3. Syömme muiden vettä

Ruokakaupassa tulee harvemmin mietittyä, millaisten vesivarojen varassa ruoka on tuotettu. Kaikki vesijalanjäljet eivät ole samanlaisia: ratkaisevaa ei ole välttämättä se, kuinka paljon ruoantuotanto kuluttaa vettä, vaan missä ja millaisissa olosuhteissa se tapahtuu. Esimerkiksi avokadoja, manteleita ja kaakaota viljellään usein alueilla, jotka kärsivät vesipulasta. Vesijalanjäljen rinnalla puhutaan yhä useammin vesiniukkuudesta. Pitäisikö kuluttajien huomioida paremmin ostoskorinsa vesivaikutukset vai onko vastuu ennen kaikkea ruokajärjestelmällä ja yrityksillä?

Tiedetoimittaja Mikko Pelttarin kanssa aiheesta keskustelevat Valion tutkimus- ja kehitysjohtaja Harri Kallioinen sekä tutkija Oona Pietiläinen Luonnonvarakeskus Lukesta.

Det här avsnittet är hämtat från ett öppet RSS-flöde och publiceras inte av Podme. Det kan innehålla reklam.

Avsnitt(5)

5. Vesi voi yhdistää kansoja

Veden puute horjuttaa ruokaturvaa, lisää eriarvoisuutta ja kaventaa tulevaisuuden uskoa. Samalla se voi pakottaa tekemään parempaa yhteistyötä. Veden niukkuus ei noudata valtioiden rajoja, joten tulev...

16 Juni 41min

4. Vesikin on arvokysymys

Ruoka herättää tunnetusti voimakkaita tunteita. Ruokavaliomme kertoo identiteetistä, elämäntavasta ja terveydestä, mutta myös siitä, millaisena näemme hyvän elämän ja osamme yhteisössä. Varsinkin ympä...

16 Juni 41min

2. Sää ratkaisee sadon Suomessakin

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että vettä riittää, mutta sadon kannalta veden pitää olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Nopeasti vaihtelevat sääolot, kuivuus ja rankkasateet muuttavat maataloude...

16 Juni 41min

1. Ruoka on vettä

Ruokamme on riippuvainen vedestä ja ilmaston lämmetessä vedestä on tulossa ruokajärjestelmän yksi suurista epävarmuustekijöistä. Se vaikuttaa maailmankauppaan ja lisää jännitteitä. Tuhansien järvien m...

16 Juni 39min