39.Häpeä

J39. Häpeä

Miksi yksi epäonnistunut rata voi pyöriä mielessä vielä viikkojenkin päästä? Miksi omaa koiraa häpeää joskus enemmän kuin omaa suoritusta? Ja miksi jopa kokeneet kilpailijat ja valmentajat kokevat riittämättömyyttä?

Tässä jaksossa sukellamme yhteen agilityn vähiten puhutuista mutta yleisimmistä tunteista – häpeään.

Puhumme siitä, mitä häpeä oikeastaan on ja miten se eroaa syyllisyydestä. Käymme läpi, miksi aivot muistavat epäonnistumiset onnistumisia paremmin, miten sosiaalinen vertailu ja niin sanottu spotlight effect vaikuttavat kilpailupaikalla sekä miksi reaktiivinen tai äänekäs koira voi herättää ohjaajassa voimakkaita häpeän tunteita.

Pohdimme myös, miksi häpeä koskettaa usein juuri niitä, jotka välittävät eniten – myös huippukilpailijoita ja valmentajia. Lisäksi avaamme psykologista tutkimusta itsemyötätunnosta, hermoston toiminnasta ja turvallisuuden tunteen merkityksestä sekä annamme konkreettisia keinoja vapautua häpeän otteesta.

Tämä jakso ei kerro siitä, miten välttää epäonnistumisia. Se kertoo siitä, miten epäonnistumisten kanssa voi elää niin, etteivät ne määritä sinua ihmisenä tai ohjaajana.

Jakson lopussa haastamme myös pohtimaan, millaista kilpailukulttuuria me kaikki olemme rakentamassa – sellaista, jossa virheitä pelätään, vai sellaista, jossa niistä uskalletaan oppia.

Tämä jakso on jokaiselle, joka on joskus poistunut radalta pettyneenä, hävennyt omaa koiraansa tai itseään – ja jokaiselle, joka haluaa rakentaa itselleen ja koiralleen turvallisemman tavan kilpailla.