Vastahakoinen sulhanen
Sukutarinoita28 Mar 2020

Vastahakoinen sulhanen

Joulukuisena päivänä vuonna 1865 Nummen kappeliseurakunnan kirkkoraati kokoontui varsin epämiellyttävän asian merkeissä. Paitsi raati, oli paikalle kutsuttu myös renki Elias Ropert Ståhlstedt Leppäkorven kylästä sekä piika Maria Henrika Kaisantytär Järvenpään kylästä.

Kuva: Riis Charles, kuvaaja 1893 Museovirasto - Musketti, närpiöläinen sulhanen

Episoder(28)

Mahomötti ja herra Huurni

Mahomötti ja herra Huurni

Aikalaisten silmissä Hornien elämänvaiheet nousivat myyttisiin mittoihin. Pitkin eteläistä Suomea kerrotaan herra "Huurnien" uroteoista sekä varsinkin heidän ankaruudestaan vihollisia kohtaan. Yhden näistä muinaisista taruista kertoili Suometar vuoden 1854 eräässä lisänumerossaan. Tässäkin tarinassa ovat fakta ja fiktio sekoittuneet aikain kuluessa. Tapahtumien kulku sijoitettu tässä tapauksessa entiseen Uskelan suurpitäjään, mutta samantapaisia tarinoita löytyy oikeastaan läpi Euroopan.

25 Mar 20204min

Kirottu Päärnefeltti

Kirottu Päärnefeltti

Marraskuun 21. päivänä vuonna 1909 ilmestyi Uusi Aura -lehdessä Suomen oloissa lähet ainutlaatuinen "kuolinilmoitus". Takasivun mainosviestien joukossa oli nimittäin tilanomistaja Ruskmanin allekirjoittama viesti, joka alkoi tekstillä "Sanomattomalla ilolla saan ilmoittaa, että entinen lastenopettaja ja ent. elinkautinen kuritushuonevanki herra P. O. Baernefeldt kuoli t.k. 15 p. Maariassa".

22 Mar 20204min

Vanginvartijan myrkytysmurha

Vanginvartijan myrkytysmurha

Turun Kakolassa vanginvartijana toiminut Jaakko Ollikkala kuoli heinäkuun alussa 1902 noin 66 vuoden iässä. Muutamia aikoja hautajaisten jälkeen alkoi kaupungissa kiertää huhuja siitä, että terveen miehen maineessa ikänsä ollut Jaakko olisi tullut myrkytetyksi. Noin kuukauden päästä hautajaisista, kun muistokivikin oli jo ehditty pystyttää, päätettiin viranomaisten päätöksellä avata hauta.

19 Mar 20203min

Suitian kartanolta

Suitian kartanolta

Suitian kartano (ruots. Svidja slott) on Länsi-Uudellamalla Siuntiossa sijaitseva maatila. Tilan historia ulottuu aina 1400-luvulle, jolloin tilan ensimmäiseksi omistajaksi mainitaan Hämeen linnan vouti ja Raaseporin tuomiokunnan tuomari Björn Ragvaldson. Sen jälkeen useita eri sukuja on omistanut tilan, muun muassa Reuterholmin vapaaherrallinen suku sekä tietysti Flemingit. Tämä episodi kertoo hurjan legendan tästä paikasta.

17 Mar 20207min

Populært innen Historie

henrettelsespodden
med-egne-oyne
rss-katastrofe
historier-som-endret-norge
aftenposten-historie
historier-som-endret-verden
rss-gamle-greier
rss-benadet
rss-frontkjemperne
rss-nadelose-nordmenn-gestapo
sektledere
historiepodden
uloste-mysterier
rss-strid-de-norske-borgerkrigene
historiepodden-ww2
virkelig-grusomt
diktatorpodden
taakeprat
vare-historier
historietimen