15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti.

15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti.

Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittynyt häiriötila, jonka seurauksena ihminen ei palaudu ja voimavarat loppuvat. Työuupumukselle altistavia tekijöitä ovat riittämättömät resurssit, heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja sen järjestämiseen sekä ristiriidat työntekijän omien ja työnantajan arvojen välillä.

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme työuupumuksesta Pihlajalinnan työterveyspsykologian palvelupäällikkö, työn- ja organisaatioiden erikoispsykologi Susanna Paarlahden kanssa.

Susanna kuvaa työuupumusta kokonaisvaltaisena energiavajeen tilana, jota luonnehtii muun muassa uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne omaa työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Lepo ei enää tunnu virkistävän, aika ei riitä palautumiseen. Työllä ei tunnu olevan merkitystä. Uupunut voi tuntea olevansa huonompi kuin muut työntekijät.

Työuupumuksella on kielteisiä seurauksia työhyvinvoinnille ja terveydelle. Työuupumuksesta voi kuitenkin toipua. Se vaatii usein riittävän palautumisen mahdollistamisen ja uuvuttavien työolosuhteiden muutoksen. Susanna kertoo tähän käytännön vinkkejä ja työkaluja.

Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

- Mitä työuupumus on?

- Millaisia oireita työuupumukseen liittyy?

- Millaiset tekijät altistavat työuupumukselle?

- Millaisissa töissä voi uupua?

- Kuka voi uupua?

- Miten työuupumuksesta voi toipua?

- Miten esimies voi tukea?

- Millaista tukea ja apua on tarjolla?

- Miten työuupumusta voi ennaltaehkäistä?

Työuupumuksesta toipuminen, kirjoittaja Susanna Paarlahti:

Työuupumus on kokonaisvaltainen energiavajeen tila, jossa ylikuormitus tuntuu

- fyysisenä, uupumisasteisena väsymyksenä, josta ei normaalilla levolla enää virkisty tavalliseen tapaan

- emotionaalisena uupumuksena, jossa tunnemaailman värit ovat kääntyneet kaikki harmaiksi, eikä mikään juuri enää innosta, sekä

- kognitiivisena uupumuksena, jossa ajatukset – etenkin itseen liittyvät ajatukset – ovat synkkäsävyisiä, ”en pysty” tai ”mikään ei riitä”

Työuupumuksesta pystyy toipumaan, kunhan

(1) onnistutaan järjestämään olosuhde, jossa kuormittavista asioista irrottautuminen on mahdollista

(2) ei-kuormittavassa asetelmassa saa levättyä niin, että normaali lepo jälleen virkistää ja jaksaa esim. ulkoilla ja harrastaa sekä palata ihmissuhteisiin

(3) työhönpaluu suunnitellaan sellaiseen asetelmaan, jossa ei ole riskiä uudelleen ylikuormittumiselle; on esim. sovittu määräaikaisesta kokeilusta liittyen työaikaan, vastuualueisiin tai yhteistyökumppaneihin niin, että kuormitus on minimoitu ja mahdollisuudet onnistumisen kokemuksille on maksimoitu

Yleensä toipumisen vaiheissa olennaista on

(1) Malttaa päästää irti ja antautua levolle, vaikkei se tunnu aluksi levolliselta tai siltä, miltä lepo normaalisti tuntuisi. Nyt tilanne ei olekaan ihan tavanomainen. Fysiologiset reaktiot ovat silti tarkoituksenmukaisia – aivan kuin flunssassakin on tarkoituksenmukaista, että nenä vuotaa. Jos se olisi elämäsi ensimmäinen kerta, kun koet flunssan, saattaisit säikähtää holtitonta vuotoa aivojesi suunnasta ja tukehtumisvaaralta tuntuvaa tukkoisuutta. Samalla tavalla nyt saatat turhaan säikähtää dramatiikkaa, joka oireisiisi liittyy, vaikka ne eivät olekaan vaarallisia.

(2) Fyysisen levon käynnistyttyä saattaa käynnistyä uusi vaihe, jolloin tunnepuolella voi tuntua hurjalta – vähän kuin olisi sielu puutunut ja sitten paineen helpotettua alkaisi tunto palata pistellen ja poltellen. Ja aivan kuin jalkojenkin puutumisen kohdalla, ensimmäiset aistimukset eivät ole miellyttäviä, silti kannattaa ottaa pieniä askeleita piittaamatta tuntemuksista. Voit voimien puitteissa tehdä arvojesi mukaisia asioita, vaikka olo tuntuukin oudolta. Jos voit hyväksyä hetkellisen kärsimyksen ja silti sitoutua tekoihin, joilla realisoit arvojasi, huomaat muutamien viikkojen päästä pistelyn helpottavan.

(3) Kun akut alkavat latautua, tulet kokemaan päiviä, jolloin olosi muistuttaa jo ihan normaalia ja sitten päiviä, jolloin tuntuu kuin olisi pudonnut lähtöruutuun. Vaihtelevien olotilojen vaihe on usein se vaikein osa toipumista; silloin saattaa energisenä päivänä tehdä harkitsemattomia valintoja tai huonona päivänä vähän epätoivon vuoksi jotain, joka lopulta hidastaa toipumista. Tässä vaiheessa parasta olisi, jos voisit suostua aallokossa surffaamiseen ja antaisit virran viedä. Luota siihen, että toipumisen voima vie sinut rantaan. Älä väsytä vasta saatuja voimiasi turhaan taisteluun luonnonvoimia vastaan. Olosi tulevat tasaantumaan. Jatka arvojen mukaisia tekoja: syö terveellisesti, nuku tarpeeksi, vältä piristeitä ja rauhoittavia, liiku vähän ulkona.

(4) Kun toimintakykysi on palautunut eli suoriudut kotona arkiaskareista ja jaksat jo esim. ulkoilla normaalisti, on aika suunnitella paluuta töihin. Aloita työt mieluiten niistä rutiineista, jotka sujuvat ilman erityistä pinnistelyä sekä sellaisten ihmisten kanssa, joilta saat myönteistä energiaa. Osa-aikainen sairausloma on mahdollista, jos yhtäjaksoista sairauslomaa on takana vähintään 9 päivää ja työhönpaluu suunnitellaan yhdessä sinun, työnantajan ja työterveyden kesken. Sopikaa, mitä vastuita tehtäviisi kuuluu ja mitä ei. Arvioikaa, voiko osa-aikaisen työn hoitaa arkipäivisin esim. keskellä työpäivää, vai edellyttääkö se kokonaisia työpäiviä, jolloin niitä mahtuu viikkoon vain vähemmän.

(5) Kun olet palautunut täyteen työkuntoon, etkä enää väsy täysimittaisen työviikon tekemisestä, huolehdithan siitä, että jokin asetelmassa on pysyvästi muuttunut palautumistasi tukevaksi – oli se sitten työn puitteisiin tai sisältöön tai omaan toimintatapaasi liittyvää.

Saat kaikkiin toipumisen vaiheisiin keskusteluapua työterveydestä.

Jakson linkit:

- Susanna Paarlahti on työn ja organisaatioiden erikoispsykologi (PsL), EMDR-terapeutti ja työnohjaaja (FinOD) sekä työterveyspsykologian palvelupäällikkö Pihlajalinnassa. Hänellä on TRE-ohjaajan pätevyys sekä monivuotiset opinnot luonneanalyyttisestä kehopsykoterapiasta ja konsultatiivisesta työotteesta. Hänet tavoittaa sähköpostilla susanna.paarlahti@pihlajalinna.fi.

- Susanna Paarlahti puhuu Työterveyspäivillä 9.10.2019 https://www.ttl.fi/tyoterveyspaivat/

Seuraa Psykopodiaa somessa:

Facebookissa @Psykopodiaa

Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa

Psykopodiaa-podcastin verkkosivut

Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut

Episoder(216)

75. Kenen elämää elät? Vieraana Marjo Pennonen

75. Kenen elämää elät? Vieraana Marjo Pennonen

Pohditko usein mitä muut sinusta ajattelevat? Vaikuttaako se siihen, miten elät ja olet? Täytätkö silloin vain muiden odotuksia? Kenen elämää silloin elät?Tästä psykologi Nina Lyytisen vieraana keskus...

8 Nov 202133min

74. Miten tukea työkykyä silloinkin, kun se on heikentynyt? Vieraina Anu Suutela-Vuorinen ja Marjo Wallin.

74. Miten tukea työkykyä silloinkin, kun se on heikentynyt? Vieraina Anu Suutela-Vuorinen ja Marjo Wallin.

*Kaupallinen yhteistyö: EloJokaisen meistä työkyky muuttuu ja vaihtelee. Joskus se on heikompi, syystä tai toisesta. Työkyvyttömyyden taustalla on aina inhimillistä kärsimystä. Sen taloudelliset seura...

25 Okt 202140min

Bonus: Rajojen asettaminen -harjoitus. Ronnie Grandell.

Bonus: Rajojen asettaminen -harjoitus. Ronnie Grandell.

Tässä bonusjaksossa Ronnie Grandell ohjaa harjoituksen, jonka avulla voit harjoitella rajojen asettamista.Koko keskustelumme rajojen asettamisesta ja jämäkkyystaidoista Ronnie Grandellin kanssa löytyy...

11 Okt 20214min

73. Rajojen asettaminen. Vieraana Ronnie Grandell.

73. Rajojen asettaminen. Vieraana Ronnie Grandell.

Onko sinulle vaikea sanoa ei muiden pyyntöihin ja vaatimuksiin töissä tai ihmissuhteissa? Koetko rajojen asettamisen vaikeaksi? Vaikeuksien taustalla voivat vaikuttaa ikävät tunteet kieltäytymisestä, ...

11 Okt 202148min

72. Miten ja miksi työkykyä kannattaa johtaa strategisesti? Vieraina Katja Ekman ja Tanja Rokkanen.

72. Miten ja miksi työkykyä kannattaa johtaa strategisesti? Vieraina Katja Ekman ja Tanja Rokkanen.

Kaupallinen yhteistyö: EloStrategisen työkykyjohtamisen tavoitteet linkittyvät liiketoiminnan tavoitteisiin ja ne ovat mitattavissa. Henkilöstöjohtaminen ei ole siitä irrallista, eikä tarkastelussa ol...

27 Sep 202140min

71. Keskenmeno. Vieraina Riikka Airo ja Maiju Tokola.

71. Keskenmeno. Vieraina Riikka Airo ja Maiju Tokola.

Millainen kokemus keskenmeno on psyykkisesti? Miten ja keihin se vaikuttaa? Moni keskenmenon kohdannut kertoo empatian puutteesta ja yksinjäämisen tunteesta. Keskenmeno nähdään fysiologisena tapahtuma...

20 Sep 202142min

70. Inhimillisempää työelämää työkykyjohtamisella. Vieraina Noora Poussu ja Päivi Pärkkä.

70. Inhimillisempää työelämää työkykyjohtamisella. Vieraina Noora Poussu ja Päivi Pärkkä.

Kaupallinen yhteistyö: Elo Onko uupumuksesta tullut osa nykyaikaista työkulttuuria? Onko työelämässä jotakin sellaista, mikä ajaa ihmiset uupumuksen partaalle? Nykyään työelämässä korostuvat aiempaa e...

6 Sep 202139min

69. Itsensä mittaaminen ja hyvinvointi. Vieraana Hanna Markuksela.

69. Itsensä mittaaminen ja hyvinvointi. Vieraana Hanna Markuksela.

Oletko mitannut ja seurannut omaa hyvinvointiasi? Itsensä mittaamisella tavoitellaan usein motivaatiota liikuntaan, unen parantamista tai parempaa stressinhallintaa. Moni itsensä mittaaja on havahtunu...

23 Aug 202146min

Populært innen Business og økonomi

stopp-verden
lydartikler-fra-aftenposten
dine-penger-pengeradet
rss-penger-polser-og-politikk
e24-podden
rss-borsmorgen-okonominyhetene
livet-pa-veien-med-jan-erik-larssen
tid-er-penger-en-podcast-med-peter-warren
pengesnakk
finansredaksjonen
utbytte
pengepodden-2
rss-sunn-okonomi
morgenkaffen-med-finansavisen
lederpodden
stormkast-med-valebrokk-stordalen
liberal-halvtime
rss-markedspuls-2
lederskap-nhhs-podkast-om-ledelse
arcticpodden