Vain hetkeksi piti jäädä: 1990-luvun maahanmuuttaja muistaa pankkikriisin ja matkapuhelimien maaottelun
Finska Dokumentti22 Juni 2016

Vain hetkeksi piti jäädä: 1990-luvun maahanmuuttaja muistaa pankkikriisin ja matkapuhelimien maaottelun

Suomalainen valkokaulusväki alkoi ilmestyä 90-luvulla ruotsalaisfirmoihin, ja matkapuhelinjätit Nokia ja Ericsson jakoi työntekijät kahteen leiriin.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Ari Seppälä sai työkomennuksen ruotsalaisfirmansa pääkonttoriin Tukholmaan, ja tarkoitus oli tulla vain puoleksi vuodeksi. Eikä hän pakannut mukaansa kuin hammasharjan ja muutamat vaatteet. Asuntokin oli jäljellä Helsingissä, ja alussa hän kävi usein tapaamassa kavereitaan.

En ajatellut koskaan muuttavani Ruotsiin, vaan firman pääkonttoriin, joka sattui olemaan Tukholmassa.

Ari Seppälä

Ruotsin kieli tuotti vaikeuksia alusta lähtien.

– En ollut koskaan ollut hyvä ruotsissa, ja jatkokoulutuksenkin valitsin sen perusteella, ettei tarvinnut osata ruotsia.

Ruotsia ei tarvittu töissä, sillä firma oli kansainvälinen ja työkielenä oli englanti. Työpaikka järjesti kuitenkin kielikurssin, jonka kesto oli kaksi tuntia viikossa.

– En pysynyt keskusteluissa mukana ja yksinkertaisimmatkin asiat oli vaikeaa sanoa ruotsiksi. Puhumattakaan, että olisi jättänyt esimerkiksi auton korjattavaksi.

Työmaalla käytiin tietenkin matkapuhelimien maaottelua.

– Mulla oli Nokia ja kaikilla muilla Ericsson. Sitten seurattiin, kumpi firma tekee suurempaa innovaatiota. Siihen aikaan molemmilla yhtiöillä meni hyvin.

Ari Seppälän työkomennusta jatkettiin ja pikkuhiljaa ruotsin kielikin alkoi luistaa. Ja mikä oli tie oppimiseen? No, työpaikkaromanssi tietenkin. Tuleva vaimo löytyi parin pöydän päästä työpaikalta.

Suomenruotsalaisessa ankkalammessa tuli ahtaan paikan kammo

Helsinkiläinen Kaivopuiston kasvatti Johanna Ander halusi pois tutuilta kotinurkiltaan, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keskellä pahinta talouslamaa.

– Suomi tuntui ankealta ja usko tulevaisuuteen oli hatara.

Tukholmassa häntä odottivat opinnot yliopistossa ja asunto löytyi monikulttuurisesta Bagarmossenin lähiöstä.

Bagarmossenissa oli ihana asua. Kaikki olivat erilaista, ihmiset ystävällisiä ja pesutuvassa ei ollut vihaisia lappuja.

Johanna Ander

Johanna Ander haki Tukholmasta anonyymiä olotilaa ja vaihtelua tutulle elämälle.

– Oli valloittavaa istua tunnelijunassa ja tajuta, ettei kukaan tunnista. Oikein hätkähti, kun joskus sattui tapaamaan jonkun tutun.

Estonia-katastrofi näkyi jopa lasten päiväkodissa

Tarja Verronen pyöritti monikulttuurisen perheensä arkea Husbyssä 90-luvulla. Mies on Boliviasta ja lapset puhuvat suomen lisäksi espanjaa ja ruotsia.

Kun kaksi kulttuuria sulautuu, niin onhan se niin, että siitä jollain tavalla tulee ruotsalaista, koska Ruotsissa asutaan.

Tarja Verronen

Verrosten lapset syntyivät vuosina 1984 ja -90. Verrosten lapset kävivät suomenkielisen esikoulun, mutta koulu oli ruotsinkielinen.

– Kun nuorimmainen poikamme oli pieni, Husbyssä oli monta suomalaista päivähoitotätiä ja esikouluosastoa. Toisen lapsen aikana suomenkielinen päivähoito hävisi miltei tykkänään.

Matkustajalaiva Estonian uppoaminen vuonna 1994 on jäänyt pysyvästi Tarja Verrosen mieleen, ja onnettomuus ulottui jopa lasten arkeen.

– Lapset piirsivät uppoavia laivoja ja helikoptereita päiväkodissa.


Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Avsnitt(229)

Ont i gurkan 5:  Itsetunto kohdallaan

Ont i gurkan 5: Itsetunto kohdallaan

Ruotsalais-suomalaiset kielimokat voivat olla elämän ja kuoleman asioita. Tässä jaksossa toivotaan kirjaimellisesti pahinta, mutta kohotetaan myös itsetuntoa uusiin ulottuvuuksiin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 5: Bra självkänsla Sverigefinska språkgrodor kan vara fråga om liv och död. I det här avsnittet hoppas vi på det sämsta, men höjer också självkänslan till nya nivåer. finska@sverigesradio.se

20 Maj 20205min

Monikielistä arkea 8: Onko kolmekielisissä perheissä helpompaa?

Monikielistä arkea 8: Onko kolmekielisissä perheissä helpompaa?

Syyriaa, suomea ja ruotsia tai suomea, ruotsia ja englantia? Käydäänkö äidinkielten välillä kilpailua siitä, kuinka paljon lapset kieltä käyttävät? Entä pitääkö Hannojen epätieteellinen teoria paikkansa, eli onko monikielisessä perheessä vähemmistökielen ylläpito helpompaa kuin kaksikielisessä perheessä? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraina Anna Syrjänen, Daoud Kolli ja Jasmin Kronlöf. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

18 Maj 202032min

Monikielistä arkea 7: Juan Havanan parisuhdevinkit

Monikielistä arkea 7: Juan Havanan parisuhdevinkit

Tässä jaksossa saamme apua ongelmiin, joita syntyy nimenomaan monikielisessä parisuhteessa. Miten saada Hannan ruotsalainen puoliso seurustelemaan suomenkielisten appivanhempiensa kanssa ilman yhteistä kieltä? Kuinka paljon ummikkopuolisolle täytyy kääntää ruokapöytäkeskustelun sisällöstä? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraana Juan Havana, P3. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

11 Maj 202036min

Monikielistä arkea 6: ”Onko lapseni unohtanut minut?”

Monikielistä arkea 6: ”Onko lapseni unohtanut minut?”

Mervi Müllerin 6-vuotias poika ei enää halunnut puhua suomea, eikä hän enää halunnut jakaa asioitaan äidin kanssa, vaan kääntyi ruotsinkielisen isänsä puoleen. Mitä on tapahtunut, ihmettelee Mervi ja alkaa syyttää itseään siitä, että on tehnyt jotakin väärin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraana Mervi Müller. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

4 Maj 202034min

Monikielistä arkea 5: Kaunis ja ruma kieli – kielen statuksesta

Monikielistä arkea 5: Kaunis ja ruma kieli – kielen statuksesta

Tora Larusdottir on toisen polven islantilainen Ruotsissa. Hän puhuu omaa äidinkieltään vastasyntyneelle tyttärelleen Solveigille, mikä ulkopuolisista kuulostaa sekä coolilta että eksoottiselta. Veli Brijani sitä vastoin vältti puhumasta lapsilleen romania yleisillä paikoilla, sillä hän ei halunnut luoda kanssaihmisille itsestään kuvaa vaarallisena tai outona. Kuinka kielen status yhteiskunnassa vaikuttaa meihin vanhempina? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraina Tora Larusdottir ja Veli Brijani. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

27 Apr 202030min

Monikielistä arkea 4: Onko kaikilla oikeus kritisoida kielitaitoa? Vieraana Helena Duplantis

Monikielistä arkea 4: Onko kaikilla oikeus kritisoida kielitaitoa? Vieraana Helena Duplantis

Kaikki lapset ovat erilaisia, myös kielten oppimisessa. Tämän on kokenut neljän lapsen äiti Helena Duplantiskin. Kun hänen pojastaan, amerikanruotsalaisesta seiväshyppääjä Armand Duplantiksesta tuli koko Ruotsin kansan urheilusankari, päätyivät myös Armandin ruotsin kielen taidot suurennuslasin alle. Monien mielestä Armandia ei voinut pitää ruotsalaisena, koska hän ei puhunut ruotsia, kertoo Helena Duplantis. Miltä tuntuu, kun ulkopuoliset arvioivat oman lapsen kielitaitoa? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraana Helena Duplantis. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

20 Apr 202034min

Monikielistä arkea 3 - Vihainen suomalainen nainen ja natsismi

Monikielistä arkea 3 - Vihainen suomalainen nainen ja natsismi

Saksaa äidinkielenään puhuva itävaltalainen Elodie ja saksalainen Herbert ovat saanet kuulla kommentteja omasta järjestelmällisyydestään ja maidensa natsihistoriasta. Suomenkielistä Hannaa puolestaan luullaan vihaiseksi, eli tyypilliseksi suomalaiseksi naiseksi. Pitäisikö lapsia suojella stereotyyppisiltä käsityksiltä, jotka liittyvät heidän kulttuuriseen taustaansa? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraina Elodie Weiss ja Herbert Neuwirth. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

13 Apr 202036min

Monikielistä arkea 2 - Timo Räisänen: Poikani nimi on kuin pitkä suomalainen kirosana

Monikielistä arkea 2 - Timo Räisänen: Poikani nimi on kuin pitkä suomalainen kirosana

Artisti Timo Räisänen kasvoi kodissa, jossa oli läsnä sekä intialainen, libanonilainen, brasilialainen että suomalainen kulttuuri. Hannat tapaavat Timon Göteborgissa ja huomaavat, että Räisäsen perheen monikielisyys pitää sisällään myös paljon huumoria. Timo kertoo muun muassa, kuinka inspiraatio pojan nimeen löytyi pitkästä suomalaisesta kirosanasta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

6 Apr 202033min

Populärt inom Samhälle & Kultur

podme-dokumentar
p3-dokumentar
mardromsgasten
nemo-moter-en-van
en-mork-historia
svenska-fall
skaringer-nessvold
killradet
creepypodden-med-jack-werner
rattsfallen
flashback-forever
hor-har
p3-historia
sanna-berattelser
vad-blir-det-for-mord
rss-brottsutredarna
aftonbladet-daily
rss-kod-rod-2
rss-mer-an-bara-morsa
p1-dokumentar