanut Lauran elämään, tunteisiin ja toimintaan.Kipupiste-ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi.

2 Joulu 202244min

Vakava masennus on usein syynä itsetuhoisuuteen, ja masennuksesta kärsivä voi pohtia jopa itsemurhaa. Kyse saattaa kuitenkin olla polttavasta tarpeesta päästä eroon henkisestä tuskasta eikä suinkaan elämänsä päättämisestä. Apua pitää aina hakea, kun itsetuhoiset ajatukset valtaavat mielen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Terhi Nybond kertoo avoimesti Kipupiste-ohjelmassa elämänsä vaiheista, jolloin hän oli syvästi masentunut ja masennus johti itsetuhoisuuteen. Takana on kaksi itsemurhayritystä, joista hän selvisi. Ensimmäisellä kerralla kollega oli pelastava enkeli, toisella oma kaksoissisar. Traagisista tapahtumista on jo kulunut yli kymmenen vuotta. Nyt Terhi Nybond voi hyvin, elää normaalia perhe-elämää harrastuksineen. Hänen turvaverkostoonsa kuuluu perheen ja lähiomaisten lisäksi oma yhteyshenkilö sairaanhoitopiirissä. Itsemurha-ajatukset saattavat käydä vakavasti masentuneen mielessä. Kyse on useimmiten kuitenkin pelkistä ajatuksista eikä niistä pidä pelästyä, korostaa Kipupiste-ohjelman juontaja, käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi. Vain harvoin tarkoituksena on päättää oma elämä, taustalla on ennemminkin palava tarve päästä eroon henkisestä tuskasta. Itsemurha- ja itsetuhoiset ajatukset on kuitenkin otettava vakavasti ja apua pitää hakea.TÄÄLTÄ SAA APUA:Akuutissa hätätilanteessa soita aina: 112, SOS AlarmMind Självmordslinjen: 90101- ympärivuorokautinen tukilinja henkilöille, joilla on itsemurha-ajatuksia- Mindin chat'iin voi kirjoittaa täälläVårdguiden: 1177- sairaanhoitoneuvontaa - yhteystiedot psykiatrian akuuttiosastoilleJourhavande präst: 112 kaikkina päivinä kello 21-06- svenskakyrkan.se/jourhavandeprastPalveleva puhelin – Sverigefinska telefonjouren: 020-26 25 00- Ruotsin kirkon Palvelevassa puhelimessa yhteydenottoosi vastataan suomeksi. Voit keskustella elämäntilanteestasi kertomatta nimeäsi tai asuinpaikkaasi. Sinua kuuntelee ja tukee päivystäjä, joka on saanut koulutuksen tehtävään.BRIS Vuxentelefon: 077-150 50 50BRIS barnens hjälptelefon: 116 111- bris.se Jourhavande medmänniska: 08 – 702 16 80jourhavande-medmanniska.seAnhöriglinjen: 0200-23 95 00SPES – Riksförbundet för suicidprevention och efterlevandes stöd: 020-18 18 00- spes.seKipupiste-ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi.Virpi Inkeri, tuottajavirpi.inkeri@sverigesradio.se

25 Marras 202240min