Arkiston rahinaa ja uusia kansanlauluja
Keskustelemuksia10 Des 2025

Arkiston rahinaa ja uusia kansanlauluja

Mikä nykykansanmuusikoita inspiroi vanhoissa arkistoaineistoissa? Tässä jaksossa sukelletaan suomalaiseen kansanlauluun ja kansanlaulukulttuureihin ja kysytään, miten historiallisista tallenteista ja perinneaineistoista syntyy uutta musiikkia. Lisäksi pohditaan, miten kansanlaulukulttuurit ovat muuttuneet Suomessa viimeisten parinsadan vuoden aikana. Millaisia katkoksia ja jatkumoita kansanlaulun historiaan liittyy, ja miten runolaulun ja rekilaulun arvostus on vaihdellut eri aikoina?

Keskustelijat:

Amanda Kauranne on kansanmuusikko ja kansanmusiikkiin erikoistunut toimittaja. Hän käyttää työssään erilaisia arkistolähteitä: äänitteitä, laulutekstejä, arvoituksia, muistitietoja ja lehtijuttuja. Kauranteen erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat juuri nyt suistamolainen ja vantaalainen kansanmusiikki, aineistojen monikielisyys sekä karjaperinteisiin liittyvät musiikilliset elementit.

Heidi Henriikka Mäkelä on folkloristiikan dosentti Helsingin yliopistossa ja kansanmusiikin lehtori Taideyliopistossa. Hän on myös SKS:n tutkimusosaston tutkija. Mäkelä on tutkinut muun muassa kalevalamittaisen runouden, runolaulun ja Kalevalan nykykäyttöjä ja niihin liittyviä ideologisia merkityksiä.

Venla Sykäri on folkloristiikan dosentti ja työskentelee tutkijana SKS:n tutkimusosastolla. Hän tutkii suullisen runouden tuottamisen ja esittämisen prosesseja, erityisesti runolaulua, rekilaulua, improvisoitua rapia ja kansainvälisiä kilpalaulukulttuureja.

Juontajana toimii SKS:n viestintäjohtaja Kaisa Kaakinen.

Jaksossa kuullaan seuraavat musiikkinäytteet Amanda Kauranteen laulamina.

Runolauluesimerkkinä kuullaan Konstantin Kuokalta Suistamolla vuonna 1906 tallennettuja säkeitä Vävyn virrestä. Tekstin oli muistiinpannut Helsingissä A.R. Niemi. SKVR VII2: 2853. Melodia trad. Suistamo, tallentanut A. Lähteenkorva.

Rekilaulunäytteenä kuullaan Kauhavalta (Vaasan Suomalaisen lyseon konventti K. Pernaa 8. 1889.) ja Lapualta (O.K. Hautamäki 521. 1935.) tallennettuja rekilaulusäkeitä.

Lopussa seuraa ote Amanda Kauranteen säveltämästä kappaleesta Pyhä Jyrki, joka on julkaistu levyllä Karjalasta kolttien maille (Maailman musiikin keskus 2024). (Pyhä Jyrki, säv. Amanda Kauranne, san. trad. Suistamo, Impilahti, laulaneet Maria Kuusimäki, Irinja D'eleganen ja Pelagia Filatkin.)

Jingle: Amanda Kauranne, kollaasi SKS:n arkiston karjankutsuäänitteistä.
Tuotanto: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Anna-Lotta Ekqvist, Kaisa Kaakinen, Hanna Karhu, Ville Kivimäki, Mirjami Sipilä ja Laura Tikkanen.
Tekninen toteutus: Book Garden.

Denne episoden er hentet fra en åpen RSS-feed og er ikke publisert av Podme. Den kan derfor inneholde annonser.

Episoder(24)

Vaikeista asioista ja taiteesta

Vaikeista asioista ja taiteesta

Miksi taide on usein paikka, jossa yksilöiden ja yhteisöjen vaikeat kokemukset saavat muodon? Jaksossa pohditaan taiteen – erityisesti sarjakuvan ja kaunokirjallisen proosan – keinoja käsitellä ja jäs...

10 Des 202553min

Keskeneräisiä käsikirjoituksia ja kirjallisuuden historiaa

Keskeneräisiä käsikirjoituksia ja kirjallisuuden historiaa

SKS:ssa säilytetään ja tutkitaan kirjallisten toimijoiden, kuten kirjailijoiden ja kääntäjien arkistoja ja käsikirjoituksia. Arkistoaineistojen kautta avautuu uusia polkuja kirjallisuuden historiaan s...

10 Des 202539min

Isovihan kokemus ja kulttuurinen muisti

Isovihan kokemus ja kulttuurinen muisti

Venäläinen miehityskausi vuosina 1713–1721 tunnetaan Suomessa isovihan aikana. Julma väkivalta, ryöstelyt ja tuhotyöt hävittivät laajoja alueita ja jättivät jälkensä kollektiiviseen muistiin. Aikakaud...

10 Des 202554min

Pakolaiskohtaloita

Pakolaiskohtaloita

Miltä tuntuu paeta omasta kodista sodan vuoksi? 1900-luvun alkupuoliskon tapahtumat Venäjällä ja toinen maailmansota ajoivat pakosalle muun muassa inkerinsuomalaisia ja Virossa asunutta kulttuuriväkeä...

10 Des 202540min

Lajienvälisyys

Lajienvälisyys

Miten kielitieteen keinoin voidaan tutkia ihmisten ja muiden lajien välistä vuorovaikutusta? Entä miten näytelmäkirjallisuus voi purkaa ihmiskeskeisiä tapoja kuvata toisia lajeja, joilla on perinteise...

19 Nov 202550min

Karjalaisuudet, kieli ja kulttuuri, osa 2

Karjalaisuudet, kieli ja kulttuuri, osa 2

Karjalalla viitataan lukuisiin eri alueisiin ja karjalaisuus merkitseeeri ihmisille erilaisia asioita. Rajat ovat halkoneet aikojen saatossa karjalaisia asuinseutuja eri osiin, ja karjalaisia elää sek...

19 Nov 202533min

Karjalaisuudet, kieli ja kulttuuri, osa 1

Karjalaisuudet, kieli ja kulttuuri, osa 1

Karjalalla viitataan lukuisiin eri alueisiin ja karjalaisuus merkitseeeri ihmisille erilaisia asioita. Rajat ovat halkoneet aikojen saatossa karjalaisia asuinseutuja eri osiin, ja karjalaisia elää sek...

19 Nov 202542min

Populært innen Samfunn

rss-spartsklubben
giver-og-gjengen-vg
aftenpodden
aftenpodden-usa
konspirasjonspodden
rss-nesten-hele-uka-med-lepperod
rss-henlagt-andy-larsgaard
popradet
alt-fortalt
sophie-leser
lydartikler-fra-aftenposten
grenselos
wolfgang-wee-uncut
rss-espen-lee-usensurert
synnve-og-vanessa
fladseth
frokostshowet-pa-p5
rss-dette-ma-aldri-skje-igjen
198-land-med-einar-trnquist
rss-siktet