Vain hetkeksi piti jäädä: 1970-luvulla vapaus ja suvaitsevaisuus houkuttelivat Ruotsiin

Vain hetkeksi piti jäädä: 1970-luvulla vapaus ja suvaitsevaisuus houkuttelivat Ruotsiin

70-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta.

– Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!

Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia.

Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla.

Lise Maj Holma

Lise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan.

– Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.

Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.

Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla

1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa.

– Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.

Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista.

Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt.

Reijo Kittilä

Reijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.

70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali.

– Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.

Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassa

Annikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla.

Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa.

Annikki Ruusila

Vuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen.

– Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.

Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla.

Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa.

– Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.

Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla.

Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla.

Heikki Ruusila

Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Episoder(233)

Dokumentti: Crazy Finnish Cruise

Dokumentti: Crazy Finnish Cruise

Jengi ruotsinsuomalaisia, jotka ovat tutustuneet toisiinsa sosiaalisessa mediassa, on Helsingin risteilyllä. Matkan aikana tutustutaan toisiin ihan oikeassa elämässä ja pidetään hauskaa. Risteilyllä k...

16 Des 202237min

Kipupiste: Hyvän elämän ainekset

Kipupiste: Hyvän elämän ainekset

Mitä on hyvä elämä ja minkälaisista aineksista se koostuu? Kristiina Katajikko ja Johanna Underström keskustelevat näistä kysymyksistä terapeutti Pirita Jaaksin kanssa. Lyssna på alla avsnitt i Sverig...

9 Des 202238min

Kipupiste: Elämä narsistin kanssa

Kipupiste: Elämä narsistin kanssa

Narsistinen persoonallisuushäiriö on vakava ja vaarallinen psyykkinen sairaus. Laura eli vuosia parisuhteessa narsistisen henkilön kanssa. Suhdetta värittivät niin manipuloiminen kuin uskottomuus. Lys...

2 Des 202244min

Kipupiste: Itsetuhoisuus

Kipupiste: Itsetuhoisuus

Vakava masennus on usein syynä itsetuhoisuuteen, ja masennuksesta kärsivä voi pohtia jopa itsemurhaa. Kyse saattaa kuitenkin olla polttavasta tarpeesta päästä eroon henkisestä tuskasta eikä suinkaan e...

25 Nov 202240min

Kipupiste: Alkoholismi

Kipupiste: Alkoholismi

Alkoholismin taustalta löytyy muun muassa perinnöllisiä tekijöitä, lapsuudessa koettu trauma ja ulkopuolisuuden tunteita. Myös juomalla tulee alkoholistiksi, sanoo Kristiina Lönnroth, joka on katsonut...

18 Nov 202235min

Kipupiste: Syömishäiriöt

Kipupiste: Syömishäiriöt

Syömishäiriöön sairastunut kärsii ylikorostuneesta suhteesta ruokaan ja omaan kehoon. Kristiina Katajikko kamppaili anoreksiaa ja bulimiaa vastaan kymmenen vuotta. Näihin vuosiin mahtuu suurta syyllis...

11 Nov 202238min

Kipupiste: Uskonnollisesta yhteisöstä irtaantuminen

Kipupiste: Uskonnollisesta yhteisöstä irtaantuminen

Syyllisyys, häpeä ja yksinäisyys ovat tunteita, jotka liittyvät voimakkaasti uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumiseen. Kuoleman- ja kadotukseen joutumisen pelko voivat seurata vuosia eroamispäätöksen...

4 Nov 202254min

Dokumentti: Kun Suomi-kuva muuttui – pikkuveljestä tuli isoveli

Dokumentti: Kun Suomi-kuva muuttui – pikkuveljestä tuli isoveli

Suomen ja Ruotsin perinteisessä pikkuveli-isovelisuhteessa roolit vaihtuivat vuoden 2022 alussa. Uutta oli se, että Ruotsi alkoi seurata Suomea. Taustalla olivat muutokset turvallisuuspoliittisessa ti...

28 Okt 202240min

Populært innen Samfunn

rss-spartsklubben
aftenpodden
giver-og-gjengen-vg
lydartikler-fra-aftenposten
aftenpodden-usa
konspirasjonspodden
popradet
rss-nesten-hele-uka-med-lepperod
rss-henlagt-andy-larsgaard
grenselos
wolfgang-wee-uncut
min-barneoppdragelse
alt-fortalt
synnve-og-vanessa
rss-dette-ma-aldri-skje-igjen
fladseth
rss-dannet-uten-piano
frokostshowet-pa-p5
198-land-med-einar-trnquist
rss-frekvens-med-anine-olsen