Vain hetkeksi piti jäädä: Kulttuurishokki 2000-luvun Ruotsissa

Komikern Ismo Leikola vill bli bäst, och finskheten får honom att sticka ut från mängden. En dag sitter han i jacuzzin i Los Angeles, när han får ett telefonsamtal som ska lyfta hans karriär till helt nya höjder. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Den första dokumentären om komikern Ismo Leikolas väg mot toppen – nu på svenska! Ismo vill inte bygga sin karriär runt sin finskhet, men samtidigt är brytningen hans starka karaktärsdrag.Sveriges Radio Finskas reporter fick följa med i Ismo Leikolas turnébuss under ett dygn. Under resan ger Ismo föreställningar, badar bastu och berättar om sitt liv och sitt internationella genombrott. Han blir även påmind om gamla fördomar som han hade glömt bort.”Doing this interview made me realise that I have totally forgotten... I didn't remember that Finland has like a weird stereotype in Sweden. That swedish people make fun of finnish people for being stupid and straight out of the forest, uncivilized drunks and idiots.”Intervjupersoner: Ismo Leikola/komiker, Stellan Beckman/etnolog, skribent och innehavare av Instagramkontot @finska_stereotyperReporter: Mika Tahvanainen Producent: Hanna Sihlman Manus: Mika Tahvanainen, Hanna Sihlman & Tiina Laitila Kälvemark Berättarröst: Ramin FarzinArkivklipp: SVT, Sveriges Radio, Laugh Factory, Ruutu.com, Aftonbladet. Youtube: Team Coco, Laugh Factory & ISMOVad är komikern Ismo Leikola känd för?Ismo Leikola vann tävlingen Funniest person in the world arrangerad av standupklubben Laugh Factory år 2014. Han slog igenom stort internationellt år 2018 efter att ha uppträtt i tv-programmet CONAN och blev känd som ”Ismo from Finland”. Han är bland annat känd för stand up-repertoarerna ”No niin”, ”Ass is the most complicated word in the English language” ”I didn't know sh*t”, tv-programmen CONAN med Conan O'Brien, The Late Late Show with James Corden, Laugh Factory med mera. Efter att ha skämtat om engelskans ord ”ass” hos Conan O'brien blev Ismo Leikola även känd som ”the assman” och ”the ass guy”. I dag använder Ismo Leikola ofta kort och gott namnet och varumärket ISMO. Ismo Leikola har över 2,5 miljoner följare på Facebook, Instagram och Youtube. Ismo Leikola bor i Los Angeles men kommer ursprungligen från staden Jyväskylä i Mellersta Finland.

11 Mar 202435min

Viking Sally on 1980-luvulla Itämeren ylpeys, kunnes laivalta löydetään ruumis. Murha on kuitenkin vasta alkua. Kun kuolema on kerran noussut Viking Sallyn kyytiin, se ei poistu sieltä enää. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Apulaispurseri Harry Nordström herää Viking Sallylla heinäkuisena aamuna vuonna 1986. Pian on aika aloittaa työvuoro infopisteellä, mutta päivästä tulee aivan muuta kuin tavallinen. Laivalla on tapahtunut raaka murha. Muutaman vuoden ajan laivaa ravistelevat useat järkyttävät väkivaltarikokset.Myöhemmin Viking Sally myydään. Syyskuussa 1994 alus tekee viimeisen matkansa. Nyt sen keulaan on maalattu uusi nimi: Estonia.Dokumentissa Viking Sallylla tapahtuneista väkivaltarikoksista kertoo rikos- ja oikeustoimittaja ja tietokirjailija Tuomas Rimpiläinen. Hän on perehtynyt Viking Sallyn historiaan, ja vuonna 2023 häneltä ilmestyi teos Viking Sallyn veriteko.Viking Sally – från första mordet till Estonia-katastrofenBiträdande purser Harry Nordström vaknar på Viking Sally en morgon i juli 1986. Fartyget är på väg från Åbo till Stockholm, och snart är det dags att börja ett nytt arbetsskift bakom informationsdisken. Men dagen blir långtifrån vanlig – det har skett ett våldsamt mord på färjan. Mordet blir den första av flera tragedier och markerar starten på den mörka berättelsen om Viking Sally. 1994 åker fartyget iväg på sin sista resa med ett nytt namn målat på fören: Estonia.Lyssna på programmet på svenska: Viking Sally – mordbåten som blev EstoniaHaastateltavat/intervjupersoner: Harry Nordström/apulaispurseri Viking Sallylla/Biträdande purser på Viking Sally, Tuomas Rimpiläinen/rikos- ja oikeustoimittaja ja kirjailija/kriminal- och rättsreporter och författareReportteri/reporter: Maiju RistkariTuottaja/producent: Lotta HoppuKäsikirjoitus/Manus: Maiju Ristkari ja Tiina Laitila KälvemarkLoppumiksaus/Slutmix: Stina FagerbergKertojaääni/Berättarröst: Ramin FarzinOhjelmaa varten on myös haastateltu/Övriga medverkande: Pauli Kivistö/Amanuenssi Forum Marinum/Amanuens Forum MarinumOhjelman arkistoklipit/Arkivklipp: Sveriges Radio ja YleOhjelma tehtiin talvella 2024. Programmet gjordes vintern 2024.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti.Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.Mitä Viking Sallylle tapahtui?M/S Viking Sallylla tapahtui useita väkivaltarikoksia ja tragedioita, ja laiva upposi lopulta Itämereen vuonna 1994 Estonia-nimisenä.Heinäkuussa 1986 Viking Sallylla tapahtuu ensimmäinen murha, kun merimies Reijo Hammar tappaa liikemies Antti Eljaalan tämän hyttiin.Tammikuussa 1987 mies heittää Viking Sallylta matkalaukkuja mereen. Laukuissa on miehen vaimo, murhattuna ja paloiteltuna.Heinäkuussa 1987 kaksi saksalaiset nuoret Bettina Taxis ja Klaus Schelkle pahoinpidellään raa'asti Viking Sallyn helikopterikannella. Klaus Schelkle kuolee vammoihinsa.M/S Viking Sally myydään useaan otteeseen ja vaihtaa vuonna 1993 nimeä Estoniaksi. M/S Estonia haaksirikkoutuu 28. syyskuuta 1994. 852 ihmistä kuolee katastrofissa ja 137 pelastuu.Minkälainen laiva Viking Sally oli?M/S Viking Sally aloittaa vuonna 1980 uuden aikakauden Ruotsin ja Suomen välisessä laivaliikenteessä. Laiva on yksi Itämeren suurimmista matkustaja-aluksista ja kulkee Turusta Tukholmaan vuoden ympäri. Se on lähes 160 metriä pitkä, matkustajapaikkoja on 2 000 ja autopaikkoja 460. Laivan tilaa Rederi Ab Sally, ja se saapuu saksalaiselta telakalta Maarianhaminaan helmikuussa 1980. Sitä pidetään hienona aluksena, viihtymiskeskuksena, jossa on ravintoloita, myymälöitä ja saunaosasto. M/S Viking Sally myydään vuonna 1990 ja laivan uudeksi nimeksi tulee Silja Star. Myöhemmin vuonna 1990 laiva myydään taas ja nimeksi tulee Wasa King. Laiva myydään viimeisen kerran vuonna 1993, nyt se saa nimen Estonia.

26 Feb 202430min

Nuori Kari Palo-oja pohtii, miksi hänen kehonsa ei ole samanlainen kuin muiden. Miksi äidille tulee paha mieli, kun hän yrittää kysyä asiasta? Hän saa vastauksen vasta vuosikymmeniä myöhemmin, kun puhelin soi ja lääkäri kertoo pysäyttävän uutisen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Pohjois-Hälsinglannissa asuva Kari Palo-oja on intohimoinen parahiihtäjä, sekä tavallisilla suksilla että rullasuksilla. Heikkojen jalkojensa takia hän käyttää hiihtäessä suksien päällä olevaa istuinta, jonka päällä mies on kontallaan. Kari eli vuosikymmeniä tietämättä vakavan sairautensa syytä.Kari och Neurosedynskandalen – hemligheten som tystades nedUnge Kari Palo-oja undrar varför hans kropp inte är som alla andras. Varför blir mamma så ledsen när han försöker fråga om saken? Han får svar på sina frågor först flera årtionden senare, när telefonen ringer och läkaren levererar sitt besked.Haastateltavat/intervjupersoner: Kari Palo-oja/Paraurheilija, Hannu Sariola/Kehitysbiologian professori emeritus/Professor emeritus i utvecklingsbiologiReportteri/reporter: Jorma IkäheimoTuottaja/producent: Hanna SihlmanKäsikirjoitus/Manus: Jorma Ikäheimo, Hanna Sihlman ja Tiina Laitila KälvemarkLoppumiksaus/Slutmix: Brady JuvierKertojaääni/Berättarröst: Ramin FarzinOhjelman arkistoklipit/Arkivklipp: Sveriges RadioOhjelma tehtiin talvella 2024. Programmet gjordes vintern 2024.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti.Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.Hur många drabbades av Neurosedynskandalen?I slutet av 1950-talet och i början av 1960-talet kommer en ny produkt till läkemedelsmarknaden – det lugnande läkemedlet talidomid, som har utvecklats i dåvarande Västtyskland. Talidomid anses speciellt lämpligt för gravida kvinnor som hjälp mot bland annat illamående, oro och sömnproblem eftersom pillret ”varken skadar mor eller barn”, som det står i läkemedelsinformationen. Talidomid börjar säljas världen över.Läkemedelsföretaget Astra säljer talidomid i Sverige under namnet Neurosedyn. Inom ett par år uppdagas, att läkemedlet kan medföra allvarliga fosterskador. I Sverige föds 180 barn med missbildningar orsakade av läkemedlet. Idag lever runt 100 svenskar med neurosedynskador, enligt Föreningen för de Neurosedynskadade (FfdN). I Finland föds 50 barn med neurosedynskador, enligt professor emeritus i utvecklingsbiologi Hannu Sariola. Världen över föds 7000-10 000 barn med missbildningar på grund av talidomid, runt hälften av dem i dåvarande Västtyskland.Mistä talidomidikatastrofissa oli kyse?1950- ja 1960-luvun vaihteessa lääkemarkkinoille tulee uusi tuote – rauhoittava talidomidi, joka on kehitetty silloisessa Länsi-Saksassa. Talidomidia pidetään erityisen sopivaksi raskaana oleville naisille, koska se muun muassa auttaa pahoinvointiin ja univaikeuksiin eikä aiheuta riippuvuutta. Lääkettä aletaan myydä ympäri maailmaa. Ruotsissa Lääkeyhtiö Astra myy talidomidia nimellä Neurosedyn, ja pillereiden lääkeinformaatiossa kerrotaan, että lääke ei vahingoita äitiä tai lasta: ”varken skadar mor eller barn och som därför passar särskilt bra att använda under graviditeten”.Tulevien vuosien aikana Neurosedynin vaikutukset todetaan kuitenkin vakaviksi. Ruotsissa todetaan syntyneeksi 180 Neurosedynin vammauttamaa lasta. Tänä päivänä noin 100 ruotsalaista elää Neurosedynin aiheuttamien vammojen kanssa, Neurosedynistä vammautuneiden yhdistyksen (FfdN) mukaan. Suomessa vammautuneita lapsia syntyi noin 50, kehitysbiologian professori emeritus Hannu Sariola kertoo. Suomessa talidomidia myytiin useilla kauppanimillä kuten Softenon, Noctosediv ja Peracon. Maailmassa syntyy noin 7000-10 000 talidomidin vammauttamaa lasta, noin puolet heistä Länsi-Saksassa.Korjaus 20240212: Karin äidin etunimi korjattu jaksoon. Korrigering 20240212: Karis mammas förnamn korrigerat i avsnittsljudet.Reportteri/reporter: Jorma Ikäheimojorma.ikaheimo@sverigesradio.seTuottaja/producent: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.se

12 Feb 202430min

Opettaja Leena Paalanen kirjoittaa Trollhättanin suomalaisluokan vanhemmille kirjeen. Hän ei aio opettaa lapsille suomea, vaan ruotsinsuomea. Taistelu jatkuu vuosikymmeniä ja sillä on hintansa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Opettaja Leena Paalanen käy Trollhättanissa kielitaistelua 1980- ja 90-luvuilla. Hänen mielestään ruotsinsuomalaisilla lapsilla on oikeus äidinkieleensä, ja se äidinkieli on hänen mukaansa ruotsinsuomi, ei suomi. Hän lakkaa opettamasta oppilailleen suomen kielioppia. Vanhemmat, kollegat ja tutkijat kyseenalaistavat Leenan menetelmät, mutta hän ei aio luovuttaa. Leenan taistelulla on seurauksia sekä oppilaille, että hänelle itselleen.Läraren Leena och striden om sverigefinskanLäraren Leena Paalanen skickar ett brev till föräldrarna i finska klassen på en skola i Trollhättan. Hon tänker inte lära sina elever finska, utan sverigefinska. På 1980-talet påbörjar hon sin kamp, som kommer att vara i årtionden – och som har ett pris både för henne själv och för eleverna.Programmet är på finska.Haastateltavat / intervjupersoner: Karita Lehikoinen-Stedt – Leenan entinen oppilas / f.d. elev till LeenaLeena Paalanen nyk./numera Lindasdotter ent./tidigare Wallenius – opettaja, kieliaktivisti/lärare, språkaktivistJarmo Lainio – Tukholman yliopiston suomen kielen professori/professor i finska vid Stockholms universitetReportteri/reporter: Kalle KinnunenTuottaja/Producent: Lotta HoppuKäsikirjoitustiimi/manus: Kalle Kinnunen, Tiina Laitila Kälvemark & Lotta HoppuLoppumiksaus/slutmix: Jacob GustavssonKertojaääni/berättarröst: Tiina Laitila KälvemarkOtteet teksteistä lukivat/inlästa textutdrag: Jasmine Fooladi, Johan Karlsson & Hanna Sihlman Ohjelman arkistoklipit/Arkivklipp: Sveriges RadioOhjelma tehtiin syksyllä 2023. Programmet gjordes hösten 2023.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Finska Dokumentti.Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Finska Dokumentti.Onko ruotsinsuomi oma kieli?Ruotsinsuomi ei ole tunnustettu kieli. Ruotsinsuomi-termiä voidaan kuitenkin käyttää erottaakseen Ruotsissa puhuttu suomi Suomessa tai muualla puhutusta suomesta, Tukholman yliopiston suomen kielen professorin, Jarmo Lainion, mukaan. Ruotsinsuomalaiset ryhmänä viittaa ihmisiin Ruotsissa, joiden äidinkieli on suomi, sekä heidän jälkeläisiinsä, eli henkilöihin joilla on juuret suomen kielessä. Ruotsin tunnustetut kansalliset vähemmistökielet ovat suomi, saame, meänkieli, romani chib ja jiddiš. Ruotsin tilastokeskuksen tilastojen mukaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven suomalaistaustaisten määrä Ruotsissa oli vuonna 2019 noin 727 000 henkilöä. Suurin on kolmas sukupolvi, johon kuuluvat ihmiset, joilla on vähintään yksi isovanhempi Suomesta.Onko Ruotsissa kunnallisia suomenkielisiä luokkia?1980-luvulla Ruotsissa oli satoja suomenkielisiä luokkia kunnallisissa kouluissa eri puolilla maata. Huippuvuonna 1981 Ruotsissa toimi yhteensä 468 suomenkielistä luokkaa, ja oppilaita oli 7000-9000, kirjan Tvåspråkighet med förhinder? (Kenneth Hyltenstam, 1996) mukaan. 1980-luvun jälkeen suomenkielisiä luokkia on lakkautettu yksi toisensa jälkeen. Sveriges Radio Finskan tekemän kartoituksen mukaan vuonna 2021 Ruotsissa oli vajaa kourallinen kouluja, joissa oli suomenkielisiä luokkia, ja oppilaita oli yhteensä noin 60.Är sverigefinska ett eget språk?Sverigefinska är inte ett erkänt språk. Däremot kan begreppet sverigefinska användas för att särskilja finskan som talas i Sverige från finskan som talas i Finland eller andra platser, menar Jarmo Lainio, professor i finska vid Stockholms universitet. Med gruppen sverigefinnar åsyftas människor med finska som modersmål i Sverige, samt deras ättlingar, dvs. personer med rötter i det finska språket. Sveriges erkända nationella minoritetsspråk är finska, samiska, meänkieli, romani chib och jiddisch. Antalet människor i Sverige med finländsk bakgrund i första, andra och tredje generationen beräknades till 727 000 personer år 2019 enligt statistik från SCB. Störst är den tredje generationen, dit räknas personer med minst en mor eller farförälder från Finland.Finns det kommunala finskspråkiga klasser i Sverige?På 1980-talet fanns hundratals finskspråkiga klasser i kommunala skolor runt om i Sverige. Toppåret 1981 var antalet verksamma klasser totalt 468 med ett elevantal på 7000-9000 elever, enligt boken Tvåspråkighet med förhinder? av Kenneth Hyltenstam (1996). Sedan 1980-talet har de finskspråkiga klasserna lagts ner en efter en. Enligt en kartläggning av Sveriges Radio Finska fanns år 2021 en knapp handfull skolor med finskspråkiga klasser och totalt ca 60 elever i Sverige.

29 Jan 202437min

Poliisin suuroperaatio pysäytti miljoonabisneksen Ruotsin ja Suomen pohjoisella rajalla. Mitä oikein tapahtui, kun cowboy-hattu päässään öljylasteja kuljettanut Kenneth Hannu poistui laittomasta diesel-bisneksestä ja paikan ottivat isommat tekijät? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. 90-luvun puolivälissä halpa punainen diesel Suomen puolella on houkutteleva bisnes. Dieselin salakuljettajat, jotka hakevat dieseliä Suomesta ja myyvät sitä Ruotsissa, tienaavat suuria rahoja. Yksi heistä on övertorneålainen Kenneth Hannu. Hänellä riittää asiakkaita, jotka kannustavat ja tukevat häntä, ja hänestä tulee monien sankari. Vuonna 1996 Expressen kirjoittaa Kenneth Hannusta otsikolla: ”Oljekungen är folkets hjälte” – mutta viranomaisten tuomio on täysin toinen.Se, mikä alkaa yksittäisistä salakuljettajista kasvaa 2000-luvulla osittain järjestäytyneeksi rikolliseksi, ja viranomaiset näkevät sen yhteiskunnalle vaarallisena toimena.Ruotsin ja Suomen viranomaiset käynnistävät yhteisen erityisoperaation: Operation Gränsland – ja yhtenä aamuna poliisit eri puolella Norrbottenia saavat kirjekuoret, joiden sisältä löytyy salaiset toimintaohjeet.Dieselsmuggling – från folkrörelse till kriminella gängDieselsmugglingen i Tornedalen startar i mitten av 90-talet. Kenneth Hannu från Övertorneå är en av flera som tjänar stora pengar på smuggling och försäljning av billig röd diesel från Finland. Många i Sverige vill köpa den billiga finnoljan, och Kenneth Hannus kunder uppmuntrar och hejar på honom. Snart skapar dieselsmugglingen och Kenneth Hannu rubriker även nationellt: år 1996 skriver Expressen: ”Oljekungen är folkets hjälte”.Det som börjar med enstaka dieselsmugglare växer på 2000-talet när kriminella ligor intresserar sig för smugglingen. Operation Gränsland, samarbetet mellan svensk och finsk polis inleds, och en morgon får poliserna i Norrbotten ett kuvert med hemliga order. Nu är det dags att slå till...Programmet är på finska.Den svenskspråkiga dokumentärserien Dieselsmugglarna finns att se på SVT Play.Haastateltavat / intervjupersoner:Juha Pantsar – eläkkeellä oleva rikosylikomisario Rovaniemen poliisi / pensionerad polisKenneth Hannu – dieselin salakuljettaja / dömd dieselsmugglareStefan Ström – poliisi, Luulajan poliisi / kommissarie från Luleå polisAino Pietilä – Tukholman kansainvälisen syyttäjäviranomaisen syyttäjä / åklagareReportteri/reporter: Pekka KenttäläTuottaja/Producent: Hanna SihlmanKäsikirjoitustiimi/manusteam: Tiina Laitila Kälvemark, Pekka Kenttälä ja Hanna SihlmanLoppumiksaus/slutmix: Tobias CarlssonKertojaääni/berättarröst: Tiina Laitila KälvemarkOtteet lehtiartikkeleista luki Erik RegnströmOhjelman arkistoklipit/arkivklipp: Sveriges RadioOhjelma tehtiin syksyllä 2023.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti.Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.Reportteri/reporter Pekka Kenttäläpekka.kenttala@sverigesradio.seTuottaja/Producent Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.se

15 Jan 202437min

Asfaltblomman. Tioåriga Antti flyttar till Sverige år 1959. Han kan ingen svenska och klasskamrater och grannar skriker glåpord efter familjen. Där sås fröet till vad som ska bli en banbrytande sverigefinsk författare. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vem var Antti Jalava, författaren vars böcker och citat har berört över generationsgränserna och blivit symbol för sverigefinsk identitet, inspirerat till akademiska examensarbeten och blivit slagord som klottrats i Stockholms tunnelbanor?Antti Jalava flyttade till Sverige som tioåring och sattes i svensk skola där han förbjöds att tala sitt modersmål. Denna uppväxt i en kulturellt och språkligt undertryckande miljö formade hans liv och författarskap. Är det möjligt att återuppliva ett språk som man med våld kvävt till döds?Intervjupersoner: Leena Koivuneva/Journalist och vän till Antti Jalava, Andreas Ali Jonasson/BibliotekarieReporter: Mika Tahvanainen Manus: Mika Tahvanainen, Tiina Laitila Kälvemark och Lotta HoppuProducenter: Lotta Hoppu och Tiina Laitila Kälvemark Berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark Slutmix: Mika Tahvanainen Vem var Antti Jalava?Den sverigefinska författaren och översättaren Antti Jalava föddes i Villmanstrand i finska Karelen år 1949. Han flyttade med sin familj till Stockholm år 1959. Antti Jalavas mest kända och framstående verk är romanen Asfaltblomman (1980) som handlar om att förlora och återta sitt modersmål och identitet. Antti Jalava har skrivit böckerna Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (1976), Asfaltblomman (1980), Sprickan (1993) och Känslan (1996). Böckerna Asfaltblomman, Sprickan och Känslan utgör en sverigefinsk trilogi. Antti Jalava dog vid 72-års ålder år 2021.Kuka oli Antti Jalava?Ruotsinsuomalainen kirjailija ja kääntäjä Antti Jalava syntyi Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa vuonna 1949. Hän muutti perheensä kanssa Tukholmaan vuonna 1959. Antti Jalavan tunnetuin ja merkittävin teos on romaani Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), joka kertoo äidinkielen ja identiteetin menettämisestä ja takaisin saamisesta. Antti Jalava on kirjoittanut kirjat Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (Kukaan ei kysynyt minulta, 1976), Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), Sprickan (Halkeama, 1993) ja Känslan (1996). Kirjat Asfaltblomman, Sprickan ja Känslan muodostavat ruotsinsuomalaisen trilogian. Antti Jalava kuoli 72-vuotiaana vuonna 2021.

18 Des 202335min

År 1940 är Matti Sundsten en av de över 9000 svenska frivilliga i finska vinterkriget. Han överlever mirakulöst, men kriget lämnar honom aldrig, och sonen Bengt växer upp med en pappa som har mardrömmar om kriget. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. År 1940 åker den 23-åriga stridsflygaren Matti Sundsten som frivillig till finska vinterkriget. På sitt första uppdrag kraschar hans plan och Matti hamnar bakom Sovjetunionens linjer. I fyra dygn åker Matti skidor ensam i skogen, och till slut hittar han finska trupperna. Och dom sina vapen mot honom.”Jag skrek det lilla finska jag kunde. Älä ammu – alltså skjut inte. Minä olen vapaaehtoinen – jag är frivillig. Ruotsalainen – svensk” säger Matti.Matti överlever vinterkriget men kriget lämnar honom aldrig. Sonen Bengt lär sig tidigt, att när pappa blir arg så är han jättearg, och att pappas mardrömmar handlar om kriget.I Finland bar varje familj på krigstraumat. Männen som kom hem från fronten hade händer som skakade, de hade svårt att sova, dödsångesten tyngde deras tankar, kriget dånade i deras öron. Men Bengt i Sverige hade inte så många att bära krigstraumat med. I Dokumentti berättar han hur han märkte att andra pappor inte var som hans.Ta mig till en finskspråkig version av programmet!Programmet gjordes av Hanna Sihlman Manus: Hanna Sihlman & Tiina Laitila Kälvemark Producent: Lotta Hoppu Berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark Inläsningar: Tuomas Ojala, Ludvig Larsson, Malin Lager, Eva BuskasSlutmix: Sophie Andersson Fler program från oss hittar du i Sveriges Radio Play appen, sök på Finska Dokumentti. Programmet gjordes hösten 2023.Vinterkriget 1939–1940Kriget mellan Finland och Sovjetunionen började den 30 november 1939 när Sovjetunionen anföll Finland. Samtidigt bröt Sovjetunionen icke-aggressionsavtalet som tecknats mellan länderna 1932. När vinterkriget bröt ut var Finland underlägsen och tusentals människor från andra länder anmälde sig frivilligt till den finska armén. De flesta frivilliga kom från Sverige. Vinterkriget, som varade totalt 105 dagar, upphörde den 13 mars 1940 – dagen efter att Moskvafreden antecknades mellan Finland och Sovjetunionen. Vinterkriget är känt för särskilt svåra vinterförhållanden där temperaturerna kunde sjunka till nästan –50 grader. Finland förlorade omkring 13% av sin landyta till Sovjetunionen i kriget. Under vinterkriget kom finländska krigsbarn att transporteras till de nordiska länderna, huvudsakligen till Sverige.Källa: Försvarsministeriet & Tammenlehvän Perinneliitto ryTalvisota 1939–1940Sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Samalla Neuvostoliitto purki maiden välisen, vuonna 1932 allekirjoitetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Talvisodan syttyessä Suomi oli vahvasti alivoimainen, ja tuhannet ulkomaalaiset ilmoittautuivatkin vapaaehtoisiksi Suomen armeijan rinnalle. Eniten vapaaehtoisia saapui Ruotsista. Yhteensä 105 päivää kestänyt talvisota päättyi Moskovan rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista, sillä talvi oli tuolloin yksi vuosisadan kylmimmistä ja pakkaslukemat saattoivat laskea lähes –50 asteeseen. Talvisodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin 13% maa-alueestaan. Talvisodan aikana suomalaisia sotalapsia lähetettiin muihin Pohjoismaihin, pääasiassa Ruotsiin.Lähde: Puolustusministeriö & Sotiemme perinne/Tammenlehvän Perinneliitto ryReportteri/reporter: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.seTuottaja/producent: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se

4 Des 202342min

Linja-auto putoaa sillalta lähes kymmenen metriä junaradalle. Aviopari Pekka ja Leila ovat kaksi matkustajista kyydissä on Kuopioon kylpyläreissulle lähtenyt kalixilainen lauluklubi, jonka kaikki jäsenet eivät selviä turmasta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. En buss kör av en bro och faller tio meter ner på ett järnvägsspår. Ombord är medlemmar i en sångklubb på väg mot ett spahotell i östra Finland. Det gifta paret Pekka och Leila är två av dem.Programmet är på finska.Haastateltavat/Intervjupersoner: Pekka Komulainen, Pekka Jäntti/Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario/kriminalkommissarie vid polisinrättningen i Östra Finland Reportteri/reporter: Jorma IkäheimoTuottaja/Producent: Hanna SihlmanKäsikirjoitus/Manus: Tiina Laitila Kälvemark, Jorma Ikäheimo ja Hanna SihlmanLoppumiksaus/Slutmix: Elin HagmanKertojaääni/Berättarröst: Ramin FarzinLisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista hakusanoilla ”finska dokumentti”.Mikä oli Kuopion bussiturma?Neljä henkilöä kuoli ja kaikkiaan 19 loukkaantui vuonna 2018 sattuneessa Kuopion bussiturmassa. Ruotsin Kalixista Suomen Kuopioon matkalla ollut linja-auto törmäsi risteyksessä useaan henkilöautoon, ajoi kaiteen läpi ja syöksyi sillalta. Bussi putosi lähes kymmenen metriä sillan alapuolella kulkeville rautatiekiskoille, törmäten kallionseinämään. Matkustajat olivat suomen- ja meänkielisen Kalixin lauluklubin jäseniä matkalla viikonloppuretkelle kuopiolaiseen kylpylään.Vad hände vid bussolyckan i Kuopio?Fyra personer omkom och totalt 19 skadades vid bussolyckan i Kuopio i Finland år 2018. Olycksbussen var på väg från svenska Kalix till Kuopio i östra Finland då den körde in i flera personbilar i en korsning och fortsatte igenom broräcket. Bussen störtade ner nästan tio meter innan den landade på järnvägsspåren nedanför samtidigt som den slog i en klippvägg. Passagerarna var finsk- och meänkielitalande medlemmar i Kalix sångklubb, på en weekendresa till ett spahotell i Kuopio.Reportteri/reporter Jorma Ikäheimojorma.ikaheimo@sverigesradio.seTuottaja/Producent Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.se

6 Nov 202334min