Psykopodiaa-podcast

Psyykkisen trauman aiheuttaa traumatisoiva tapahtuma, joka saa aikaan traumaattista stressiä. Tällainen tapahtuma voi olla mikä tahansa ihmisen kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. Traumatapahtumia voivat olla esimerkiksi luonnonkatastrofit, väkivallan kohteeksi joutuminen, vakava sairastuminen, onnettomuudet tai muu vakava psyykkisesti uhkaava tilanne.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen psyykkisistä traumoista Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän ja kansainvälisessä valmiudessa toimivan psykologi, psykoterapeutti Ferdinand Garoffin kanssa. Ferdinand työskentelee tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) erikoistutkijana.Tässä jaksossa kuulet muun muassa mitä traumatisoituminen tarkoittaa, mitä on postraumaattinen stressihäiriö (PTSD) ja kompleksisoitunut PTSD, millaiset tekijät altistavat traumatisoitumiselle, mitä ovat potentiaaliset traumatapahtumat, miten ihmiset kuvaavat traumaoireiden kanssa elämistä ja millaista apua ja tukea on tarjolla. Ferdinand antaa myös vinkkejä traumaoireiden kanssa kamppaileville.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Millaisia tapahtumat ovat potentiaalisesti traumatisoivia?- Traumatisoituvatko kaikki, jotka kohtaavat traumaattisia tapahtumia?- Mitä psyykkinen trauma ja posttraumaattinen stressihäiriö ovat?- Mikä voi altistaa traumatisoitumiselle?- Millaisia reaktioita ja oireita traumoihin liittyy?- Millaista traumojen ja niiden oireiden kanssa on elää?- Miten traumaoireita voi huomata itsesssä tai läheisessä?- Miten traumoista voi toipua?- Millaista tukea ja hoitoa on tarjolla?- Millaisista itsehoitokeinoista on apua?Jakson linkit:Ferdinand Garoff LinkedinissäFerdinand Garoffin esittely Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuillaAlla eri palveluja, joista voit saada apua, jos olet kohdannut traumaattisen tapahtuman:- Rikosuhripäivystys: https://www.riku.fi/- Raiskauskriisikeskus Tukinainen: https://tukinainen.fi/- Suomen mielenterveysseuran kriisituki: https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua- Lasten ja nuorten puhelin ja netti: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

16 Des 201948min

Sukupuoli on moninainen ilmiö. Se ei ole jaettavissa vain kahteen selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, naiseen ja mieheen, vaan sitä kannattaa ajatella jatkumona näiden välillä. Jotkut puolestaan kokevat, että heillä ei ole sukupuolta lainkaan.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen sukupuolen moninaisuudesta Terapiatalo Quun perustajan, psykologi Laura Blomqvistin kanssa.THL:n kouluterveyskyselyn (YLE 30.11.2019) mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemukset kiusaamisesta, seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta ovat muihin nuoriin verrattuna huomattavasti yleisempiä. Nuoret kokevat myös enemmän kiusaamista kotona. Laura nostaa keskustelussamme esille, että on tärkeä lisätä tietoa sukupuolen moninaisuudesta terveydenhuollossa ja paikoissa, joissa tehdään töitä lasten ja nuorten kanssa. Laura antaa jaksossa myös tietoa ja vinkkejä sukupuoleen liittyvien kysymysten kanssa kamppaileville nuorille ja heidän vanhemmilleen.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Mitä sukupuolen moninaisuus tarkoittaa?- Onko seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti eri asioita?- Milloin ihmisen sukupuoli-identiteetti alkaa kehittyä?- Onko sukupuolivähemmistöillä enemmän mielenterveysongelmia?- Voiko sukupuoli-identiteettiin vaikuttaa kasvatuksella?- Mitä sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa?- Onko sukupuolen luokittelusta jotakin haittaa? Mitä haittaa siitä voi olla ja kenelle?- Minkälaisissa sukupuoleen liittyvissä asioissa ihmiset hakeutuvat psykologin vastaanotolle?Jakson linkit:Laura Blomqvist LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/laurablomqvist/Lauran profiili Minduu-palvelussa: https://minduu.fi/fi/profiili/laura_blomqvist_2Lauran perustaman seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden kysymyksiin erikoistuneen Terapiatalo Quun sivut: https://www.terapiataloquu.fi/Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sivut (entinen Transtukipiste): https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/HUS:lla on kehitteillä omahoito-ohjelma sukupuoli-identiteettiä pohtiville, mutta sitä ei ole vielä julkaistu."Joka neljäs seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluva yläkoululainen kokee kotonaan fyysistä väkivaltaa", YLE 31.11.2019: https://yle.fi/uutiset/3-11089142-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

2 Des 201937min

Työmme on nykyään monella tavalla vaativampaa kuin aiemmin, myös aivoillemme. Aivotyön ergonomia, tai kognitiivinen ergonomia, pyrkii sovittamaan työtämme, sen tekemisen malleja ja työympäristöä aivoillemme sopivaksi. Aivotyölle sopiva ergonomia vaihtelee työtehtäviemme mukaan. Esimerkiksi keskittymistä vaativa tehtävä vaatii erilaista asioita kuin yhdessä tehtävä ongelmanratkaisu.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme aivotyöstä ja sen sujuvoittamisesta Virpi Kalakosken kanssa. Hän on työterveyslaitoksen johtava tutkija ja psykologian tohtori.Aivot kuormittuvat töissä monella tapaa. Häiriötekijät kuten esimerkiksi puhehäly, keskeytykset ja huomion kaappaavat liikkuvat kohteet, lisäävät aivojemme kuormaa ja heikentävät työmme tehokkuutta. Tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat myös kasvaneet. Tiedon määrä on kasvanut ja digitalisaation avulla tietomassat ovat myös saatavillamme. Oleellisen tiedon löytäminen tietotulvan keskeltä on vaikeaa.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Mitä kognitiivinen ergonomia/aivoergonomia tarkoittaa?- Mitä aivotyö tarkoittaa?- Millaisissa tehtävissä tai töissä aivot ovat parhaimmillaan?- Millaiset asiat haastavat ja kuormittavat aivoja nykytyöelämässä?- Miten jokainen meistä voi parantaa omaa tekemisensä ja työnsä aivoergonomiaa? Mihin voimme itse vaikuttaa?- Miten tätä voi parantaa organisaation ja johdon tasolla?Jakson linkit:Virpi Kalakosken esittely Työterveyslaitoksen sivuilla.Virpi Kalakoski LinkedIn:ssa ja Twitterissa @VirpiKalakoskiPaljon lisää tietoa aivotyöstä löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta:Aivotyö sujuvaksi tietopankkiTTL:n Aivotyön sivutVirpin mainitseman SujuKE-hankkeen avoin ja ilmainen loppuseminaari järjestetään 12.12.2019 Musiikkitalossa. Ilmoittautuminen viimeistään 30.11.2019.—Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa, Instragramissa @PsykopodiaaPsykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy-⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!

18 Nov 201938min

Huijarisyndroomasta kärsivällä on vahva sisäinen käsitys omasta osaamattomuudesta vaikka muut olisivat asiasta eri mieltä ja hän oikeasti on osaava. Huijarisyndroomasta kärsivä ei siis huijaa muita. Hän kokee, että onnistuu jotenkin hämäämään muut ajattelemaan, että hän on osaava ja ammattitaitoinen, vaikka hän itse ajattelee ettei oikeasti osaa mitään.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme huijarisyndroomasta ja sen vaikutuksista hyvinvointiin psykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija Tiina Ekmanin kanssa. Tiina on kirjoittanut huijarisyndroomasta tietokirjan.Huijarisyndroomasta kärsivä ei usko itseensä, vaikka työtoverit ja työn tulokset puhuisivat toista. Hän tekee paljon töitä, saa aikaiseksi asioita ja saa palautetta, että on hyvä ja aikaansaava. Itse hän kuitenkin mitätöi omaa työtään ja luulee, etteivät toiset vain huomaa sitä, kuinka osaamaton hän on. Tällainen henkilö saattaa helposti ylisuorittaa, kokea epämääräistä ahdistusta ja uupua työssä. Pahimmillaan huijarisyndrooma voi johtaa vakaviin stressi- ja uupumusoireisiin, ahdistukseen ja masennukseen.Tiina kertoo vinkkejä mm. siihen kuinka tunnistaa huijarisyndrooma itsessä ja muissa. Hän antaa myös vinkkejä miten sen kanssa voi tulla toimeen ja millaista apua on tarjolla. Tiina kertoo myös rohkeasti omasta kamppailustaan huijarisyndrooman ja uupumuksen kanssa.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin- Mitä huijarisyndrooma tarkoittaa?- Miten se syntyy?- Kuinka yleistä se on?- Miten voi tunnistaa huijarisyndrooman itsessään ja muissa?- Onko huijarisyndrooma mielenterveyshäiriö?- Millaiset tekijät vaikuttavat siihen, että itsestä muodostuu käsitys, että olen huijari?- Mitä seurauksia huijarisyndroomasta on?- Mitä vinkkejä ja apukeinoja huijarisyndroomasta kärsiville on?Jakson linkit:Tiina Ekmanin sivut: http://psykologit.fi/psykologi-tiina-ekman/Tiina Ekman LinkedIn:ssa.Tiina Ekman, 2017: Huijarisyndrooma, Miksi en usko itseeni (vaikka olen oikeasti hyvä). Minerva-kustannus.Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen TwitterissaPsykopodiaa-podcastin verkkosivutPsykodiaa-podcastin juontajan, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut

4 Nov 201947min

Psykologinen turvallisuus on kokemus siitä, että voi tuntea olonsa turvalliseksi yhteisössä jossa on. Työpaikalla se näkyy mm. vuorovaikutuksessa. Voit kysyä asioita tai tehdä ehdotuksia pelkäämättä, että tulet nolatuksi tai nöyryytetyksi. Tunnet, että mielipiteitäsi arvostetaan.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme psykologisesta turvallisuudesta Novetoksen työpsykologi, valmentaja Hanna Poskiparran kanssa.Hanna korostaa, että psykologinen turvallisuus vaatii rohkeutta. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä uskalletaan ottaa vuorovaikutukseen liittyviä riskejä. Ideoiden jakamiseen kannustetaan ja omia mielipiteitä ja ajatuksia uskalletaan tuoda esille. On myös lupa puhua virheistä ja epäonnistumisista. Keskustelukulttuuri on avointa. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä kunnioitetaan toisten osaamista, erilaisuutta ja suhtaudutaan työkavereihin myönteisesti.Psykologisesti turvattoman yhteisön voi tunnistaa mm. siitä, että keskustelukulttuuri ei ole avointa. Tietoa ei jaeta, eikä osoiteta arvostusta toisia kohtaan. Toisten auttaminen on vähäistä. Työyhteisön psykologista turvallisuutta voi kehittää. Se vaatii tilaa ja aikaa tulla kohdatuksi ja kuulluksi.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Mitä psykologinen turvallisuus tarkoittaa?- Mihin kaikkeen psykologinen turvallisuus vaikuttaa?- Miten psykologista turvallisuutta voi mitata?- Onko psykologisesti turvallinen työpaikka myös hyvä työpaikka?- Minkälaisissa töissä psykologinen turvallisuus on erityisen tärkeää?- Miten psykologista turvallisuutta voidaan vahvistaa?- Miten työntekijä tai johtaja voi vahvistaa psykologista turvallisuutta?Jakson linkit:Hanna Poskiparta Novetoksen sivuilla ja Hanna Poskiparta LinkedIn:ssa.Tietoa ja tutkimusta psykologisesta turvallisuudesta:- Työkalupaketti psykologisen turvallisuuden vahvistamiseen Hannan keskustelussa mainitsemilta Google re:Work -sivustolta: Tool: Foster psychological safety- Blogi-postaus psykologisesta turvallisuudesta re:Work sivuilla: The five keys to a successful Google team- Kirjallisuuskatsaus-artikkeli psykologisesta turvallisuudesta johtavalta aiheen tutkijalta, Harvardin professori Amy Edmondsonilta (open access): Edmondson, A. C., & Lei, Z. (2014). Psychological safety: The history, renaissance, and future of an interpersonal construct. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavavior, 1(1), 23-43. https://doi.org/10.1146/annurev-orgpsych-031413-091305Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen TwitterissaPsykopodiaa-podcastin verkkosivutPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut

21 Okt 201939min

Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittynyt häiriötila, jonka seurauksena ihminen ei palaudu ja voimavarat loppuvat. Työuupumukselle altistavia tekijöitä ovat riittämättömät resurssit, heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja sen järjestämiseen sekä ristiriidat työntekijän omien ja työnantajan arvojen välillä.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme työuupumuksesta Pihlajalinnan työterveyspsykologian palvelupäällikkö, työn- ja organisaatioiden erikoispsykologi Susanna Paarlahden kanssa.Susanna kuvaa työuupumusta kokonaisvaltaisena energiavajeen tilana, jota luonnehtii muun muassa uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne omaa työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Lepo ei enää tunnu virkistävän, aika ei riitä palautumiseen. Työllä ei tunnu olevan merkitystä. Uupunut voi tuntea olevansa huonompi kuin muut työntekijät.Työuupumuksella on kielteisiä seurauksia työhyvinvoinnille ja terveydelle. Työuupumuksesta voi kuitenkin toipua. Se vaatii usein riittävän palautumisen mahdollistamisen ja uuvuttavien työolosuhteiden muutoksen. Susanna kertoo tähän käytännön vinkkejä ja työkaluja.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Mitä työuupumus on?- Millaisia oireita työuupumukseen liittyy?- Millaiset tekijät altistavat työuupumukselle?- Millaisissa töissä voi uupua?- Kuka voi uupua?- Miten työuupumuksesta voi toipua?- Miten esimies voi tukea?- Millaista tukea ja apua on tarjolla?- Miten työuupumusta voi ennaltaehkäistä?Työuupumuksesta toipuminen, kirjoittaja Susanna Paarlahti:Työuupumus on kokonaisvaltainen energiavajeen tila, jossa ylikuormitus tuntuu- fyysisenä, uupumisasteisena väsymyksenä, josta ei normaalilla levolla enää virkisty tavalliseen tapaan- emotionaalisena uupumuksena, jossa tunnemaailman värit ovat kääntyneet kaikki harmaiksi, eikä mikään juuri enää innosta, sekä- kognitiivisena uupumuksena, jossa ajatukset – etenkin itseen liittyvät ajatukset – ovat synkkäsävyisiä, ”en pysty” tai ”mikään ei riitä”Työuupumuksesta pystyy toipumaan, kunhan(1) onnistutaan järjestämään olosuhde, jossa kuormittavista asioista irrottautuminen on mahdollista(2) ei-kuormittavassa asetelmassa saa levättyä niin, että normaali lepo jälleen virkistää ja jaksaa esim. ulkoilla ja harrastaa sekä palata ihmissuhteisiin(3) työhönpaluu suunnitellaan sellaiseen asetelmaan, jossa ei ole riskiä uudelleen ylikuormittumiselle; on esim. sovittu määräaikaisesta kokeilusta liittyen työaikaan, vastuualueisiin tai yhteistyökumppaneihin niin, että kuormitus on minimoitu ja mahdollisuudet onnistumisen kokemuksille on maksimoituYleensä toipumisen vaiheissa olennaista on(1) Malttaa päästää irti ja antautua levolle, vaikkei se tunnu aluksi levolliselta tai siltä, miltä lepo normaalisti tuntuisi. Nyt tilanne ei olekaan ihan tavanomainen. Fysiologiset reaktiot ovat silti tarkoituksenmukaisia – aivan kuin flunssassakin on tarkoituksenmukaista, että nenä vuotaa. Jos se olisi elämäsi ensimmäinen kerta, kun koet flunssan, saattaisit säikähtää holtitonta vuotoa aivojesi suunnasta ja tukehtumisvaaralta tuntuvaa tukkoisuutta. Samalla tavalla nyt saatat turhaan säikähtää dramatiikkaa, joka oireisiisi liittyy, vaikka ne eivät olekaan vaarallisia.(2) Fyysisen levon käynnistyttyä saattaa käynnistyä uusi vaihe, jolloin tunnepuolella voi tuntua hurjalta – vähän kuin olisi sielu puutunut ja sitten paineen helpotettua alkaisi tunto palata pistellen ja poltellen. Ja aivan kuin jalkojenkin puutumisen kohdalla, ensimmäiset aistimukset eivät ole miellyttäviä, silti kannattaa ottaa pieniä askeleita piittaamatta tuntemuksista. Voit voimien puitteissa tehdä arvojesi mukaisia asioita, vaikka olo tuntuukin oudolta. Jos voit hyväksyä hetkellisen kärsimyksen ja silti sitoutua tekoihin, joilla realisoit arvojasi, huomaat muutamien viikkojen päästä pistelyn helpottavan.(3) Kun akut alkavat latautua, tulet kokemaan päiviä, jolloin olosi muistuttaa jo ihan normaalia ja sitten päiviä, jolloin tuntuu kuin olisi pudonnut lähtöruutuun. Vaihtelevien olotilojen vaihe on usein se vaikein osa toipumista; silloin saattaa energisenä päivänä tehdä harkitsemattomia valintoja tai huonona päivänä vähän epätoivon vuoksi jotain, joka lopulta hidastaa toipumista. Tässä vaiheessa parasta olisi, jos voisit suostua aallokossa surffaamiseen ja antaisit virran viedä. Luota siihen, että toipumisen voima vie sinut rantaan. Älä väsytä vasta saatuja voimiasi turhaan taisteluun luonnonvoimia vastaan. Olosi tulevat tasaantumaan. Jatka arvojen mukaisia tekoja: syö terveellisesti, nuku tarpeeksi, vältä piristeitä ja rauhoittavia, liiku vähän ulkona.(4) Kun toimintakykysi on palautunut eli suoriudut kotona arkiaskareista ja jaksat jo esim. ulkoilla normaalisti, on aika suunnitella paluuta töihin. Aloita työt mieluiten niistä rutiineista, jotka sujuvat ilman erityistä pinnistelyä sekä sellaisten ihmisten kanssa, joilta saat myönteistä energiaa. Osa-aikainen sairausloma on mahdollista, jos yhtäjaksoista sairauslomaa on takana vähintään 9 päivää ja työhönpaluu suunnitellaan yhdessä sinun, työnantajan ja työterveyden kesken. Sopikaa, mitä vastuita tehtäviisi kuuluu ja mitä ei. Arvioikaa, voiko osa-aikaisen työn hoitaa arkipäivisin esim. keskellä työpäivää, vai edellyttääkö se kokonaisia työpäiviä, jolloin niitä mahtuu viikkoon vain vähemmän.(5) Kun olet palautunut täyteen työkuntoon, etkä enää väsy täysimittaisen työviikon tekemisestä, huolehdithan siitä, että jokin asetelmassa on pysyvästi muuttunut palautumistasi tukevaksi – oli se sitten työn puitteisiin tai sisältöön tai omaan toimintatapaasi liittyvää.Saat kaikkiin toipumisen vaiheisiin keskusteluapua työterveydestä.Jakson linkit:- Susanna Paarlahti on työn ja organisaatioiden erikoispsykologi (PsL), EMDR-terapeutti ja työnohjaaja (FinOD) sekä työterveyspsykologian palvelupäällikkö Pihlajalinnassa. Hänellä on TRE-ohjaajan pätevyys sekä monivuotiset opinnot luonneanalyyttisestä kehopsykoterapiasta ja konsultatiivisesta työotteesta. Hänet tavoittaa sähköpostilla susanna.paarlahti@pihlajalinna.fi.- Susanna Paarlahti puhuu Työterveyspäivillä 9.10.2019 https://www.ttl.fi/tyoterveyspaivat/Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen TwitterissaPsykopodiaa-podcastin verkkosivutPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut

7 Okt 201937min

Itsetunto tarkoittaa tunnetta ja käsitystä omasta arvosta. Itsetunto kehittyy vuorovaikutussuhteissa ja se lähtee kehittymään jo varhaislapsuudessa, mutta omaa itsetuntoaan voi vahvistaa myös aikuisena.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme itsetunnosta ja sen vahvistamisesta psykologi, psykoanalyytikko Katri Laineen kanssa.Hyvä itsetunto kehittyy ihmissuhteissa, joissa kokee, että on tärkeä, arvokas ja rakastettu. Välittäminen, huolenpito ja kannustava palaute vanhemmilta tai muilta läheisiltä muodostavat itsetunnon perustan. Myös myöhemmät ihmissuhteet vaikuttavat itsetunnon kehittymiseen. Itsetuntoon voi vaikuttaa monin tavoin eri ikävaiheissa. Koskaan ei ole liian myöhäistä vahvistaa omaa itsetuntoa. Katri kertoo tähän käytännön vinkkejä ja työkaluja.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiinMitä itsetunnolla tarkoitetaan?Miten itsetunto kehittyy?Mitä hyvä itsetunto tarkoittaa? Entä huono itsetunto?Miten hyvä tai huono itsetunto näyttäytyy?Mitä hyötyä on hyvästä itsetunnosta? Entä haittaa huonosta?Miten omaa itsetuntoa voi vahvistaa?Voiko toisen itsetuntoa vahvistaa?Milloin hakea ammatillista apua ja millaista apua on tarjolla?Jakson linkit:Katri Laineen esittely psykoterapeuttina Terveystalossa.Katri Laine LinkedinissäSeuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen TwitterissaPsykopodiaa-podcastin verkkosivutPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut

30 Sep 201943min

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme motivaatiosta, tavoitteista ja aikaansaamisesta Satu Pihlajan kanssa. Hän on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Satu on kirjoittanut kaksi kirjaa aiheesta: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja.Aikaansaaminen aiheuttaa meissä pääsääntöisesti hyvänolon tunteita. Aikaansaaminen on mielelle ja aivoille palkinto, josta tulee hyvä mieli. Tällaisen kokemuksen voi saada jo, kun esimerkiksi pääsee työpäivän alkuun. Aikaansaamisen tiellä voi olla myös haasteita ja esteitä. Usein esteet ovat henkisiä. Ihminen on hyvä näkemään vaaroja ja uhkia. Jonkin tehtävän tekemisen esteeksi voivat muodostua jo pelkät mielikuvat siitä, että tehtävä on vaikea ja että sen tekemisessä saattaa epäonnistua.Satu antaa antaa käytännön vinkkejä siitä, miten esteitä on mahdollista voittaa, miten asettaa saavutettavissa olevia tavoitteita ja työkaluja itsensä motivoimiseen.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:Millaisia haasteita ja esteitä ihmisillä on saada asioita aikaiseksi?Miten esteitä on mahdollista ylittää?Mitkä tekijät auttavat asioiden aikaansaamisessa?Miten tavoitteiden suuruus vaikuttaa aikaansaamiseen?Onko merkitystä sillä onko tavoite asetettu ulkoapäin vai onko se itse asetettu?Miten motivaatio vaikuttaa?Miten itseä voi motivoida saamaan asioita aikaiseksi?Jakson linkit:Satu Pihlajan kotisivutSatu Pihlaja: Aikaansaaminen taikaSatu Pihlaja: Aikaansaamisen taika - työkirjaSatu Pihlaja LinkedIn:ssa, Facebookissa ja Instagramissa.Psykopodiaa 4 - Itsensä johtaminen. Vieraana Satu Pihlaja.Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa

15 Sep 201937min