
58. Mielen hyvinvointia luonnosta. Vieraina Kirsi Salonen, Mikko Pohjola ja Sampo Pohjola.
* Sisältää kaupallista yhteistyötä Korpi ForRestin kanssa.Luonnolla on tutkitusti paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, myös mielelle. Virkistymisen, palautumisen ja elpymisen lisäksi on havaittu jopa tervehtymisen kokemuksia. Luontokokemuksista voidaan saada hyötyä myös hoidolliseen ja omaehtoiseen psyykkiseen prosessointiin.Tässä jaksossa vieraitani ovat psykologian tohtori, psykoterapeutti Kirsi Salonen sekä Korpi ForRestin perustajat Mikko ja Sampo Pohjola.Kirsi Salonen tutki väitöskirjassaan kokonaisvaltaisten luontokokemusten hyvinvointivaikutuksia. Hän jatkaa tutkimustyötä luonnon hyvinvointivaikutuksista Tampereen yliopistossa ja puolet työajastaan hän tekee asiakastyötä psykologina ja psykoterapeuttina.Mikko Pohjola väitteli vuonna 2013 Utrecthin yliopistosta taloustieteistä. Korpi ForRestin toisena perustajana hän vastaa ennen kaikkea palvelun tieteellisestä validoinnista. Yrittäjyyden ohessa hän työskentelee myös tutkimuksen kaupallistamisen parissa Turun yliopistossa.Sampo Pohjolalla on parin vuosikymmenen kokemus sosiaali- ja terveysalalta erilaisista ryhmä- ja yksilöohjauksista. Nyt hän vie oppejaan mielen hyvinvointiin liittyen työelämään, ajatustyöntekijöiden tueksi Korpi ForRestin kautta.Keskustelemme Kirsi Salosen kanssa luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista ja Mikko ja Sampo Pohjolan kanssa virtuaalisten luontoelämyksien hyödyntämisestä tietotyön tauottamisessa ja työhyvinvoinnin edistämisessä.Luonnosta saatavat hyvinvointivaikutukset ilmenevät nopeasti ja niiden vaikutukset ovat usein pitkäkestoisia. Luontokokemus on mahdollista tuoda myös työpäivien taukoihin moniaistisen virtuaalielämyksen avulla, mobiiilisti tai tätä varten suunnitellussa taukotilassa. Ohjatut luontokokemukset voivat tukea hoidollisesti psyykkistä prosessointia ja lieventää ristiriitaista suhtautumista luontoon.Tässä jaksossa pohdimme mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ovat? - Millä tavoin voit saada hyvinvointia luonnosta, myös mielellesi? - Miten voit rakentaa ja syventää luontoyhteyttäsi? - Miten luontoa voi hyödyntää työpäivän aikaiseen palautumiseen, myös toimistolla? - Miten luot rutiinin palauttavien taukojen pitämiseen? - Miten ohjatuilla luontokokemuksilla voidaan tukea hoidollisesti psyykkistä prosessointia? - Mitä ovat ristiriitaiset luontokokemukset ja miten niitä voidaan ohjauksella lievittää?Lisätietoa ja linkkejä:Kirsi Salosen kotisivut: Psykologipalvelut Hyvän MielenTilaKirsi Salosen väitöskirja: Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena Tutkimusprojekti, jossa Kirsi Salonen toimii tutkijana: Luontolähtöinen interventio kuntoutusmuotona masennuspotilaillaKorpi ForRest yrityksen www-sivutKorpiForRest LinkedIn, Facebook, Instragram ja Twitter.Korpi ForRestin YouTube-kanavaKorpi ForRestin podcast: Metsään meni - ajatuksia mielestä (Spotify)Korpi ForRestin missio on tehdä ajatustyöntekijöistä onnellisempia, luovempia ja vähemmän stressaantuneita tuomalla luonnon tieteellisesti todetut terveysvaikutukset toimistolle sekä ohjaamalla heidät pitämään palauttavia taukoja systemaattisesti työpäivän aikana.Korpi® ForRest on ensimmäinen luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntävä ratkaisu, joka keskittyy erityisesti työpäivänaikaiseen palautumiseen. Korpi ForRestia kehitetään perustuen viimeisimpiin tieteellisiin tuloksiin palautumisen merkityksestä sekä luonnon hyvinvointivaikutuksista.Virtuaaliluontoelämyksen ohella Korpi ForRest on kehittänyt taukovalmennusohjelman työpäivänaikaisen kuormituksen hallintaan. Valmennuksessa fokus on organisaation taukokulttuurin kehittämisessä, työpäivän rytmittämisessä ja yksilökohtaisten palauttavien taukojen rutiinin luomisessa. Tavoitteena on löytää kuhunkin työyhteisöön sopivat tavat tehdä työstä tuottavampaa vähemmällä suorittamisella.Korpi ForRest pilotoi valmennusohjelmaa viime syksynä neljän eri tietointensiivistä työtä tekevän organisaation kanssa. Pilotissa osallistujat käyttivät Korpi ForRest -taukotilaa sekä mobiilia taukosovellusta. Osallistujien työhyvinvoinnin kehittymistä seurattiin ja mitattiin samalla, kun he osallistuivat taukovalmennusohjelmaan.Anna ihmeessä palautetta podcastista täällä.-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
15 Maalis 202150min

57. Miten tehdä onnistunut elämäntapamuutos? Vieraana Anu Tevanlinna.
Oletko joskus epäonnistunut elämäntapamuutoksessa? Et ole ainoa. Monilla meistä on kokemusta epäonnistumisista niissä. Olemme kenties tavoitelleet täyttä suunnanmuutosta ja tuloksia nopeasti tiukan kurinalaisesti - ja sitten pettyneet itseemme, kun tulokset eivät ole olleet toivotunlaisia.Tässä jaksossa vieraanani on psykologi, valmentaja ja tietokirjailija Anu Tevanlinna. Keskustelemme Anun kanssa siitä kuinka tehdä onnistunut elämäntapamuutos. Anu on kirjoittanut aiheesta kirjan Hyvinvointia mielelläsi - Arvoista suunta elämäntapamuutokseen.Elämäntapamuutoksissa on hyvä lähteä liikkeelle pienin askelin. Alussa kannattaa pysähtyä ja pohtia, mikä itselle on tärkeää ja mihin kaipaa muutosta. Kannattaa miettiä, mitä haluat elämääsi lisää, ennemmin kuin sitä mistä haluat luopua tai mitä vähentää.Pohdimme Anun kanssa mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitkä ovat tyypillisiä elämäntapamuutoksia? - Minkälaiset asiat vaikeuttavat muutoksessa onnistumista? - Miksi jotkin muutokset ovat vaikeampia kuin toiset? - Miten kestävä elämäntapamuutos tehdään? - Millainen rooli arvoilla ja sisäisellä puheella on muutoksen tekemisessä? - Miten tunteet kannattaa huomioida muutosprosessissa? Lopuksi Anu kertoo myös, että mikä on varma tapa epäonnistua muutoksessa ja mitkä tekijät puolestaan auttavat onnistumisessa.Jakson linkit:Anu Tevanlinnan www-sivut: https://www.anutevanlinna.com/Anu Tevanlinna Instagramissa: https://www.instagram.com/psykologi_anu/Anu Tevanlinna LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/anutevanlinna/Anu Tevanlinnan kirja Hyvinvointia mielelläsi -Arvoista suunta elämäntapamuutokseen (Atena 2020): https://atena.fi/kirjat/hyvinvointia-mielellasi-----Anna palautetta jaksosta: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
1 Maalis 202132min

56. Miten turvaat lastasi digiliikenteessä? Vieraana Nina Vaaranen-Valkonen.
Digitaalisissa ympäristöissä on lapsille paljon hyvää ja hyödyllistä - mutta myös haitallista ja vaarallista. Jokaisella lapsella on oikeus tietoon, oppimiseen ja turvallisuuteen myös digitalisoituneessa yhteiskunnassamme. Sisältövaroitus: Jaksossa sivutaan seksuaaliväkivaltaa ja lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.Tässä jaksossa keskustelen Suojellaan lapsia ry:n toiminnanjohtaja, erityisasiantuntija, psykoterapeutti Nina Vaaranen-Valkosen kanssa siitä, miten voit turvata lasta digitaalisessa ympäristössä.Suurin riski digitaalisissa ympäristöissä olemme me ihmiset, eivät laitteet tai digitaalinen media. Kuka tahansa voi joutua haitallisen sisällön äärelle tai erilaisten huijausten, häirinnän tai muiden rikosten kohteeksi. Lapselle voi tulla vastaan yllättäviä, pelkoakin aiheuttavia tilanteita. Kasvatuksen ja tiedon jakamisen tarkoituksena on vahvistaa lapsen omia valmiuksia toimia turvallisesti digimaailmassa sekä lisätä ymmärrystä siitä, miten digimaailmassa kannattaa toimia ja milloin pyytää aikuisen apua. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, miten vanhempi voi luoda lapselle mahdollisimman turvallisen digiympäristön ja antaa lapselle rohkeutta pyytää apua, jos joku tilanne pelottaa tai aiheuttaa hämmennystä. Käsittelemme myös vanhempien omia digitaitoja ja lapsen oikeutta päättää omasta digitaalisesta jalanjäljestään.Pohdimme Ninan kanssa mm. seuraavia kysymyksiä:- Mitä lasten digiturvataidoilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan?- Mitä riskejä ja vaaroja verkossa on lapsille? - Miten voit opastaa lastasi liikkumaan turvallisesti digitaalisessa liikenteessä?- Millainen on turvallisesti digiliikenteessä liikennevalomalli?- Mitä on hyvä huomioida, kun jakaa lapsesta tietoa verkossa?Jakson linkit:Nina Vaaranen-Valkonen Twitterissa ja LinkedIn:ssa.Suojellaan Lapsia ryn verkkosivut Suojellaan Lapsia ry Facebookissa ja Instagramissa.Turvallisesti digiliikenteessä hankkeen sivut (ENG) (SWE) ja jaksossa kuvattu Turvallisesti digiliikenteessä -liikennevalomalliLoppu kuvien kiristämiselle ja häpeälle -videoMIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0111 suomen kielellä 24/7.RikosuhripäivystysLasten mielen hyvinvointia käsitellään myös jaksoissa:36. Lasten aggressiivisuus ja tunnesäätely. Vieraana Riikka Riihonen.35. Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen.Anna ihmeessä palautetta podcastista täällä.-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
15 Helmi 202139min

55. Miten irrottaudut työstä? Psykologinen palautuminen. Vieraana Anniina Virtanen.
Miten palaudut työstä? Onnistutko irrottautumaan työstä? Psykologinen palautuminen työstä tarkoittaa kehon ja mielen elpymistä työn aiheuttamasta kuormituksesta. Riippumatta työmme luonteesta, se kuluttaa voimavarojamme. Onnistunut palautuminen ja työstä irrottautuminen on tärkeää hyvinvoinnillemme - ja kyvyllemme tehdä hyvää työtä.Tässä jaksossa vieraanani on psykologi, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija ja Työterveyslaitoksen tutkija Anniina Virtanen. Hänen väitöskirjansa käsittelee psykologista palautumista. TTL:lla hän on mukana Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -hankkeessa. Keskustelemme Anniinan kanssa työstä irrottautumisesta ja psykologisesta palautumisesta.Psykologista irrottautumista on tutkittu paljon. Se auttaa useimpia ihmisiä palautumaan. Psykologisen palautumisen keinot ja kokemukset ovat yksilöllisiä. Psykologinen työstä irrottautuminen onnistuu usein parhaiten, kun uppoutuu johonkin asiaan, joka on erilaista kuin oma työ. Näitä voivat olla esim. liikunta, kirjan lukeminen tai muut arkiset harrastukset. Palautumista ei tapahdu vain vapaa-ajalla tai lomilla, vaan työpäivien riittävä tauottaminen on myös tärkeää.Tässä jaksossa kuulet muun muassa - Miksi työstä palautuminen on tärkeää? - Mitä psykologinen palautuminen tarkoittaa? - Mikä on työstä irrottautumisen rooli palautumisessa? - Millaiset keinot auttavat työstä irrottautumisessa ja palautumisessa? - Mitä siitä voi seurata, jos ei onnistu tai halua irrottautua työstä?Jakson linkit:Anniina Virtanen LinkedIn:ssa: anniinavirtanen, Instagramissa: @anniinavir ja Twitterissa: @_anniinavirtaneKannattaa lukea myös Anniina Virtasen haastattelu psykologisesta palautumisesta Työpiste-lehdessä: Psykologinen palautuminen työstä – nämä kuusi kokemusta edistävät sitä Palautumista käsitellään myös jaksossa 5. Loma ja palautuminen. Vieraana Mari Laari.Anna ihmeessä palautetta jaksosta ja Psykopodiaa-podcastista täällä.-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
1 Helmi 202134min

54. Tunnesyöminen. Vieraana Katarina Meskanen.
Tunnesyöminen on yleistä. Se ei ole nälkään syömistä vaan tunne-elämän tarpeiden tyydyttämistä. Tunnesyömisellä haetaan helpotusta ja lohtua erilaisissa tilanteissa. Tässä jaksossa keskustelen tunnesyömisesta psykologi ja tietokirjailija Katarina Meskasen kanssa. Hän on kirjoittanut aiheesta tietokirjan Pysäytä tunnesyöminen.Tunnesyöminen ilmenee monella eri tavalla. Siihen voi liittyä yksin ja salaa syömistä, itsensä palkitsemista, lohduttamista ja turvan hakemista. Epämukavat ja hankalat tunteet, kuten häpeä ja syyllisyys, eivät kuulu terveeseen syömiseen. Ne voivat olla hälytysmerkkejä vääristyneestä suhteesta syömiseen. Tässä jaksossa pohdimme mm. kysymyksiä: - Mitä tunnesyöminen on? - Miten tunnesyöminen ilmenee? - Millaiset tekijät ovat tunnesyömisen taustalla? - Mitä haittaa tunnesyömisestä voi olla? - Millaisia hälytysmerkkejä haitalliseen tunnesyömiseen liittyy? - Mistä ja keneltä voit saada apua tunnesyömiseen? - Lisäksi Katarina antaa vinkkejä siihen, miten voit opetella uudenlaista suhdetta syömiseen ja miten omia syömiseen liittyviä tunteita kannattaa käsitellä. Jakson linkit:Katarina Meskanen Instagram:ssa: @psykat.fiKatarina Meskasen www-sivut: www.psykat.fiKatarina Meskanen LinkedIn:ssaKatarina Meskasen kirjat Pysäytä tunnesyöminen ja Rakas keho (Tuuma-kustannus)Anna ihmeessä palautetta jaksosta ja Psykopodiaa-podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
18 Tammi 202137min

53. Miten tehdä parempia valintoja? Vieraana Satu Pihlaja.
Teemme pieniä ja suurempiakin valintoja jatkuvasti. Mitä vaatteita puemme aamulla, mitä syömme lounaaksi, lähdemmekö lenkille vai jäämmekö sohvalle, vaihdammeko työpaikkaa tai asuntoa?Valintojen tekeminen voi olla usein vaikeaa. Meille tarjolla olevien vaihtoehtojen määrä on kasvanut, kiire ja stressi kaventavat ajatteluamme valintoja tehdessä. Emme ehkä edes huomaa, että olemme tilanteessa, jossa kannattaisi tehdä tietoinen valinta.Tässä jaksossa vieraanani on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija Satu Pihlaja. Keskustelemme Sadun kanssa siitä, miten tehdä valintoja paremmin. Hän on kirjoittanut aiheesta tietokirjan Valinnan paikka.Hyvä itsetuntemus on keskeinen osa parempien valintojen tekemistä. Valintojen tekemistä voi helpottaa mm. luomalla rutiineja, tuntemalla itselle tärkeät ja merkitykselliset asiat, sekä reflektoimalla omaa toimintaa näiden pohjalta.Pohdimme Sadun kanssa vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Miksi ja millaisissa tilanteissa valintojen tekeminen on vaikeaa? - Miten luontaiset taipumuksemme vaikeuttavat valintojen tekoa? - Miten pelko väärien valintojen tekemisestä vaikuttaa valintoihin? - Miten itsetuntemus ja omat arvot auttavat valintojen teossa? - Miten isojen valintojen tekemiseen kannattaa valmistautua?Satu antaa myös käytännön vinkkejä siihen, miten tehdä parempia valintoja.Jakson linkit:Satu Pihlajan uuden Valinnan paikka -kirjan sivut.Satu Pihlajan kotisivutSatu Pihlaja somessa: Facebook, Instagram, LinkedIn.Jos pidit tästä jaksosta, niin voisit pitää myös näistä:37. Päätöstenteon psykologiaa. Vieraana Tuomas Leisti.Satu Pihlajan aiemmat vierailut:4. Itsensä johtaminen.13. Motivaatio, tavoitteet ja aikaansaaminen.33. Itsensä johtaminen koronakriisissä.Anna ihmeessä palautetta podcastista täällä.-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
4 Tammi 202138min

52. Verkostoituminen ja verkostot yksinyrittäjän tukena. Vieraina Markus Kantola, Tanja Lepistö ja Marika Lähde.
* Kaupallinen yhteistyö: VERTTI-hanke, jota hallinnoi Hämeen ELY-keskus ja rahoittaa ESR.Verkostoitumisesta on yrittäjälle monia hyötyjä. Yrittäminen tarjoaa vapautta ja joustavuutta työhön, mutta se voi olla myös hyvin yksinäistä puurtamista. Verkostot voivat tukea mm. yritystoiminnan menestystä, yrittäjän hyvinvointia, oppimista ja yrittäjäidentiteetin kehittymistä.Tässä jaksossa keskustelen verkostoitumisesta ja sen hyödyistä erityisesti yksin- ja mikroyrittäjille. Vierainani ovat VERTTI-hankkeessa yrittäjien verkostoitumista tutkineet ja siihen uusia malleja kehittäneet projektipäällikkö Marika Lähde Prizztech Oy:stä sekä tutkijatohtori Markus Kantola ja projektitutkija, tohtorikoulutettava Tanja Lepistö Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.Pohdimme mm. seuraavia kysymyksiä:- Mitä verkostoituminen on? - Mitä hyötyjä verkostoitumisesta on yksin- ja mikroyrittäjälle?- Millaisia verkostoja kannattaa rakentaa? - Mikä on valmentajan rooli verkostoitumisen tukena?- Marika, Tanja ja Markus antavat myös käytännön vinkkejä verkostoitumiseen.Jakson linkit ja lisätietoa:Lisätietoa VERTTI-hankkeen tuloksista. Tutustu myös Tuottava ja tuloksellinen työelämä -hankkeen blogiin. Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohanke viestii yhteistyössä VERTTI-hankkeen kanssa.Marika Lähde LinkedIn:ssa, Prizztech Oy:n sivut Markus Kantolan web-sivut, Markus Kantola Twitterissa: @mtjkantolaTanja Lepistön esittely UTU:n sivuilla, Tanja Lepistö LinkedIn:ssa Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkimuksesta ja sidosryhmäyhteistyöstä löytyy lisää tietoa heidän sivuiltaan.VERTTI –Verkostoista intoa ja palveluilla uudistumista hanke (1.3.2018 – 31.12.2020) on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama, Euroopan Sosiaalirahaston työelämän kehittämisen hanke. Toteuttajina ovat Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ja Prizztech Oy sekä kotimaiset asiantuntijapalveluyritykset.Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohanke viestii yhteistyössä VERTTI-hankkeen kanssa.-----Anna ihmeessä palautetta podcastista täällä.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
7 Joulu 202037min

51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus? Vieraana Jari Hakanen.
Työuupumus on voimavarojen ehtymistä, joka on seurausta pitkittyneestä työstressistä. Viime aikoina työuupumuksesta on keskusteltu myös ns. siviiliuupumuksen ja uupumuksen käsitteillä. Mistä työuupumuksessa sitten oikein on kysymys?Tässä jaksossa vieraanani Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen. Keskustelemme Jarin kanssa työ- ja siiviliuupumuksesta.Työuupumus on oireyhtymä, johon liittyvät krooninen väsymys, kyynistynyt asenne omaa työtä kohtaan, ammatillisen itsetunnon heikentyminen, tunnehallinnan vaikeudet sekä tiedollisen hallinnan kuten esim. muistiinpalauttamisen ja keskittymisen häiriöt. Työuupumuksen taustalla on aina työhön liittyviä kuormitustekijöitä kuten esimerkiksi pitkittynyt liiallinen työkuormitus, ratkaisemattomat ristiriidat ja arvostuksen puute. Tutkimuksissa kielteisillä elämäntapahtumilla on löydetty olevan lievä myönteinen yhteys työuupumukseen. Yksikään työuupumus ei kuitenkaan aiheudu siiviilielämän asioista. Pohdimme jaksossa Jarin kanssa mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä työuupumus on? - Millaiset tekijät altistavat työuupumukselle? - Mitä siviiliuupumus on? Miksi siviiliuupumuksesta puhutaan? - Millainen yhteys työuupumuksella, siviiliuupumuksella ja uupumuksella on? - Miten työuupumusta kannattaisi ennaltaehkäistä ja hoitaa?Jakson linkit:Jari Hakasen esittely TTL:n sivuilla.Jari Hakanen Twitterissa: @jari_hakanenJari Hakanen LinkedIn:ssaJarin jaksossa sivuamat TTL:n hankkeet:Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä (2019-2022) - TyöterveyslaitosMiten Suomi voi? - TyöterveyslaitosJari Hakasen jakson kanssa samalla viikolla julkaistu Kunta-lehden kolumni (3.12.): Uupumusta vai työuupumusta?Kannattaa kuunnella myös jaksot: - Psykopodiaa 15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti. - Psykopodiaa 5. Työhyvinvoinnin johtaminen. Vieraana Kaisu Behm. Anna ihmeessä palautetta podcastista täällä.-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
30 Marras 202045min






















