Vain hetkeksi piti jäädä: 1990-luvun maahanmuuttaja muistaa pankkikriisin ja matkapuhelimien maaottelun

Vain hetkeksi piti jäädä: 1990-luvun maahanmuuttaja muistaa pankkikriisin ja matkapuhelimien maaottelun

Suomalainen valkokaulusväki alkoi ilmestyä 90-luvulla ruotsalaisfirmoihin, ja matkapuhelinjätit Nokia ja Ericsson jakoi työntekijät kahteen leiriin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ari Seppälä sai työkomennuksen ruotsalaisfirmansa pääkonttoriin Tukholmaan, ja tarkoitus oli tulla vain puoleksi vuodeksi. Eikä hän pakannut mukaansa kuin hammasharjan ja muutamat vaatteet. Asuntokin oli jäljellä Helsingissä, ja alussa hän kävi usein tapaamassa kavereitaan.

En ajatellut koskaan muuttavani Ruotsiin, vaan firman pääkonttoriin, joka sattui olemaan Tukholmassa.

Ari Seppälä

Ruotsin kieli tuotti vaikeuksia alusta lähtien.

– En ollut koskaan ollut hyvä ruotsissa, ja jatkokoulutuksenkin valitsin sen perusteella, ettei tarvinnut osata ruotsia.

Ruotsia ei tarvittu töissä, sillä firma oli kansainvälinen ja työkielenä oli englanti. Työpaikka järjesti kuitenkin kielikurssin, jonka kesto oli kaksi tuntia viikossa.

– En pysynyt keskusteluissa mukana ja yksinkertaisimmatkin asiat oli vaikeaa sanoa ruotsiksi. Puhumattakaan, että olisi jättänyt esimerkiksi auton korjattavaksi.

Työmaalla käytiin tietenkin matkapuhelimien maaottelua.

– Mulla oli Nokia ja kaikilla muilla Ericsson. Sitten seurattiin, kumpi firma tekee suurempaa innovaatiota. Siihen aikaan molemmilla yhtiöillä meni hyvin.

Ari Seppälän työkomennusta jatkettiin ja pikkuhiljaa ruotsin kielikin alkoi luistaa. Ja mikä oli tie oppimiseen? No, työpaikkaromanssi tietenkin. Tuleva vaimo löytyi parin pöydän päästä työpaikalta.

Suomenruotsalaisessa ankkalammessa tuli ahtaan paikan kammo

Helsinkiläinen Kaivopuiston kasvatti Johanna Ander halusi pois tutuilta kotinurkiltaan, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keskellä pahinta talouslamaa.

– Suomi tuntui ankealta ja usko tulevaisuuteen oli hatara.

Tukholmassa häntä odottivat opinnot yliopistossa ja asunto löytyi monikulttuurisesta Bagarmossenin lähiöstä.

Bagarmossenissa oli ihana asua. Kaikki olivat erilaista, ihmiset ystävällisiä ja pesutuvassa ei ollut vihaisia lappuja.

Johanna Ander

Johanna Ander haki Tukholmasta anonyymiä olotilaa ja vaihtelua tutulle elämälle.

– Oli valloittavaa istua tunnelijunassa ja tajuta, ettei kukaan tunnista. Oikein hätkähti, kun joskus sattui tapaamaan jonkun tutun.

Estonia-katastrofi näkyi jopa lasten päiväkodissa

Tarja Verronen pyöritti monikulttuurisen perheensä arkea Husbyssä 90-luvulla. Mies on Boliviasta ja lapset puhuvat suomen lisäksi espanjaa ja ruotsia.

Kun kaksi kulttuuria sulautuu, niin onhan se niin, että siitä jollain tavalla tulee ruotsalaista, koska Ruotsissa asutaan.

Tarja Verronen

Verrosten lapset syntyivät vuosina 1984 ja -90. Verrosten lapset kävivät suomenkielisen esikoulun, mutta koulu oli ruotsinkielinen.

– Kun nuorimmainen poikamme oli pieni, Husbyssä oli monta suomalaista päivähoitotätiä ja esikouluosastoa. Toisen lapsen aikana suomenkielinen päivähoito hävisi miltei tykkänään.

Matkustajalaiva Estonian uppoaminen vuonna 1994 on jäänyt pysyvästi Tarja Verrosen mieleen, ja onnettomuus ulottui jopa lasten arkeen.

– Lapset piirsivät uppoavia laivoja ja helikoptereita päiväkodissa.


Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Episoder(229)

Ont i gurkan 9: Patongilla päähän

Ont i gurkan 9: Patongilla päähän

Tässä jaksossa saamme kuulla muun muassa kyseenalaisista lastenkasvatusmetodeista. Etsimme myös sänkyasiantuntijaa ja tutustumme tavallista juustoisempaan baakvärkkiin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 9: Den enes bröd är den andres batong Kan man blanda ihop vetebakverk och barnuppfostran med polisiära verktyg för våldsanvändning? Ja, i det här avsnittet av Ont i gurkan är tydligen allt möjligt! Vi hör dessutom om en oväntad efterfrågan på sängvätarexpertis. finska@sverigesradio.se

17 Jun 20205min

Ont i gurkan 8: Pahoin huoriteltu jänis

Ont i gurkan 8: Pahoin huoriteltu jänis

Annin ja Pamelan pöydälle on päätynyt koko jaksollinen sairaalakokemuksia. Saamme kuulla muun muassa kiusallisista prepositiovirheistä sekä julmetun nimittelyn kohteeksi joutuneesta jäniksestä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 8: Sjuka språktabbar Anni och Pamela har fått en hel drös meddelanden om språkmissar i samband med sjukvårdsbesök. Bland annat handlar det om ett intimt läkarbesök och misstankar om förtal av en hare. finska@sverigesradio.se

17 Jun 20205min

Ont i gurkan 7: Veljekset uunissa

Ont i gurkan 7: Veljekset uunissa

Tällä kertaa Ont i gurkan käy läpi jopa perhettä polttavaa keittiösanastoa. Kuuntelijan viestistä päätellen suora käännös ei myöskään ole aina se osuvin tervehdystilanteissa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 7: Bröderna i ugnen I det här stekheta avsnittet lär vi oss originella kökstermer och -metoder. En lyssnare påminner oss även om att friskt vågat kanske inte alltid innebär hälften vunnet. finska@sverigesradio.se

17 Jun 20205min

Ont i gurkan 6: Onnea kullista

Ont i gurkan 6: Onnea kullista

Anni ja Pamela käsittelevät muun muassa kiusallisia mokia, joita O:n ja U:n lausuntaerot saattavat aiheuttaa. Tässä jaksossa ongelmia tulee myös muun muassa linssi- ja turkkiostoksilla. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 6: Grattis till k*ken I avsnittet botaniserar Anni och Pamela bland k*kböcker och k*kapparater. Här avhandlas även en alldeles speciell typ av fikastund. finska@sverigesradio.se

17 Jun 20205min

Sukellus Itämereen 6: Itämeren pienet ja suuret pelastustyöt

Sukellus Itämereen 6: Itämeren pienet ja suuret pelastustyöt

Peltojen kipsikäsittely, kuolleen pohjasedimentin imurointi ja särkikalojen hoitokalastus ovat Itämeren tilan elvyttämiseen tähtääviä hankkeita. Itämeren hyvinvointiin voi vaikuttaa pieninkin konstein kuten välttämällä turhia kemikaaleja ja syömällä Itämeren kalaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Itämeren pienet ja suuret pelastustyöt -osassa haastateltavina ovat: Annemari Arrakoski Engard, John Nurmisen säätiön asiamies. Emma Gabrielsson, Race for the Baltic -saatiön projektinvetäjä. Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) erikoistutkija. Susa Niiranen, meribiologi ja Stockholm Resilience Centren tutkija. Minna Hakkarainen, Tukholman Kuninkaallisen korkeakoulun, KTH:n, polymeriteknologian professori ja polymeriteknologian laitoksen johtaja. Heidi Lemström, Himmerfjärdsverket-jätevesipuhdistamon varaprosessipäällikkö. Inna Nybom, Tukholman yliopiston ympäristötieteen laitoksen tutkija. Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina. Eva Ehrnsten, Tukholman yliopiston Östersjöcentrumin tutkija. Toimittaja ja tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

12 Jun 202010min

Sukellus Itämereen 5: Itämerellä on kuumetta

Sukellus Itämereen 5: Itämerellä on kuumetta

Itämeren keskilämpötila on noussut kaksi astetta sitten 1990-luvun. Meren lämpötilan nousu vaikeuttaa jo olemassa olevaa Itämeren rehevöitymisongelmaa. Mitä lämpimämpää merivesi on, sitä huonommin se pystyy myös pidättämään happea. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Itämerellä on kuumetta -osassa haastateltavina ovat: Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina.Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) erikoistutkija. Toimittaja ja tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

12 Jun 202010min

Sukellus Itämereen 4: Turskan tarina ja muita kalajuttuja

Sukellus Itämereen 4: Turskan tarina ja muita kalajuttuja

Itämeren turskakanta on romahtanut hälyttävästi, ja vuonna 2020 turskan pyynti on kielletty miltei kokonaan. Itämeressä uiva turska on pieni, laiha, hitaasti kasvava ja altis loisille. Ahvenanmerellä uiskentelee kuitenkin tulevaisuudentoivo: Ålandstorsken, Ahvenanmeren turska. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Turskan tarina ja muita kalajuttuja -osassa haastateltavina ovat: Ulf Bergström, meribiologi ja Ruotsin maatalousyliopistoon kuuluvan Öregrundin rannikkolaboratorion tutkija. Noora Mustamäki, ympäristöanalyytikko. Työskentelee Ruotsin maatalousyliopistoon kuuluvassa Öregrundin rannikkolaboratoriossa. Susa Niiranen, meribiologi ja Stockholm Resilience Centren tutkija. Emma Halldin Ankarberg, Ruotsin Elintarvikeviraston toksikologi. Arja Lyytikäinen, Suomen valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri. Työskentelee Ruokavirastossa. Toimittaja ja tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

12 Jun 202011min

Sukellus Itämereen 3: Törkyjen Itämeri

Sukellus Itämereen 3: Törkyjen Itämeri

Itämeren reunavaltioissa asuu 90 miljoonaa ihmistä, jokainen meistä kuormittaa tavallaan Itämerta. Kotitalouksista valuu esimerkiksi lääkeainejäämiä ja kemikaaleja viemärien kautta Itämereen. Pohjasedimentistä löytyy myös vanhoja syntejä, pitkäaikaisia ympäristömyrkkyjä kuten PCB:tä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Törkyjen Itämeri -osassa haastateltavina ovat: Minna Hakkarainen, Tukholman Kuninkaallisen korkeakoulun, KTH:n, polymeriteknologian professori ja polymeriteknologian laitoksen johtaja. Heidi Lemström, Himmerfjärdsverket-jätevesipuhdistamon varaprosessipäällikkö. Inna Nybom, Tukholman yliopiston ympäristötieteen laitoksen tutkija. Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina. Toimittaja ja tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

12 Jun 202011min

Populært innen Samfunn

rss-spartsklubben
giver-og-gjengen-vg
aftenpodden-usa
aftenpodden
konspirasjonspodden
popradet
rss-nesten-hele-uka-med-lepperod
rss-henlagt-andy-larsgaard
wolfgang-wee-uncut
grenselos
min-barneoppdragelse
synnve-og-vanessa
fladseth
frokostshowet-pa-p5
rss-dette-ma-aldri-skje-igjen
alt-fortalt
relasjonspodden-med-dora-thorhallsdottir-kjersti-idem
vitnemal
lydartikler-fra-aftenposten
rss-fetisha-anine