Kausi 3 / Jakso 12: Kiinan CO2-päästöt. EU-asetus fluoratuille kasvihuonekaasupäästöille. Maatalouden ja ruoka-alan tilanne EU:ssa. Yritysvastuudirektiivi. Ilvesten kaatoluvat kumottu. Kirjavinkki.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista:

1) Kiinan CO2-päästöt peilattuna 2025 ilmastotavoitteisiin

Carbon Briefin analyysi osoittaa, että Kiinan päästöjen kasvu 5,5 prosentilla vuonna 2023 tekee vuoden 2025 asetettujen päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta entistä haastavampaa. Kiinan talouskasvu on ollut hyvin energia- ja hiili-intensiivistä. Kuivuudesta johtuva vesivoiman alhaisempi käyttöaste on myös lisännyt fossiilienergian käyttöä. Maan CO2-päästöjen tulisi laskea 4-5 % 2025 mennessä, jotta se saavuttaa tavoitteensa.

Carbon Brief 22.2.2024: Analysis: Record drop in China’s CO2 emissions needed to meet 2025 target

2) EU-asetus fluoratuille kasvihuonekaasupäästöille

F-kaasujen käyttöä aletaan asetuksen myötä rajoittamaan EU:ssa. Siirtymä on kuitenkin varsin hidas, ja tiettyjen F-kaasujen markkinoille saattaminen lopetetaan asteittain 2050 mennessä. Vuosina 2025 ja 2026 tulee voimaan jo ensimmäisiä tiukennuksia huoltoon liittyen. Valvontaan liittyvät kysymykset myös vielä auki.

Syke 20.2.2024: EU:n uusi asetus hillitsee fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjä

3) Maatalouden ja ruoka-alan tilanne EU:ssa

EU:n maatalouspolitiikan tulisi tukea maatalouden kestävää siirtymää nykyistä paremmin. Maanviljelijöiden tyytymättömyydellä voi olla isosti vaikutusta EU-vaaleissa.

Suomessa MTK:n ja SLC:n julkaisema luonnon monimuotoisuuden tiekartta tulee tarpeeseen. Yli 80% maataloustuottajista ja metsänomistajista pitää luonnon monimuotoisuuden turvaamista omassa toiminnassaan tärkeänä. Toivottavasti tiekartta saadaan konkretisoitua käytännön toimenpiteiksi ja sen toimeenpanoa myös seurataan.

Ruoka-alaan, etenkin kasvuproteiinituotteisiin, liittyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia, jotka hyödyttäisivät sekä Suomen kansantaloutta, ruoka-alaa sekä maataloustuottajia. Kasvun mahdollistaminen edellyttää, että yritykset ja julkinen sektori asettavat yhteisiä tavoitteita ja lähtevät johdonmukaisesti työskentelemään näitä kohti.

HS 22.2.2024: Tutkija: Euroopan maan­viljelijöiden protesti­aalto voi hyödyttää laita­oikeistoa EU-vaaleissa

MTK 1.2.2024: Luonnon monimuotoisuuden tiekartta.

Luke 7.2.2024: Ruoka-ala kasvuun viennin ja ruokainnovaatioiden vetämänä : Keskustelunavaus ruokasektorin arvonlisän kasvattamiseen (lehdistötiedote)

Luke 7.2.2024: Ruoka-ala kasvuun viennin ja ruokainnovaatioiden vetämänä : Keskustelunavaus ruokasektorin arvonlisän kasvattamiseen (raportti)

4) Yritysvastuudirektiivi

Keskeinen teollisuusyritysten edunvalvoja Teknologiateollisuus antoi myös tukensa yritysvastuudirektiiville varauksetta. Yritysvastuudirektiivin hylkääminen ei ole vastuullisten suomalaisyritysten edun mukaista. Oikeustieteen oppineiden mukaan nykyistä laajempi ryhmäkanne ei ole haaste lainkuuliaisille ja vastuullisille yrityksille. Yritysvastuudirektiivin vastustaminen antaa Suomesta valitettavan huonon kuvan maailmalle.

HS 22.2.2024: Tärkeä vientiala eri mieltä Orpon hallituksen kanssa – kannattaa yritysvastuulakia varauksetta

5) Ilvesten kaatoluvat kumottu Turun hallinto-oikeus kumosi Suomen riistakeskuksen myöntävä poikkeusluvat yhteensä 32 ilveksen tappamiseen. Lupien perusteet katsottiin oikeudessa epäjohdonmukaisiksi ja lainvastaisiksi.

Suomen luonnonsuojeluliitto 21.1.2024: Turun hallinto-oikeus kumosi ilveksen kaatoluvat

6) Kirjavinkki.

Pasi Nokelainen (2023). Maailmanloppu peruttu. Seitsemän väitettä kiertotaloudesta.