Vain hetkeksi piti jäädä: 1970-luvulla vapaus ja suvaitsevaisuus houkuttelivat Ruotsiin

Vain hetkeksi piti jäädä: 1970-luvulla vapaus ja suvaitsevaisuus houkuttelivat Ruotsiin

70-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta.

– Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!

Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia.

Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla.

Lise Maj Holma

Lise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan.

– Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.

Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.

Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla

1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa.

– Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.

Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista.

Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt.

Reijo Kittilä

Reijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.

70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali.

– Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.

Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassa

Annikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla.

Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa.

Annikki Ruusila

Vuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen.

– Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.

Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla.

Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa.

– Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.

Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla.

Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla.

Heikki Ruusila

Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Episoder(233)

Dieselin salakuljetus – kansanliikkeestä rikollisliigoihin

Dieselin salakuljetus – kansanliikkeestä rikollisliigoihin

Poliisin suuroperaatio pysäytti miljoonabisneksen Ruotsin ja Suomen pohjoisella rajalla. Mitä oikein tapahtui, kun cowboy-hattu päässään öljylasteja kuljettanut Kenneth Hannu poistui laittomasta diese...

15 Jan 202437min

Antti Jalava – Att döda sitt språk och ge det liv igen

Antti Jalava – Att döda sitt språk och ge det liv igen

Asfaltblomman. Tioåriga Antti flyttar till Sverige år 1959. Han kan ingen svenska och klasskamrater och grannar skriker glåpord efter familjen. Där sås fröet till vad som ska bli en banbrytande sverig...

18 Des 202335min

Matti och Bengt – Arvet efter vinterkriget

Matti och Bengt – Arvet efter vinterkriget

År 1940 är Matti Sundsten en av de över 9000 svenska frivilliga i finska vinterkriget. Han överlever mirakulöst, men kriget lämnar honom aldrig, och sonen Bengt växer upp med en pappa som har mardrömm...

4 Des 202342min

Pekka ja Leila – Kuopion bussiturma muutti kaiken

Pekka ja Leila – Kuopion bussiturma muutti kaiken

Linja-auto putoaa sillalta lähes kymmenen metriä junaradalle. Aviopari Pekka ja Leila ovat kaksi matkustajista kyydissä on Kuopioon kylpyläreissulle lähtenyt kalixilainen lauluklubi, jonka kaikki jäs...

6 Nov 202334min

Irma – 15-vuotiaan karkumatka Ruotsiin

Irma – 15-vuotiaan karkumatka Ruotsiin

Kuopio, syyskuu 1969. 15-vuotias Irma on kadonnut jäljettömiin, eikä tule veljensä häihin. Perhe etsii häntä pitkin Kuopiota kunnes yhtenä päivänä eteiseen tipahtaa postikortti. Irma on Turun satamass...

19 Okt 202327min

Ismo Leikola – suomiaksentilla maailmankartalle

Ismo Leikola – suomiaksentilla maailmankartalle

Maailman hauskin -tittelin voittanut Ismo Leikola ei halua tulla tunnetuksi maahanmuuttajakoomikkona, mutta juuri suomalaisuus ja suomiaksentti ovat hänet valttikorttejaan. Eräänä päivänä Ismo Leikola...

9 Okt 202336min

Vain hetkeksi piti jäädä: Miksi Ruotsi on yhä 2010-luvullakin suomalaisten suosikkimuuttomaa?

Vain hetkeksi piti jäädä: Miksi Ruotsi on yhä 2010-luvullakin suomalaisten suosikkimuuttomaa?

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Jarno A...

5 Okt 202326min

Vain hetkeksi piti jäädä: Kulttuurishokki 2000-luvun Ruotsissa

Vain hetkeksi piti jäädä: Kulttuurishokki 2000-luvun Ruotsissa

Nousukausi loi hyviä uramahdollisuuksia ja yritysfuusiot toi suomalaisosaajia yhtiöiden huipulle uuden vuosituhannen alussa. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruot...

29 Sep 202326min

Populært innen Samfunn

rss-spartsklubben
giver-og-gjengen-vg
aftenpodden
konspirasjonspodden
lydartikler-fra-aftenposten
aftenpodden-usa
popradet
rss-nesten-hele-uka-med-lepperod
rss-henlagt-andy-larsgaard
wolfgang-wee-uncut
grenselos
min-barneoppdragelse
rss-dette-ma-aldri-skje-igjen
synnve-og-vanessa
rss-dannet-uten-piano
alt-fortalt
frokostshowet-pa-p5
fladseth
relasjonspodden-med-dora-thorhallsdottir-kjersti-idem
opptur-med-annette-og-ingeborg