Leena – taistelu ruotsinsuomesta

Opettaja Leena Paalanen kirjoittaa Trollhättanin suomalaisluokan vanhemmille kirjeen. Hän ei aio opettaa lapsille suomea, vaan ruotsinsuomea. Taistelu jatkuu vuosikymmeniä ja sillä on hintansa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Opettaja Leena Paalanen käy Trollhättanissa kielitaistelua 1980- ja 90-luvuilla. Hänen mielestään ruotsinsuomalaisilla lapsilla on oikeus äidinkieleensä, ja se äidinkieli on hänen mukaansa ruotsinsuomi, ei suomi. Hän lakkaa opettamasta oppilailleen suomen kielioppia. Vanhemmat, kollegat ja tutkijat kyseenalaistavat Leenan menetelmät, mutta hän ei aio luovuttaa. Leenan taistelulla on seurauksia sekä oppilaille, että hänelle itselleen.

Läraren Leena och striden om sverigefinskan

Läraren Leena Paalanen skickar ett brev till föräldrarna i finska klassen på en skola i Trollhättan. Hon tänker inte lära sina elever finska, utan sverigefinska. På 1980-talet påbörjar hon sin kamp, som kommer att vara i årtionden – och som har ett pris både för henne själv och för eleverna.

Programmet är på finska.

Haastateltavat / intervjupersoner:
Karita Lehikoinen-Stedt – Leenan entinen oppilas / f.d. elev till Leena
Leena Paalanen nyk./numera Lindasdotter ent./tidigare Wallenius – opettaja, kieliaktivisti/lärare, språkaktivist
Jarmo Lainio – Tukholman yliopiston suomen kielen professori/professor i finska vid Stockholms universitet

Reportteri/reporter: Kalle Kinnunen
Tuottaja/Producent: Lotta Hoppu
Käsikirjoitustiimi/manus: Kalle Kinnunen, Tiina Laitila Kälvemark & Lotta Hoppu
Loppumiksaus/slutmix: Jacob Gustavsson
Kertojaääni/berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark
Otteet teksteistä lukivat/inlästa textutdrag: Jasmine Fooladi, Johan Karlsson & Hanna Sihlman

Ohjelman arkistoklipit/Arkivklipp: Sveriges Radio

Ohjelma tehtiin syksyllä 2023. Programmet gjordes hösten 2023.

Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Finska Dokumentti.
Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Finska Dokumentti.

Onko ruotsinsuomi oma kieli?

Ruotsinsuomi ei ole tunnustettu kieli. Ruotsinsuomi-termiä voidaan kuitenkin käyttää erottaakseen Ruotsissa puhuttu suomi Suomessa tai muualla puhutusta suomesta, Tukholman yliopiston suomen kielen professorin, Jarmo Lainion, mukaan. Ruotsinsuomalaiset ryhmänä viittaa ihmisiin Ruotsissa, joiden äidinkieli on suomi, sekä heidän jälkeläisiinsä, eli henkilöihin joilla on juuret suomen kielessä. Ruotsin tunnustetut kansalliset vähemmistökielet ovat suomi, saame, meänkieli, romani chib ja jiddiš. Ruotsin tilastokeskuksen tilastojen mukaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven suomalaistaustaisten määrä Ruotsissa oli vuonna 2019 noin 727 000 henkilöä. Suurin on kolmas sukupolvi, johon kuuluvat ihmiset, joilla on vähintään yksi isovanhempi Suomesta.

Onko Ruotsissa kunnallisia suomenkielisiä luokkia?

1980-luvulla Ruotsissa oli satoja suomenkielisiä luokkia kunnallisissa kouluissa eri puolilla maata. Huippuvuonna 1981 Ruotsissa toimi yhteensä 468 suomenkielistä luokkaa, ja oppilaita oli 7000-9000, kirjan Tvåspråkighet med förhinder? (Kenneth Hyltenstam, 1996) mukaan. 1980-luvun jälkeen suomenkielisiä luokkia on lakkautettu yksi toisensa jälkeen. Sveriges Radio Finskan tekemän kartoituksen mukaan vuonna 2021 Ruotsissa oli vajaa kourallinen kouluja, joissa oli suomenkielisiä luokkia, ja oppilaita oli yhteensä noin 60.

Är sverigefinska ett eget språk?

Sverigefinska är inte ett erkänt språk. Däremot kan begreppet sverigefinska användas för att särskilja finskan som talas i Sverige från finskan som talas i Finland eller andra platser, menar Jarmo Lainio, professor i finska vid Stockholms universitet. Med gruppen sverigefinnar åsyftas människor med finska som modersmål i Sverige, samt deras ättlingar, dvs. personer med rötter i det finska språket. Sveriges erkända nationella minoritetsspråk är finska, samiska, meänkieli, romani chib och jiddisch. Antalet människor i Sverige med finländsk bakgrund i första, andra och tredje generationen beräknades till 727 000 personer år 2019 enligt statistik från SCB. Störst är den tredje generationen, dit räknas personer med minst en mor eller farförälder från Finland.

Finns det kommunala finskspråkiga klasser i Sverige?

På 1980-talet fanns hundratals finskspråkiga klasser i kommunala skolor runt om i Sverige. Toppåret 1981 var antalet verksamma klasser totalt 468 med ett elevantal på 7000-9000 elever, enligt boken Tvåspråkighet med förhinder? av Kenneth Hyltenstam (1996). Sedan 1980-talet har de finskspråkiga klasserna lagts ner en efter en. Enligt en kartläggning av Sveriges Radio Finska fanns år 2021 en knapp handfull skolor med finskspråkiga klasser och totalt ca 60 elever i Sverige.