#15. Onko Amer Sports kiinalainen juttu, Anu Sirkiä?

”Me keskitymme vahinkovakuutusliiketoimintaan, ja sijoituksilla tehdään pikkuisen ylimääräistä siihen päälle”, Sammon sijoittajasuhdepäällikkö Mirko Hurmerinta linjaa. Monien vahinkovakuutusyhtiöiden liikeidea nojaa sijoitustuottoihin. Vakuutusliiketoiminnalla päästään niukin naukin omilleen, mutta taseen sijoitusomaisuudella tehdään tulosta. Sampo on toista maata. Se keskittyy tekemään rahaa vakuutusliiketoiminnalla. Sampo-konserni tavoittelee alle 85 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta. Luku on kansainvälisessä tarkastelussa kova, mutta Pohjoismaissa se on keskeisimpien verrokkiyhtiöiden Trygin ja Gjensidigen luokkaa. Voisihan ikuisuushorisonttinen vakuutusyhtiö tehdä myös taseen sijoituksilla? ”Jos ottaisimme paljon enemmän riskiä esimerkiksi sijoittamalla osakkeisiin vielä enemmän, se sitoisi enemmän pääomaa, mikä tarkoittaisi, että pääoman tuotto olisi paljon matalampi, ja se tekisi tuloksesta paljon volatiilimpaa”, Hurmerinta selittää. Pohjoismaisten vahinkovakuuttajien poikkeuksellista operatiivista tehokkuutta selittänee osaltaan markkinan oligopolistinen rakenne. Esimerkiksi Suomessa kolme suurinta eli Pohjola, LähiTapiola ja Sammon If hallitsevat yhdessä 80 prosenttia vahinkovakuutusmarkkinasta. Isossa-Britanniassa, jossa Sampo omistaa lähinnä digitaalisilla alustoilla toimivan Hastings-yhtiön, vahinkovakuutusmarkkina on varsin toisenlainen. Saarivaltiossa vakuutuksia myydään pääasiassa hintavertailusivustojen kautta, mikä vaatii yhtiöiltä erittäin tarkkaa hinnoittelua ja nopeaa reagointia markkinamuutoksiin. "Hastings voi muuttaa hintojaan jopa sata kertaa kuukaudessa, kun taas Pohjoismaissa hinnat päivitetään yleensä vain kerran kuukaudessa. Tämä hinnoittelun joustavuus on yksi Hastingsin keskeisistä kilpailuvalteista", Hurmerinta kertoo. Kahdentoista kuukauden kuluttua eli syyskuun 2025 lopulla keskuspankkien ohjauskorot ovat nykyistä alemmalla tasolla molemmilla puolilla Atlanttia. Sitä mieltä on markkinoiden konsensus. S-Pankin korkoihin erikoistunut johtava salkunhoitaja Marko Ojala on pääpiirteissään samaa mielstä markkinoiden kanssa. Hän muistuttaa, että pitkän nollakorkoajan jälkeen keskuspankit ovat viime vuosina viimein päässeet harjoittamaan normaalia keskuspankkipolitiikkaa. ”Uskon, että EKP ei tule ainakaan laskemaan korkoja nopeammin kuin markkinat hinnoittelevat", hän lisää. Yhteistyössä: Sampo Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

25 Sep 20241h 19min

"Minua ei tämän kvartaalin tulos kiinnosta niin paljon kuin se, minkälainen vaikutus meillä on kymmenen vuoden päästä," Vaisalan hallituksen puheenjohtaja, omistajasuvun neljänteen sukupolveen kuuluva Ville Voipio sanoo. Vaisala on malliesimerkki yhtiöstä, jossa ankkuriomistajasuku pitää valtaa tiukasti käsissään. Yhtiöön mukaan lähtevän sijoittajan on paras luottaa pääomistajien näkemykseen siitä, miten yhtiötä tulee kehittää. Yhtiön äänivaltaosakkeet ovat suvun hallussa, ja pörssisijoittajille on tarjolla vain tapettipapereita. Sijoittajille lankeaa lähinnä rahoittajan ja riskinkantajan rooli. ”Omistaja ja sijoittaja saattavat olla vähän eri kapistukset. Näen sen niin, että omistaja on taho, joka voi ja haluaa ja kykenee ohjaamaan yhtiötä hyvin pitkällä aikavälillä. Sijoittaja on sellainen, joka löytää: tässä on kiva yhtiö, laitetaan tänne rahaa ja tämä tuottaa kivasti”, Voipio sanoo. Grillissä käsitellään omistajan ja sijoittajan roolia ja ennen muuta sitä, kuinka pörssiyhtiömaailmassa katsotaan vuosikymmenten päähän – jolloin ne kriisit, joita nyt pyritään ratkaisemaan, saattavat olla todellisuutta, jos ratkaisut eivät tepsi. Jälkimmäiseen asiakokonaisuuteen Voipio on oikea ihminen vastaamaan paitsi pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajana myös siksi, että hän opettaa Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa työelämäprofessorina kestävää globaalia liiketoimintaa. Grillin äärellä Voipio antaa huutia ESG-reittauksille ja valitsee itselleen 50-vuotisjuhlajuoman. Marinadi-osiossa mietitään, onko yhtiön kotipaikalla sijoittajalle tuon taivallista merkitystä. "Monet eri toimialat ovat riippuvaisia jonkin maan taloustilanteesta ja sen muutoksista", S-Pankin osakesijoituksista vastaava johtaja Seppo Kurki-Suonio muistuttaa. Hän nostaa esimerkeiksi etenkin sähkö- ja kaasuyhtiöt, päivittäistavarakaupat ja pankit. Saman alan yhtiöitä myös klusteroituu samoille alueille. Marinadista selviää myös, kuinka sijoittajan on syytä ottaa maantiede ja poliittiset riskit huomioon. Marinadi-osio: yhteistyössä S-Pankki Ville Voipion luentosarja (englanniksi): http://www.youtube.com/@prof.sustainablebusiness2193

18 Sep 20241h 1min

Solar Foods on kuin science fiction -kirjailijan päiväunesta. Yksisoluista mikrobia sopivassa liuoksessa vedyn ja hiilidioksidin avulla fermentoimalla Solar Foods tuottaa Solein-proteiinia, joka sopii erilaisten elintarvikkeiden ainesosaksi. Solar Foods ratkaisee osaltaan maapallon kohtalonkysymyksiin kuuluvaa ruokaongelmaa. Jos maapallon väestönkasvu ja luultavasti sitäkin enemmän proteiinien tarve kasvavat, muun kuin eläinperäisen proteiinin osuuden on kasvettavat. Kasvipohjaiset proteiinit ovat yksi vastaus ongelmaan. Solar Foodsin ratkaisussa irtaudutaan myös maataloudesta ja peltojen tarpeesta. Sähköä yhtiön prosessi kuitenkin kuluttaa rutkasti, ja sähkö onkin Soleinin tuotannossa suurin kustannus. Solar Foodsin positiiviset kassavirrat ovat vielä kaukana. Yhtiölle valmistui keväällä 2024 Vantaalle koe-erätehdas, jossa hiotaan tuotantoprosessia ja tuotetaan Soleinia potentiaalisille asiakasyhtiöille, jotka voivat rakentaa Soleiniin nojaavia tuotteita eteenpäin myytäväksi. Jos asiakkailta saadaan hyviä kokemuksia ja sitovia ostosopimuksia, Solar Foods ryhtyy rakentamaan kaupalliseen tuotantoon sopivaa Factory 02:ta. Päätös tehdään yhtiön arvion mukaan viimeistään vuonna 2026, ja kunnon tuotannossa tehdas voisi olla ehkä vuonna 2030. Karon Grillissä Solar Foodsin perustaja ja toimitusjohtaja Pasi Vainikka kertoo Solar Foodsin Solein-proteiinin asemoitumisesta osaksi proteiinimarkkinaa. Miksi yhtiön suurimpien omistajien joukossa ei näy kansainvälisiä sijoittajia? Miksi Soleinia sisältäviä tuotteita ei saa myydä Euroopassa? Entä kuinka ihmeproteiini aiotaan hinnoitella? Marinadi-osiossa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis kertoo pahimman sijoitusmokansa ja sen, mitä on siitä oppinut. Yhteistyössä: Solar Foods Marinadi yhteistyössä: S-Pankki #solarfoods #uuselintarvike #solumaatalous #firstnorth #listautuminen #kasvuyhtiö #foodoutofthinair

11 Sep 20241h 14min

Helsingin pörssissä on halpaa. Tähän lopputulokseen sijoittaja Kim Lindström tulee tarkastellessaan Helsingin pörssin yhtiöiden yhteenlastettua markkina-arvoa suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen. Tämän Buffett-indikaattoriksi kutsutun tunnusluvun kuuluisin käyttäjä on toinen sijoittajalegenda Warren Buffett, joka tarkastelee sen avulla Yhdysvaltain markkinoita. ”Tällä hetkellä on ihan selvästi nähtävissä, että olemme trendin alapuolella – aivan niin kuin olimme vuonna 2008 finanssikriisin aikaan ja 2011, jolloin oli eurokriisi”, Kim Lindström sanoo. Lindström kertoo ostaneensa viime aikoina muun muassa Tietoevryä, Valmetia ja Tokmannia. "Nokian Renkaita olemme ostaneet jo pitkään siinä uskossa, että se on kärsivällisen sijoittajan jokeri. Kaikenlaista muutakin”, Kim Lindström lisää. ”Olennaisempaa kuin se, mitä olemme ostaneet, on se, mihin hintaan olemme ostaneet. Voimme tarttua osakkeisiin laajallakin rintamalla, jos näemme, että osake on aliarvostettu.” Grillin Marinadi-osiossa S-Pankin osakesijoituksista vastaavan johtajan Seppo Kurki-Suonion kanssa käsitellään Euroopan taloustilannetta. Euroopan talouden nousua on odotettu ja odotettu – ja odottaa on saatu. Kurki-Suonio listaa kolme syytä Euroopan vaisuuteen. Kurki-Suonio on kuitenkin optimistinen Euroopan piristymisen suhteen. Siihen hän on varautunut muun muassa lisäämällä luksusyhtiöiden painoa hoitamassaan S-Pankki Eurooppa Osake -rahastossa. Marinadi yhteistyössä S-Pankki

4 Sep 20241h 14min

Metso lehahti uutisotsikoihin, kun ruotsalainen talouslehti Dagens Industri uutisoi, että Metson ja ruotsalaisen Sandvikin kaivoistoimintoja oltaisiin yhdistämässä. Yhdistyminen olisi looginen jatko sille rakennemuutosten sarjalle, jota Metso on käynyt 25 vuoden pörssitaipaleensa aikana. Yritysjärjestelyillä on saatu arvoa esiin ja luotu entistä kohdennetumpi ja kannattavampi Metso. Toimitusjohtaja Pekka Vauramon johdolla Metsosta ja Outotecistä on tehty nykyinen Metso. Yhtiön kannattavuus on parantunut rutkasti ja noussut suomalaisten konepajojen eliittiin. Vauramo kertoo, kuinka kannattavuusparannus on tehty ja kuinka se auttaa Metsoa yhä puolustamaan ja parantamaan marginaalejaan. Grillillä Pekka Vauramo kertoo muun muassa myös sen, kuinka Metso poikkeaa ruotsalaisista verrokeistaan Sandvikista ja Epirocista. Huhuttu Sandvikin kaivosliiketoiminnan ja Metson yhdistäminen näyttää paperilla järkevältä, eikö? "Mehän toki myymme vähän samoille asiakkaille. Siinä mielessä varmaan joitakin synergioita voisi tavoittaa, mutta – tiedän sen Metson ja Outotecin yhdistymisestä – nämä keskustelut ovat sangen monimutkaisia ja kaikissa osapuolissa on tällaisissa tapauksissa monta asiaa, jotka pitää huomioida samaan aikaan ennen kuin tällaiset asiat koskaan voivat päätyä maaliin”, Pekka Vauramo sanoo. Marinadi-osiossa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis käy läpi askelmerkit Helsingin pörssin loppuvuoteen. ”Pankit, konepajat – loistavia tuloksia, kaikkien aikojen parhaita kannattavuuksia. Tilauksia ehkä konepajapuolella saatiin niukasti”, Varis summaa toisen vuosineljänneksen juuri päättynyttä tuloskautta. Variksen hoitaman rahaston salkun suurimpien sijoitusten joukkoon osui kaksi kuluneen tuloskauden supernousijaa, Qt ja Konecranes. Jaksosta selviää, mikä yhtiö sen sijaan tuotti pahan pettymyksen ja mitä Varis teki yhtiön osakkeelle. Yhteistyössä: Metso Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

28 Aug 20241h 10min

Sen jälkeen kun arvopaperilla ei ole arvoa alkuperäisessä tehtävässään eli osoittamaan omistusta yhtiöstä tai lainasaamista, sillä voi olla arvoa muissa merkityksissä. Pekka Kantanen on Suomen tunnetuin osakekirjakeräilijä. Hän kiinnostui vanhoista osakekirjoista työskennellessään pankkiuransa alussa Suomen Yhdyspankissa. Asiakas toi Kantaselle Wärtsilän osakekirjan, joka piti pankissa vaihtaa uuteen, mutta hän ei halunnut luopua osakekirjasta: siinä oli Carl Gustaf Emil Mannerheimin nimi. Kantanen selvitti asian yhtiön kanssa. Asiakas sai pitää osakekirjansa sen jälkeen, kun se oli mitätöity. "Sitten minä rupesin keräämään mannerheimeja", Kantanen sanoo. Mannerheim oli sotien välisenä aikana aktiivinen myös talouden piirissä. Hän oli omistajana useissa osakeyhtiöissä ja toimi Liittopankissa ja myöhemmin Helsingin Osakepankissa hallintoneuvoston puheenjohtajana. Työskennellessään pankissa Pekka Kantanen oli vanhojen osakekirjojen äärellä. Hän pani mitätöityjä osakekirjoja sivuun ja kartutti kokoelmaansa. Kirjoitettuaan toisen vanhoja osakekirjoja käsittelevän kirjansa Aikamatka pörssiin (Talentum 2012) Kantanen myi suuren osan osakekirjakokoelmastaan. Kallein paperi vaihtoi omistajaa nelinumeroisella summalla. Hyvä diili jo aiemmin oli ollut Playboyn osakekirjojen ostaminen Yhdysvalloista ja myyminen Suomessa. Osakekirjoista irti päästettyään Kantanen siirtyi obligaatioiden pariin. Minna Canthin kotitalossa Kanttilassa taltioidussa Grillissä ollaan konkreettisesti vanhojen arvopapereiden äärellä. Marinadissa S-Pankin korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavan rahaston salkunhoitaja Pekka Siltala kertoo markkinoilla havaitsemastaan anomaliasta ja siitä, kuinka sitä voi hyödyntää. Pekka Kantasen ylläpitämä obligaatioihin erikoistunut sivusto: www.obligaatio.fi Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

21 Aug 20241h 25min

Aki Pyysingin salkussa on kymmeniä yhtiöitä. Hän seuraa markkinoita ja käy omistamillaan yhtiöillä kauppaa aktiivisesti olematta kuitenkaan treidari. Pyysing keventelee ja lisäilee positiotaan osakekurssin heilahtelun mukaan ja pyrkii ottamaan välistä paperirahaa. ”Lyhyellä aikavälillä osakekurssi käyttäytyvät täysin järjettömästi ja pitkällä aikavälillä taas täysin loogisesti. Siinä välillä ne hyppivät ja pomppivat”, Pyysing sanoo. Taktiikassa vaarana on se, että satunnaiseksi kurssinousuksi luulemassaan tilanteessa päätyy keventämään nousutrendiin päässyttä osaketta liiaksi ja parhaat hinnat jäävät saamatta. Näin Pyysingille kävi esimerkiksi Cargotecissä ja Konecranesissa. ”Mutta se pohjautui myös siihen, että ne alkoivat olla aika kalliitakin. Olen fundamenttipohjainen sijoittaja, joka pyrkii hyötymään välissä olevista kurssireaktioista, jotka eivät yleensä perustu yhtään mihinkään", Pyysing määrittelee. Juhannusgrillillä puhutaan ainakin Cityconista, Ovarosta, Exel Compositesista ja Tietoevrystä. Niin grillaaja kuin grillattava äityvät vaatimaan osakkeenomistajien tasa-arvoista kohtelua ja puhuvat merkintäoikeusantien puolesta. #citycon #ovaro #tietoevry #exel #treidaus #merkintäoikeusanti #osakeanti #sijoitustieto #pyysing

19 Jun 20241h 7min

Asuntosalkku sijoittaa yksittäisiin asuntoihin samaan tapaan kuin stereotyyppinen valistunut yksityinen asuntosijoittaja. Ammattimaiselle asuntosijoittamiselle tyypilliseen tapaan yhtiö vivuttaa tuottojaan käyttämällä velkaa. Tällä hetkellä Asuntosalkku maksaa lainarahastaaan korkeampaa korkoa kuin mitä se saa asunnoistaan nettovuokratuottoa. Korkokulujen vähentämisen jälkeen yhtiön rullaavan liiketoiminnan tulos on niukin naukin plussalla. Asuntosalkun toimitusjohtaja Jaakko Sinnemaa uskoo parempaan tulevaisuuteen. Rullaava tuotto voi parantua kahta kautta, ja kumpikin niistä on vaikuttaa vielä ihan todennäköiseltä. ”Jos korkokustannukset pienenevät ja vuokratuotot nousevat, spredi siinä, mitä jää viivan alle, kasvaa”, hän muistuttaa. ”Nyt on haastavammat ajat: korot ovat korkealla, vuokrat eivät ole kehittyneet, on ollut paljon [vuokra-asunto]tarjontaa erityisesti Suomessa”, Sinnemaa sanoo. ”Silti näissä oloissa päästään jonkin verran plussalle. Jossain toisessa ajassa tulos on paljon suurempi.” Marinadissa pureudutaan korkeariskisiin yrityslainoihin eli High Yieldiin. S-Pankin High Yield -rahaston salkunhoitaja Pekka Siltala kertoo, mistä High Yield -lainasijoittajan tuotto muodostuu ja millaisia tuottoja niistä voi odottaa. Asuntosalkun sijoittajasivut: https://asuntosalkku.fi/sijoittajille/ Yhteistyössä: Asuntosalkku Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

12 Jun 20241h 25min