IRAKIN SOTA – Joukkotuhoaseiden suuri salaliittoteoria | Miksi Irakiin hyökättiin?

Miksi Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin vuonna 2003? Oliko Saddam Husseinilla todella joukkotuhoaseita, kuten maailmalle kerrottiin, vai rakennettiinko sota epävarman ja virheellisen tiedustelutiedon varaan?

Tässä Historian salaisuudet -jaksossa käymme läpi Irakin sodan koko tarinan aina vuoden 1991 Persianlahden sodasta Saddam Husseinin hallinnon kaatumiseen, Irakin miehitykseen, Fallujahin verisiin taisteluihin, Abu Ghraibin skandaaliin, sunnien ja shiiojen väliseen väkivaltaan sekä ISISin myöhempään nousuun.

Vuoden 2003 hyökkäystä perusteltiin ennen kaikkea sillä, että Irakilla väitettiin olevan kemiallisia ja biologisia aseita sekä pyrkimys hankkia ydinase. Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell esitteli YK:n turvallisuusneuvostolle tiedustelutietoja, joiden tarkoituksena oli osoittaa Saddamin hallinnon salaavan joukkotuhoaseohjelmiaan.

Kun Bagdad kuitenkin vallattiin ja Irakia alettiin tutkia perusteellisesti, laajoja aktiivisia joukkotuhoasevarastoja ei löytynyt.

Miten näin suuri tiedustelullinen epäonnistuminen oli mahdollinen?

Jaksossa selvitetään muun muassa CIA:n Irakia koskeneita arvioita, epäluotettavaksi osoittautunutta Curveball-lähdettä, kiisteltyjä alumiiniputkia, väitteitä uraanin hankkimisesta Afrikasta sekä sitä, kuinka epävarmat tiedustelutiedot muuttuivat poliittisessa keskustelussa paljon varmemmiksi väitteiksi.

Seuraamme myös itse sotaa.

Maaliskuussa 2003 Yhdysvaltain ja Britannian joukot aloittivat hyökkäyksen Kuwaitista kohti Bagdadia. Abrams-panssarivaunut, Bradley-rynnäkköpanssarivaunut, Apache-taisteluhelikopterit, risteilyohjukset ja valtava ilmavoima murskasivat Irakin järjestäytyneen puolustuksen vain muutamassa viikossa.

Bagdadin yllä käynnistynyt kuuluisa Shock and Awe -pommituskampanja jäi yhdeksi koko sodan tunnetuimmista symboleista.

Saddam Husseinin patsas kaadettiin huhtikuussa 2003 ja hänen hallintonsa romahti.

Sota näytti voitetulta.

Todellisuudessa kaikkein vaikein vaihe oli vasta alkamassa.

Irakin armeijan hajottaminen ja Baath-puolueen rakenteiden purkaminen jättivät valtavan määrän entisiä sotilaita ja virkamiehiä uuden järjestelmän ulkopuolelle. Pian Yhdysvaltain joukot eivät enää taistelleet panssarivaunuja vastaan, vaan tienvarsipommeja, väijytyksiä ja kapinallisverkostoja vastaan.

Fallujahista tuli yksi sodan verisimmistä näyttämöistä.

Abu Ghraibin vankilan kidutus- ja pahoinpitelykuvat järkyttivät maailmaa.

Abu Musab al-Zarqawin johtama al-Qaida Irakissa pyrki puolestaan tarkoituksellisesti sytyttämään sunnien ja shiiojen välisen sisällissodan.

Vuonna 2006 Irakin väkivalta saavutti uuden tason, ja koko maa näytti olevan hajoamassa.

Saddam Hussein löydettiin lopulta piilopaikastaan Tikritin läheltä joulukuussa 2003. Hänet asetettiin oikeuteen, tuomittiin rikoksista ihmisyyttä vastaan ja teloitettiin vuonna 2006.

Mutta Saddamin kuolemakaan ei lopettanut sotaa.

Vuonna 2007 Yhdysvallat käynnisti uuden Surge-strategian ja lähetti Irakiin lisää joukkoja. Samalla sunnien heimot alkoivat kääntyä al-Qaidaa vastaan, ja väkivalta alkoi vähitellen vähentyä.

Vuoden 2011 lopulla suurin osa amerikkalaisjoukoista poistui Irakista.

Hetken ajan sota näytti olevan ohi.

Sitten tuli ISIS.

Vuonna 2014 jihadistijärjestö valtasi Mosulin ja laajoja alueita Irakista ja Syyriasta. Sen juuret johtivat suoraan Irakin sodan aikana syntyneeseen al-Qaida Irakissa -järjestöön, ja sen riveissä vaikutti myös entisiä Saddam Husseinin armeijan upseereita.

Oliko ISIS siis yksi vuoden 2003 hyökkäyksen tahattomista seurauksista?

Entä oliko Irakin sota todella sota, joka perustui valheeseen?

Tässä jaksossa emme tyydy yksinkertaiseen vastaukseen, vaan käymme läpi sodan taustat, tiedustelutiedot, sotilaalliset ratkaisut, poliittiset virheet ja niiden seuraukset, jotka näkyvät Lähi-idässä vielä tänäkin päivänä.

#IrakinSota #IraqWar #SaddamHussein #GeorgeWBush #Joukkotuhoaseet #Bagdad #ShockAndAwe #Fallujah #ISIS #Sotahistoria #HistorianSalaisuudet