26. Yrittäjän henkinen hyvinvointi. Vieraana Kristian Kurikka.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Ekonomit ry.Hyvä johtaja arvostaa toisia. Hänellä on kyky olla läsnä: kohdata ja kuunnella ihmisiä. Johtajuuteen liittyy myös epävarmuuksia ja huolia. Miten sovitan työn ja muun elämän? Kuinka pidän huolta omasta ja johdettavieni hyvinvoinnista?Tämän jakson aiheena on johtajuuteen liittyvät epävarmuudet ja huolet - ja miten niistä huolimatta voi olla hyvä johtaja.Aiheesta psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Suomen Ekonomien Urapalvelut -yksikön johtaja Suvi Eriksson.Suvi ja Nina käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Millainen on hyvä ihmisten johtaja? - Voiko ja saako johtaja olla epävarma? - Millaisia huolia ja pelkoja johtamiseen liittyy? - Millaista hyötyä tai haittaa empatiasta voi olla johtajalle? - Mitä johtaja tarvitsee, jotta hän voi menestyä tehtävässään?Lisätietoja:Suvi ”kaikkea voi oppia” Erikssonilla on yli 15 vuoden asiantuntijaura koulutus- ja osaamispolitiikassa. Suvin omassa osaamisessa tapahtui isoja oivalluksia, kun hän siirtyi keväällä 2020 vetämään Suomen Ekonomien uravalmentajien tiimiä. Kun johtaa asiantuntijoita, joiden arkityöstä ei itsellä ole kokemusta, on pakko jättää mikromanageeraus ja keskittyä mahdollistamaan tiimiläisten työtä. Ihmisten johtaminen on keskiössä Suvin johtamisajattelussa.Suvi Eriksson LinkedIn:ssa. Suvin podcastissa mainitsema selvitys löytyy täältä. Suomen Ekonomien jäsenyyden eduista esihenkilöille voit lukea täällä. Suomen Ekonomit on kauppatieteilijöiden palvelu- ja etujärjestö, paremman työelämän tekijä ja kestävän talouden puolesta puhuja. Kestävä kasvu lähtee osaavista ja hyvinvoivista ihmisistä. Siksi edistämme muun muassa oikeudenmukaista palkkausta, hyvää johtamiskulttuuria, osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja työelämän tasa-arvoa.Lisää tavoitteistamme voit lukea verkkosivuiltamme. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

28 Aug 202341min

Vakava sairastuminen herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita sairastuneella ja tämän läheisillä. Reaktiot voivat olla erilaisia ja vaihdella sairauden ja hoitojen eri vaiheissa. Vakava sairaus voi horjuttaa turvallisuuden tunnettamme. Tämän jakson aiheena on vakavan sairastumisen herättämät tunteet ja ajatukset sairastuneella ja tämän läheisillä.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana tästä keskustelemassa on terveyspsykologian erikoispsykologi, työterveyspsykologi ja seksuaalineuvoja Miranda Koskinen. Hän on työskennellyt vuosia vakavasti sairastuneiden ja kuolevien potilaiden ja läheisensä menettäneiden kanssa.Nina ja Miranda käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia ajatuksia, reaktioita ja tunteita vakava sairaus itsellä ja läheisillä herättää? - Miten nyky-yhteiskunta on muuttanut suhtautumistamme vakavaan sairastumiseen? - Millaisia vaiheita ihmiset voivat käydä läpi sairauden ja hoitojen eri vaiheissa? - Miten läheistä voi tukea? - Miten toipuminen koetaan? - Entä jos sairaus on parantumaton? - Millaista tukea on tarjolla?Lisätietoja:Mirandan ajatuksia epävarman elämämme kohtaamisesta voi lukea lisää Helsingin Sanomien artikkelista (4.10.2021).Lue lisää KELA:n Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseista.Vertaistukea järjestäviä tahoja:Syöpäjärjestöjen vertaistuki ja keskustelut.Syöpäjärjestöjen sivut.Nuorten ja nuorten aikuisten tuki syöpään sairastuneille Sylva ry.Rintasyöpään sairastuneiden järjestö Europa Donna Finland ry.Eturauhassyöpään sairastuneiden järjestö Propo.Suolistosyöpään sairastuneiden järjestö Suomen Suolistosyöpäyhdistys Colores.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

14 Aug 202344min

Taitolähtöinen lähestymistapa kasvatukseen kannustaa tunnistamaan taitoja, joita lapsen tulisi oppia mahdolliset ongelmat voittaakseen - ongelmien syiden tai ei-toivotusta käyttäytymisestä rankaisemisen sijaan. Lähestymistavasta voivat hyötyä vanhemmat ja kaikki lasten kasvattajat.Taitolähtöisyydestä lasten kasvatuksessa psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on psykiatrian erikoislääkäri, tietokirjailija Ben Furman, jonka kirjoja on käännetty 25 eri kielelle. Hänen tuorein kirjansa on Ben Furman & Lasten haasteet taidoiksi (Viisas Elämä 2023). Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä taitolähtöisyys kasvatuksessa tarkoittaa? - Miten haasteet voi mieltää taidoiksi - ja mitä hyötyä siitä on? - Miten lasta voi motivoida oppimaan uusia taitoja? - Miten taitolähtöinen lähestymistapa toimii käytännön arjessa? - Kuinka taitolähtöinen lähestymistapa viedään käytäntöön?Lisätietoja:Tilaa Ben Furmanin kirja: Ben Furman & Lasten haasteet taidoiksi (Viisas Elämä 2023).Ben Furmanin verkkosivut.Ben Furmanin verkkokurssit.Ben Furmanin YouTube-kanava: BenFurmanTV-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

31 Jul 202348min

Vihapuhe on henkistä väkivaltaa. Se voi sisältää esimerkiksi pelottelua, perättömien väitteiden levittämistä, häirintää ja uhkailua fyysisellä väkivallalla.Henkinen väkivalta voi olla peiteltyä tai avointa. Sen tarkoitus on alistaa ja kontrolloida toista ihmistä. Vihapuheen kaltainen henkinen väkivalta aiheuttaa usein pelkoa uhkaajaa kohtaan, ahdistusta sekä arvottomuuden ja syyllisyyden tunteita. Se voi vahingoittaa syvästi ihmisen itsetuntoa ja omanarvontunnetta. Henkinen väkivalta vaikuttaa myös työssä jaksamiseen ja työkykyyn.Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee vihapuheen kohtaamisesta ja siitä selviämisestä Sami Koiviston kanssa. Hän on YLE:n vuorovaikutuspäällikkö. Koivisto on työssään joutunut itse toistuvasti vihapuheen kohteeksi ja myös kouluttanut asian tiimoilta YLE:n työntekijöitä. Hän kävi hiljattain läpi sovittelun hänen perhettään netissä uhanneen miehen kanssa. Keskustelun jälkeen Nina Lyytinen kertoo vihapuheen psykologisista vaikutuksista.Sami Koivisto kuvaa rohkeasti sitä, miltä tuntuu, kun joutuu vihapuheen kohteeksi tai kun perhettä uhataan. Valitettavasti samanlaisia kokemuksia on kasvavalla joukolla ihmisiä - ja erityisesti heillä, jotka työssään tai muuten toimivat julkisuudessa. Riski on suurempi, jos henkilö on jonkin vähemmistön edustaja.Jos olet joutunut vihapuheen kohteeksi, älä jää yksin. Ensimmäinen askel avun saamiseksi on kertoa asiasta. Apua voit pyytää esimerkiksi esimieheltä, työkaverilta ja työterveyshuollosta.Tässä jaksossa pohditaan vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:- Mitä vihapuhe on?- Millaista on olla vihapuheen kohteena?- Miten se vaikuttaa työn tekemiseen ja työkykyyn?- Millaista apua on tarjolla, jos kohtaat vihapuhetta työssäsi?Jakso on alunperin julkaistu 31.7.2019.Jakson linkit:Sami Koivisto Twitterissä: @samipkoivistoSami Koiviston artikkeli vihapuheen sovittelusta: Sami Koivisto tapasi miehen, joka toivoi hänen perheensä tappamistaLoppuyhteenvedossa mainittu tutkimus:Soral, W., Bilewicz, M., & Winiewski, M. (2018). Exposure to hate speech increases prejudice through desensitization. Aggressive behavior, 44(2), 136-146. https://doi.org/10.1002/ab.21737Psykopodiaa-linkit:Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

17 Jul 202344min

Parisuhteita on monenlaisia. Ei ole vain yhdenlaista hyvää ja toimivaa suhdetta. Hyvinvoivassa parisuhteessa meillä on hyvä olla toisen kanssa, hyvä itsellä ja hyvä toisella. Parisuhteen hyvinvointiin voi vaikuttaa. Usein pienetkin toista huomioivat teot ja hyvä vuorovaikutus auttavat pitämään parisuhteen toimivana. Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee hyvinvoivasta ja toimivasta parisuhteesta psykoterapeutti, pariterapeutti ja työterveyspsykologi, Leena Helelä-Alhopuron kanssa.Hyvinvoivassa parisuhteessa on kykyä ja taitoa ilmaista omia tarpeita ja toiveita ja vastavuoroisesti myös kuunnella toisen tarpeita ja toiveita. Hyvä vuorovaikutus on keskeinen osa toimivaa parisuhdetta. Hyvinvoivassa parisuhteessa on läsnä turvallisuuden tunne, rakkautta, luottamusta ja kiintymystä toiseen ihmiseen. Siinä koetaan ja jaetaan sekä iloja että suruja.Nina ja Leena pohtivat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Millainen on hyvinvoiva ja toimiva parisuhde? - Millaisia tekijöitä siihen kuuluu? Entä mitä tekijöitä ei kuulu toimivaan parisuhteeseen? - Millaisia vaiheita parisuhteessa voi olla? - Miten voi ylläpitää parisuhdetta? - Mikä on parisuhteen liima? Jakson linkit: Leena Helelä-Alhopuron esittely Terveystalon sivuilla: https://www.terveystalo.com/fi/References/Specialist/?Specialist=37202&Name=Leena-Helel%C3%A4-Alhopuro Parisuhdetietoutta verkossa: Mielenterveystalon parisuhteen omahoito-opas: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/parisuhteen_omahoito/Pages/default.aspx Parisuhdetietoa Väestöliiton sivuilla: https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/ Parisuhdetyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö Kataja ry: https://parisuhdekeskus.fi/ (Jakso on alunperin julkaistu 30.3.2020.) ----- Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja! Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

3 Jul 202335min

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Valitettavan monet kohtaavat ja kokevat erilaista väkivaltaa työssään ja työpaikallaan. Työssä kohdatulla väkivallalla on monia inhimillisiä sekä taloudellisia haittavaikutuksia. Väkivaltaa tulee ehkäistä ja hallita - ja sen kohdanneita tukea. Työssä kohdatusta väkivallasta psykologi Nina Lyytisen vieraana on keskustelemassa työelämäasiantuntija, oikeustieteen kandidaatti Merja Hyvärinen. Hänellä on liki 30 vuoden kokemus työsuojeluasioiden hoitamisesta. Jaksossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: - Millaista väkivaltaa työssä voi kohdata? - Kuinka yleistä työssä kohdattu väkivalta on? - Mitä työpaikoilla voidaan tehdä väkivallan ehkäisemiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi? - Miten työssä väkivaltaa kohdanneita ja kokeneita työntekijöitä voidaan tukea? Lisätietoja:Merja Hyvärinen työskentelee Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry:n työelämän laadun tiimissä. Tiimi toimii taustatukena JHL:n kaikilla sopimus- ja ammattialoilla työsuojelun, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kysymyksissä.Työssään Merja pyrkii omalla tekemisellään saamaan suomalaista työelämää turvallisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Hän mm. kouluttaa ja neuvoo JHL:siä henkilöstön edustajia ja jäseniä työsuojelun, työhyvinvoinnin, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoista sekä osallistuu yhteistyökumppanien kanssa edellä mainittuja teemoja käsittelevissä työryhmissä aineistojen tuottamiseen työpaikoille sekä työsuojelua koskevien sopimusten neuvotteluihin.Merja Hyvärinen Twitterissa: @Merja_Hyva Merja Hyvärinen LinkedIn:ssaTyöväkivallasta ja sen hallinnasta ja ehkäisystä saat lisätietoa näistä linkeistä:Podcast: Väkivallan uhka työpaikalla – miten teen ilmoituksen? (15.3.2023) Aikuisten oikeesti -podcast-sarja vuorovaikutuksesta ja hyvästä työkäyttäytymisestä monelta eri kantilta. Väkivallan uhka (Työsuojeluhallinto.fi) Työpaikkaväkivallan hallinta (Työturvallisuuskeskus) Väkivalta pois työpaikalta, maksuton 56s pdf-opas (Työturvallisuuskeskus)Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on Suomen suurin hyvinvointialojen ammattiliitto. Tehtävänämme on parantaa ja puolustaa jäsentemme työehtoja ja työoloja, muuttaa työelämää positiiviseen suuntaan sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä. Jäsenillämme on noin tuhat eri ammattinimikettä ja puolustamme tinkimättä koko tämän laajan ammattikirjon etuja ja oikeuksia työelämässä.Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan joutumista fyysisen tai psyykkisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi työssä. Työturvallisuuslaki edellyttää, että väkivalta työssä pyritään estämään ennakolta.Jotta väkivaltaa voidaan ehkäistä, täytyy ensin selvittää, millaisena ongelmana se esiintyy työpaikalla. Tämä selvitetään riittävässä laajuudessa tehdyllä vaarojen arvioinnilla ja käymällä läpi tehdyt turvallisuushavainnot. Vain työpaikkakohtaisen väkivaltariskien arvioinnin pohjalta voidaan työpaikalla suunnitella ja toteuttaa kohdennettuja ja vaikuttavia toimenpiteitä.Väkivaltariskiä voidaan merkittävästi vähentää ja sen seurauksia lieventää moninaisilla väkivallan ehkäisytoimilla, kuten esimerkiksi väkivaltatilanteita koskevien toimintaohjeiden laatimisella, tilasuunnittelulla, hälytyslaitteistojen asentamisella, henkilöstön kouluttamisella sekä sen varmistamisella, että henkilöstömitoitus on asianmukainen.Jokaisella ihmisellä on oikeus saada tehdä työnsä turvallisesti ja vailla pelkoa väkivallasta. Mihinkään työhön ei siis kuulu velvollisuutta sietää väkivaltaa!-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

19 Jun 202341min

Syömishäiriöt ovat vakavia ja monimuotoisia sairauksia. Ne vaikuttavat niistä kärsivän hyvinvointiin ja terveyteen fyysisesti ja psyykkisesti. Syömishäiriöistä kärsivä tarvitsee monenlaista hoitoa ja fyysistä, psykologista ja sosiaalista tukea. Syömishäiriöistä voi toipua. Vaikka toipuminen voi olla vaikeaa, aina on toivoa siitä, että voi paremmin jatkossa.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on syömishäiriöihin erikoistunut kliinisen psykologian dosentti (PsT) ja psykoterapeutti Monica Ålgars. Monica on työskennellyt pitkään syömishäiriöiden parissa sekä potilastyössä että tutkijana ja kouluttajana.Nina ja Monica käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä ovat yleisimmät syömishäiriöt? - Mitä tekijöitä syömishäiriöiden taustalla on? - Mistä syömishäiriön voin tunnistaa? - Miten syömishäiriöitä hoidetaan? - Miten läheinen voi tukea syömishäiriöstä kärsivää? - Mitä syömishäiriöstä toipuminen tarkoittaa?Lisätietoja: Monica Ålgarsin verkkosivut: www.monicaalgars.comMonica Ålgars Instagramissa: @monicaalgars Monica Ålgars LinkedIn:ssa.Monican mainitsemat linkit: - Mielenterveystalon syömisen ja kehonkuvan ongelmien omahoito-ohjelman sivut. - Syömishäiriöliitto.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

12 Jun 202343min

Kaupallinen yhteistyö: JHL. Mitä tapahtuu, kun ei voi tehdä työtään sillä tavalla kuin näkee oikeaksi? Toisaalta taas, jos on mahdollisuus tehdä työtä omien arvojen, etiikan ja ammattitaidon mukaan, työ tuntuu mielekkäältä ja auttaa jaksamaan. Tämän jakson aiheena on eettinen stressi ja sen kokemus.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on lähihoitaja, tiimivastaava Petra Haapa-Aro. Hänellä on kahdenkymmenen vuoden kokemus alalta, jossa työ ja sen muutokset voivat aiheuttaa usein myös eettistä stressiä. Hän on toiminut JHL:ssa aktiivisesti lähes yhtä pitkään. JHL kokoaa edustamiensa alojen tähtiammattilaiset yhteen ja yhdessä jäsenten kanssa edistää parempaa työelämää.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä eettinen stressi tarkoittaa? - Miten eettinen stressi eroaa tavallisesta stressistä tai häpeän ja syyllsyyden tunteesta? - Miten eettinen stressi näyttäytyy käytännön työssä? - Miten eettistä stressiä voi hallita tai lievittää?Lisätietoja:Petra Haapa-Aro Facebook. Petra Haapa-Aro Instagram.Mitä jos hoitaja ei ehdi olla ihminen ihmiselle? Moni hoitotyön ammattilainen kokee kuormittavaksi, kun ei ole aikaa olla oikeasti läsnä asiakkaan luona. Yksittäisen työntekijän työolot voivat ehkä parantua työnantajaa vaihtamalla, mutta olisiko kestävämpää mahdollistaa hyvän työn tekeminen jokaisella työpaikalla? Koetko työssäsi eettistä stressiä tai kiinnostaako aihe muuten laajemmin? JHL on tehnyt aiheesta kyselyitä eri ammattialoille, joista voit lukea enemmän JHLn verkkosivuilta.Tätäkin ongelmaa pyrimme JHL:ssa ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

29 Mai 202335min