Lapsen itsetuntemuksen vahvistaminen

E.Podin 2. tuotantokausi alkaa tärkeällä aiheella, kun jakson isäntä Aleksi Tossavainen keskustelee vieraansa Noora Mikolan kanssa lapsen itsetuntemuksesta ja sen tukemisesta. Mitä itsetuntemus käytännössä tarkoittaa? Mitä eroa on itsetunnolla, itsetuntemuksella ja itseluottamuksella? Mitä voimme vanhempina ja aikuisina tehdä tukeaksemme lapsen itsetuntemusta? Miten hyötyä urheilussa opituista itsetuntemustaidoista voi hyötyä muussa elämässä?

Miksi itsetuntemus on niin tärkeää ja miten ne näkyvät urheilussa?

Itsetuntemus helpottaa ihmistä ymmärtämään omia toimintamallejaan. Miksi reagoin tilanteessa jollain tietyllä tavalla. Tai mikä on oma kyvykkyyteni toimia eri tilanteissa. Urheilu tarjoaa lapselle erinomaisen ympäristön kokea ja harjoitella erilaisten tunteiden tuntemista ja niiden säätelyä. Tunteiden tunnistaminen ja niiden sanoittaminen on tärkeää myös urheilusuorituksen kannalta. Osa tunteista parantaa ja osa heikentää urheilusuoritusta.

”Jos tiedämme mitä tunnemme eri tilanteissa ja miten se vaikuttaa toimintaamme ja urheilusuoritukseen, voimme itsetuntemuksen avulla hyödyntää suorituksen kannalta hyödyllisiä tunteita ja ehkä vastaavasti säädellä haitallisia, suoritusta heikentäviä tunteita”, Noora Mikola selvittää.

Urheilun kautta lapsi pääsee myös turvallisesti harjoittelemaan esimerkiksi pettymyksen tunteiden käsittelyä tai suurta riemua. Samalla hän voi oppia huomaamaan, minkälaisia asioita ne aiheuttavat omassa kehossa tai mielessä.

Miten itsetuntemusta voisi kehittää?

Jos ajatellaan urheilevan lapsen vanhempaa, niin lasta voi auttaa ymmärtämään ja ehkä myös sanoittamaan omaa toimintaa ja tunteita. Erityisesti jos kyseessä on pieni lapsi, aikuinen voi antaa nimen asioille, joita lapsi tuntee. Esimerkiksi jos lapsi hermostuu tai alkaa itkeä, kun häneltä viedään pallo. Aikuinen voi kertoa, että ”nyt sinua harmittaa, kun kaveri vei sinulta pallon.” ´Lapselle voi myös kertoa, miten hänen toimintansa vaikuttaa aikuisen omiin tunteisiin. Esimerkiksi ”minulle tuli hyvä mieli, kun autoit pakkaamaan harjoituslaukun”. Näin lapsi oppii ymmärtämään paremmin myös oman toiminnan seurauksia.

Lasta voi myös pyytää listaamaan omia ominaisuuksia, positiivisia ja kehityskohteita. Voidaan myös miettiä jotain tosi onnistunutta suoritusta ja yrittää palauttaa mieleen, minkälaisia tunteita se herätti. Jännittikö paljon vai oliko rento fiilis tai oliko energinen vai väsynyt olo. Isompien lasten kanssa voi tehdä mielikuvaharjoitusta myös jostain huonosta suorituksesta. Miltä silloin tuntui ja mitä päässä pyöri. Tämäntyyppiset harjoitukset ovat Noora Mikolan mukaan loistavia ensimmäisiä askeleita itsetuntemukseen. Harjoituksia voi tehdä jopa aika pienen lapsen kanssa esimerkiksi piirtämällä. Myös yhteiset automatkat kannattaa käyttää hyödyksi keskusteluille.

Kuuntele jakso artikkelin yläreunasta. Löydät podcastimme myös Spotifyista ja Suplasta.

Noora Mikola on HJK:n kaupunginosatoiminnan kehityspäällikkö, joka vastaa seuran koko kaupunginosatoiminnan kehittämisen suunnittelusta, toteutuksesta sekä seurannasta. Nooralla on myös oma futistausta. Hän pelasi Puistolan Urheilijoissa B-junioriksi asti, jonka jälkeen loukkaantumiset pakottivat lopettamaan pelaamisen. Noora on ehtinyt saada myös kansainvälistä valmennuskokemusta asuttuaan viisi vuotta Ruotsissa Djurgårdenissa.

Aleksi Tossavainen vastaa Eerikkilän psyykkisestä valmennuksesta ja toimii myös Mental Coachina poikien U19 jalkapallomaajoukkueessa sekä FC Hakan Veikkausliigajoukkueessa. Hän on julkaissut aiheesta myös kirjallisuutta, viimeisimpänä Antti Peltosen kanssa yhdessä julkaistu teos Psyykkinen valmennus. Kirja konkretisoi psyykkisen valmennuksen hyödyntämistä käytännössä urheilussa ja työelämässä.