Arkiston rahinaa ja uusia kansanlauluja

Mikä nykykansanmuusikoita inspiroi vanhoissa arkistoaineistoissa? Tässä jaksossa sukelletaan suomalaiseen kansanlauluun ja kansanlaulukulttuureihin ja kysytään, miten historiallisista tallenteista ja perinneaineistoista syntyy uutta musiikkia. Lisäksi pohditaan, miten kansanlaulukulttuurit ovat muuttuneet Suomessa viimeisten parinsadan vuoden aikana. Millaisia katkoksia ja jatkumoita kansanlaulun historiaan liittyy, ja miten runolaulun ja rekilaulun arvostus on vaihdellut eri aikoina?

Keskustelijat:

Amanda Kauranne on kansanmuusikko ja kansanmusiikkiin erikoistunut toimittaja. Hän käyttää työssään erilaisia arkistolähteitä: äänitteitä, laulutekstejä, arvoituksia, muistitietoja ja lehtijuttuja. Kauranteen erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat juuri nyt suistamolainen ja vantaalainen kansanmusiikki, aineistojen monikielisyys sekä karjaperinteisiin liittyvät musiikilliset elementit.

Heidi Henriikka Mäkelä on folkloristiikan dosentti Helsingin yliopistossa ja kansanmusiikin lehtori Taideyliopistossa. Hän on myös SKS:n tutkimusosaston tutkija. Mäkelä on tutkinut muun muassa kalevalamittaisen runouden, runolaulun ja Kalevalan nykykäyttöjä ja niihin liittyviä ideologisia merkityksiä.

Venla Sykäri on folkloristiikan dosentti ja työskentelee tutkijana SKS:n tutkimusosastolla. Hän tutkii suullisen runouden tuottamisen ja esittämisen prosesseja, erityisesti runolaulua, rekilaulua, improvisoitua rapia ja kansainvälisiä kilpalaulukulttuureja.

Juontajana toimii SKS:n viestintäjohtaja Kaisa Kaakinen.

Jaksossa kuullaan seuraavat musiikkinäytteet Amanda Kauranteen laulamina.

Runolauluesimerkkinä kuullaan Konstantin Kuokalta Suistamolla vuonna 1906 tallennettuja säkeitä Vävyn virrestä. Tekstin oli muistiinpannut Helsingissä A.R. Niemi. SKVR VII2: 2853. Melodia trad. Suistamo, tallentanut A. Lähteenkorva.

Rekilaulunäytteenä kuullaan Kauhavalta (Vaasan Suomalaisen lyseon konventti K. Pernaa 8. 1889.) ja Lapualta (O.K. Hautamäki 521. 1935.) tallennettuja rekilaulusäkeitä.

Lopussa seuraa ote Amanda Kauranteen säveltämästä kappaleesta Pyhä Jyrki, joka on julkaistu levyllä Karjalasta kolttien maille (Maailman musiikin keskus 2024). (Pyhä Jyrki, säv. Amanda Kauranne, san. trad. Suistamo, Impilahti, laulaneet Maria Kuusimäki, Irinja D'eleganen ja Pelagia Filatkin.)

Jingle: Amanda Kauranne, kollaasi SKS:n arkiston karjankutsuäänitteistä.
Tuotanto: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Anna-Lotta Ekqvist, Kaisa Kaakinen, Hanna Karhu, Ville Kivimäki, Mirjami Sipilä ja Laura Tikkanen.
Tekninen toteutus: Book Garden.