Suomalaisessa judossa eletään isojen muutosten aikaa – 2000-luvun menestysjudoka Jaana Jokinen avaa, mistä on kyse

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on judoliiton valmennuspäällikkö Jaana Jokinen. Aktiiviurallaan sukunimellä Sundberg tunnettu Jaana on Suomen 2000-luvun menestynein judoka, joka ylsi parhaimmillaan maailmanrankingin kolmanneksi.

Jaana Jokisen menestyksekkään uran tasosta ja pituudesta kertoo se, että vuosien 2005 ja 2016 välillä hän oli mitaliottelussa kerran MM-kisoissa ja peräti neljä kertaa EM-kisoissa. Olympiakisat hän pääsi kokemaan Lontoossa 2012. Urheilu-uransa jälkeen Jokinen on toiminut judoliiton valmennuspäällikkönä.

- Aika pitkä matka tuli kuljettua urheilijana. Olen nähnyt monenlaisia tapoja valmentautua ja tehdä tulosta – ja myös sellaisia, jotka eivät ole toimineet. Koetan omalla kokemuksellani tuoda ne parhaat asiat meidän nykysysteemiin. Kävin jo urani aikana valmentajan ammattitutkinnon ja urani jälkeen valmistuin Jyväskylästä; ne tuovat yhtälöön vielä tiedolla valmentamisen, Jokinen avaa uransa antia nykypestiinsä.

Viime aikoina kiirettä on pitänyt, sillä judoon on palkattu uudeksi päävalmentajaksi Sloveniassa meritoitunut Rok Draksic ja laji on tehnyt selkeän keskittymävalinnan Helsinkiin, jossa sillä on hyvät puitteet Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean kautta. Toiminta on maajoukkuevetoista, ja alkuvuoden 2021 tulokset – etenkin Martti Puumalaisella ja Luukas Sahalla – ovat olleet vähintäänkin lupaavia.

- Kaikki huippuvalmennuksen resurssit laitetaan Helsinkiin. Meiltä vaaditaan se, jos haluamme olla kansainvälisessä kilpailussa mukana. Emme voi enää hajauttaa toimintaa, vaan resurssit laitetaan samaan koriin. Meille on tosi tärkeä juttu päästä osaksi Helsingin Olympiavalmennuskeskusta; se on signaali myös Olympiakomiteasta, että meidän juttuun uskotaan, vaikka todellista menestystä ei vielä ole tullut, Jokinen sanoo.

- Nyt on puoli vuotta treenattu yhdessä, eikä siinä ajassa vielä taikatemppuja tehdä. Uskon, että tulokset paranevat entisestään – myös muilla kuin näillä kahdella – jatkossa, kun ollaan Rokin valmennuksessa kymmenen kertaa viikossa ja toteutetaan hänen ohjelmaansa.

Judon globaalista levinneisyydestä kertoo muun muassa se, että Rion olympiakisoissa vain yleisurheilussa ja uinnissa oli mukana useampia kansakuntia. Uransa jälkeen judosta muun muassa lajianalyysin tehnyt Jaana Jokinen on mainio ihminen avaamaan OlympiaCastille, millaiset vaatimukset judossa huipputasolla on.

- Kamppailulajina judo on erittäin laajalle levinnyt. Valtiot satsaavat lajiin taloudellisesti, joten kanssakilpailijat ovat puhtaasti ammattiurheilijoita. Taustalla on vahvat järjestelmät ja harjoituskeskittymät, ja vaikkapa vastustajien scouttaaminen on hyvin laajaa. Suomessa judo on pieni laji, ja resurssit ovat pienemmät, mutta vaikkapa minun polkuni ja tulokseni osoittavat, että Suomessakin voi menestyä, Jokinen huomauttaa.

- Täytyy olla riittävä tekniikkarepertuaari pysty- ja mattojudossa, ja omalla tyylillä pitää pystyä ottelemaan erilaisia vastustajia vastaan – eli taktinen puolikin on hyvin merkityksellinen. Sitten on vielä henkinen ja fyysinen puoli; painopiste-eroja ominaisuuksissa on ottelijoiden välillä, mutta perustaso täytyy olla riittävä. Nopeus ei auta, jos matsi venyy ja kestävyysominaisuudet ovat heikot. Myös voimalla ja tehontuotolla on oma merkityksensä.