Sinun lapsesi eivät ole sinun

Nostalginen ja kipeä romaani taistolaisesta lapsuudesta. Nelli ja Juri ovat aitoja taistolaiskakaroita. Vanhempien poliittinen vakaumus ja maailmantuska ovat vaikuttaneet heidän lapsuuteensa ja maailmankatsomukseensa. Kun isä palaa takaisin Suomeen asuttuaan vuosia Kanadassa, Nellin on pakko punnita poliittista lapsuuttaan. Millainen isän ja äidin avioliitto oikein oli? Miksi vanhemmat menettivät poliittisen idealisminsa? Onko ihanteilla mitään sijaa nyky-Suomessa? Ja miksi isä ajautui äärimmäiseen ratkaisuun, hylkäämään omat lapsensa? Romaani tarkastelee 1970-luvun politisoitumista tarkkanäköisesti, lapsen näkökulmasta. Kokijana on idealistinen lapsi, osaksi aivopesty ja osaksi omilla aivoillaan ajatteleva pikku pioneeri. Vaikka aikuiset luopuivat vakaumuksestaan ja sopeutuivat 1980-luvun markkinahenkiseen yhteiskuntaan, Nelli kantaa sydämessään lapsuutensa vilpitöntä uskoa parempaan maailmaan. 1990-luvun opiskelijoiden mielissä taistolaisnostalgia sekoittuu aitoon tyytymättömyyteen ahnetta materialistista yhteiskuntaa kohtaan. Kylmän sodan jälkeisessä maailmassa on vaikeaa uskoa vain yhteen oppiin. Taistolaisnostalgia tuo järjestystä sirpaloituneeseen maailmaan. Puhutteleva sukupolviromaani kuvaa Nellin lapsuutta lämmöllä ja haikeudella. Kun on ollut seitsenvuotiaana vakaumuksellinen kommunisti, tuntuu vaikealta sopeutua maailmaan, jossa kommunismi on tuomittu epäonnistuneeksi utopiaksi. Nelli ja hänen ystävänsä etsivät tukikohtaa toisistaan, kaupungin kahviloista