Vain hetkeksi piti jäädä: Miksi Ruotsi on yhä 2010-luvullakin suomalaisten suosikkimuuttomaa?

Vain hetkeksi piti jäädä: Miksi Ruotsi on yhä 2010-luvullakin suomalaisten suosikkimuuttomaa?

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.

Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta.

Jarno Ampuja


Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöa. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.

Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken.

– Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on opettajapula, ja pääsin kansainväliseen Europa-kouluun matematiikan opettajaksi.

Parin vuoden kuluttua muutosta iski kuitenkin epäilys.

– Tunsin, etten ollut osa ruotsalaista yhteiskuntaa niin kuin Suomessa. Välillä mietinkin, mitä helvettiä minä täällä teen.

Työn ja uusien ystävien ansiosta elämä Ruotsissa alkoi tuntua helpommalta.

– En yhtään ihmettelisi, jos asuisin täällä vielä 20 vuoden kuluttua. Juuri nyt on kiva tulla kotiin, hoitaa akvaariokaloja ja katsoa TV:stä avopuolison kanssa "Vem vet mest" -ohjelmaa.

Kympin oppilaan ruotsi ei riittänyt

Konsta Lövgren suoriutui huippuarvosanoin turkulaisesta lukiosta. Armeijan aikana hänelle tuli identiteettikriisi tulevasta.

– Olin ajatellut arkkitehtiopintoja Suomessa. Mutta sitten mietin, onko Suomi se, mitä haluan.

Arkkitehtiopinnot Suomessa vaihtuivat liiketaloustieteeseen Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tosin ovet eivät heti avautuneet suosittuun opinahjoon.

– Olin lukenut keskipitkän ruotsin kurssin lukiossa, mutta se ei riittänyt pääsyyn Tukholman kauppakorkeakouluun. Olin vuoden yliopistossa ja tein sitten kauppakorkeakouluun tarvittavan kielikokeen ja pääsin sisään.

Konstan ruotsin arvosana lukion pääsytodistuksessa oli 10, ja hän sai laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Lukiossa opittu ruotsi ei kuitenkaan ollut täydellinen.

Tuli päin naamaa se, etten osannutkaan ruotsia niin hyvin kuin luulin. Ensimmäisillä luennoillakin valtaosa meni ohi.

Konsta Lövgren

Nyt Konsta on päättämässä opintojaan kauppakorkeakoulussa ja tulevaisuus on taas auki.

- En sulje mitään vaihtoehtoa pois. Palaan Suomeen, jos eteen tulee hyvä työtarjous. Todennäköisintä on, että jään Ruotsiin, tai tartun uuteen haasteeseen ja muutan kolmanteen maahan.

Kieliaktivistit sotapolulla

Tukholmalainen Hanna Wåhlin muutti Ruotsiin jo vuosituhannen alussa ja tarkoituksena oli parantaa ruotsin kielen taitoa. Kuinka ollakaan hänestä tulikin suomen kielen esitaistelija.

Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin vuonna 2010, ja silloin myös Tukholma liittyi siihen. Hanna Wåhlinin kannalta se oli merkittävää, ja nyt hänellä oli lain säätämä oikeus vaatia lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa ja suomen kielen opetusta koulussa. Käytäntö ja laki ovat kuitenkin kaukana toisistaan.

Minähän tiesin oikeuteni ja sanoin rehtorille, että laki on tämä ja kaupungin kotisivulla lukee, että lapsellani on oikeus saada suomen kielen opetusta. Mä vaan haluan, että järjestät sen!

Hanna Wåhlin

Hanna Wåhlin on myös ollut perustamassa Tukholman ruotsinsuomalaisten lasten yhdistystä, sekä yhteistä foorumia suomalaisille vanhemmille sosiaalisissa medioissa. Sen sivustoilla on käyty vilkasta keskustelua byrokraattien jähmeästä toiminnasta. Yhdessä he ovat onnistuneet saamaan lapsilleen suomenkielistä toimintaa ja päävoitto lienee uuden suomenkielisen esikouluosaston todennäköinen perustaminen Wåhlinin asuinalueelle, Etelä-Tukholmaan.

– Olisin kyllä uskonut, että asiat menisivät nopeammin eteenpäin, ja ettei aina tarvitsisi olla muistuttamassa lainpykälistä.


Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Episoder(229)

Vain hetkeksi piti jäädä: 1950-luvulla isälle tuotiin lauantaisin palkka kotiin

Vain hetkeksi piti jäädä: 1950-luvulla isälle tuotiin lauantaisin palkka kotiin

Neuvostoliiton pelko, seikkailumieli ja isän konkurssi toivat Ruotsiin 1950-luvun nuoret Arvo Lattusen, Aira Lepistön ja Virpi Korhosen. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. 1950-luvun Suomi oli sodan runtelema ja maata jälleenrakennettiin. – Suomi oli ikävä maa, toteaa Arvo Lattunen ja kertoo olleensa yhä peloissaan, että Suomen sotavihollinen, Neuvostoliitto, vaikeuttaisi elämää Suomessa.Hän päätti muuttaa Ruotsiin 50-luvun alussa, ja olihan hänellä toinenkin syy muuttoon. Silloinen tyttöystävä oli jo aikaisemmin tullut Tukholmaan.Tyttöystävä auttoikin alkutaipaleella. Hänen ansioistaan kellosepäksi valmistunut Arvo sai heti työpaikan, vaikka ei osannut sanaakaan ruotsia.Elämä uudessa maassa lähti hyvin käyntiin. Arvo urheili, kävi tansseissa Alenin tanssiravintolassa ja tienasi niin paljon rahaa, että pystyi ostamaan unelmiensa Vespan. – Se oli niin ihmeellistä, että täältä sai hedelmiä ja kaikkea hyvää, mitä Suomesta ei saanut.Asunnon hankkiminen Tukholmassa oli kuitenkin hankalaa huutavan asuntopulan takia.– Onnistuin vuokraamaan Östermalmilta huoneen. Se oli kamalan pieni, ja siinä oli hirveän huono sänky, muistelee Arvo.Äiti haukkui ja ihmetteli, miksi pitää lähteä maailman ääriinTurkulaisen Barkerin kutomon tyttö Aira Lepistö kuuli kesälomaltaan palatessaan, että Vetlandaan haettiin kutojia. – Töitähän minulla oli Suomessa, mutta ei asuntoa, kuittaa Airi.21-vuotias Airi päätti lähteä seikkailumielessä Ruotsiin, vaikka tuskin edes tiesi, missä Vetlanda on. Seuraksi lähti muutama muu tyttö Turusta.– Juna pysähtyi Nässjössä ja menin Epan tavarataloon. Ostin sieltä kattilan, ja se on minulla vieläkin tallella.Airin muuttopäätös ei ollut kaikkien mieleen, ja hänen äitinsä uskoikin, ettei ikinä enää näkisi tytärtään. Vetlandassa Airia odotti kalustettu huone ja työpaikka kutomossa.– Skånelainen työnjohtaja opasti ensimmäisenä työpäivänä, mutta en kyllä ymmärtänyt sanaakaan. Minulla oli kaksi pientä sanakirjaa ja niistä opettelin sanoja.Sain ottaa mukaani vain yhden nukenVirpi Korhonen oli alle kouluikäinen, kun hän perheineen muutti Tukholmaan. Hänen isänsä oli muuttanut Ruotsiin jo aikaisemmin. Isän firma oli mennyt konkurssiin Suomessa, ja uudet haasteet vetivät hänet Ruotsin puolelle.– Isän piti tulla meitä vastaan Tukholman Skeppsbrolle, mutta hän olikin nukahtanut ja unohtanut, että olimme tulossa. Onneksi äiti tiesi, missä hän asuu ja löysimme perille.Uusi asuinmaa ei saanut Virpiä hullaantumaan. Lähinnä häntä harmitti, että piti luopua miltei kaikista leikkikaluista. Äiti antoi ottaa mukaan vain yhden nuken.Korhoset asuivat ahtaasti ensin Tukholmassa ja sitten Nynäshamnissa.– Meillä oli huone ja keittiö ja siinä asui viisi henkeä. Sitten saimme vähän suuremman asunnon, kaksi huonetta ja keittiön.Virpi Korhosen huippuhetkiä 50-luvulla olivat lauantait, jolloin työnjohtaja toi isälle palkan kotiin. – Se oli mahtavan paksu nippu tuhannen kruunun seteleitä. Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

25 Aug 202324min

Armi Ratia - suomalaisen kansallisaarteen Marimekon perustaja

Armi Ratia - suomalaisen kansallisaarteen Marimekon perustaja

Marimekon perustaja Armi Ratian elämä oli täynnä railakkaita jetset-juhlia, joihin vieraita lennätettiin helikopterilla. Hänen elämäänsä reunustivat myös surut ja useat itsemurhayritykset. Yrityksessäänkin hän joutui kamppailemaan vallasta. Ohjelma on uusinta vuodelta 2020. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ohjelmassa käytetyt lähteet:Marja-Leena Parkkinen: Love Armi - Armi Ratian henkilökuva Tuula Saarikoski: Armi Ratia legenda jo eläessäänRistomatti Ratia: Paha poikaJuha Tanttu: Armi Ratian maailmassaEsa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio: Marimekko suuria kuvioitaMarianne Aav: Marimekko fabrics, fashion, architectureMuut lähteet:Ylen arkistomateriaaliLukuisat artikkelit suomalaisissa lehdissä sekä mm. vanhat Dagens Nyheter- sekä Femina -lehdissä julkaistut artikkelitKäsikirjoitus ja toteutus: Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se Loppumiksaus: Emilia MartinLukijat: Sannamari Patjas, Ramin Farzin

16 Jun 202336min

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 10 – Paluumuuttajat

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 10 – Paluumuuttajat

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 10 osa: Aatos tekee jälleen kerran käänteentekevän päätöksen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Kymmenes osa: PaluumuuttajatMarga, Mirja ja Aatos sekä muutama muu Oxelösundin suomalaisista muuttavat takaisin Suomeen. Aatoksen muuttopäätös tulee järkytyksenä Mirjalle.Suomessa elämä lähtee hyvin käyntiin ja Marga löytää pian uusia kavereita ja tuntee yhtäkkiä olevansa kaikkien suosikki. Kaikki paluumuuttajatuttavat eivät kuitenkaan sopeudu uuteen ympäristöön yhtä hyvin.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenOrvo Kallunki: Hannu KiviahoMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

12 Mai 202323min

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 9 – Syöksysynnytys

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 9 – Syöksysynnytys

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 9 osa: Marga todistaa dramaattista synnytystä keskellä katua. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Yhdeksäs osa: SyöksysynnytysRantaperkiöiden esikoinen tulla tupsahtaa maailmaan vauhdilla.Mirja ja Aatos haaveilevat oman talon rakentamisesta.Marga kipuilee yhä koulussa ja on murheissaan, kun ei pääse mukaan luokan ruotsalaistyttöjen ydinporukkaan.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

12 Mai 202325min

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 8 – Pitääkö hermo?

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 8 – Pitääkö hermo?

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 8 osa: Rantaperkiöille odotetaan esikoista. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Kahdeksas osa: Pitääkö hermo?Marga, Mirja ja Aatos osallistuvat Oxelösundin Suomiseuran järjestämiin pikkujoulujuhliin. Pikkujoulut eivät ole ihan Aatoksen makuun. Esikoisen odotus Rantaperkiöiden perheessä nostattaa hermot pintaan. Mirja menee ruotsin kielen kurssille, mutta on sitä mieltä, että hän oppii paremmin kieltä Margan aapisesta.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

12 Mai 202323min

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 7 – Lähtökahvit

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 7 – Lähtökahvit

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 7 osa: Marga palaa Suomessa vietetyn kesäloman jälkeen kouluun Oxelösundiin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Seitsemäs osa: LähtökahvitMargan kesä on mennyt Suomessa kuolinvuoteella makaavaa mummia hoitaessa. Margaa vaivaa myös Soilin läsnäolo mummolassa. Kesän aikana Marga on unohtanut ruotsin kielen ja se haittaa, kun hän aloittaa syksyllä koulun Oxelösundissa.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

12 Mai 202324min

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 6 – Lauantain toivotut

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 6 – Lauantain toivotut

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 6 osa: Kesä vietetään Suomessa sairastuneen mummon apuna. Mänttään saapuu myös "Se toinen." Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Kuudes osa: Lauantain toivotutIsoäiti Suomessa on sairastunut ja Marga sekä Mirja lähtevät apuun Mänttään. Mummolaan ilmestyy myös "Se toinen" – äidin pikkusisko Soili. Margaa se ahdistaa.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

12 Mai 202324min

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 2 – Vai katkarapuja!

Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 2 – Vai katkarapuja!

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 2 osa: Muuttokuorma Mäntästä lähtee kohti Oxelösundia ja rautaruukkia. Ruotsissa odottaa uusi kerrostaloasunto kaikkine mukavuuksineen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Toinen osa: Vai katkarapuja!Marga ja Mirja lähtevät Ruotsinlaivalla kohti uutta asuinmaata. Matka jännittää, onhan se ensimmäinen kerta, kun he ovat matkustajalaivassa.Aatos-isä on vastassa perheen naisia Tukholman Skeppsbrolla. Kestää kuitenkin kauan ennen kuin perhe pääsee Oxelösundiin, koska tiet Tukholmassa tuntuvat menevän vain ympyrää.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

14 Apr 202323min

Populært innen Samfunn

rss-spartsklubben
giver-og-gjengen-vg
aftenpodden
aftenpodden-usa
konspirasjonspodden
popradet
rss-nesten-hele-uka-med-lepperod
rss-henlagt-andy-larsgaard
lydartikler-fra-aftenposten
wolfgang-wee-uncut
grenselos
fladseth
synnve-og-vanessa
frokostshowet-pa-p5
min-barneoppdragelse
relasjonspodden-med-dora-thorhallsdottir-kjersti-idem
alt-fortalt
vitnemal
den-politiske-situasjonen
rss-dette-ma-aldri-skje-igjen