Puhuttaisiinko joskus muistakin maahanmuuttajista kuin turvapaikanhakijoista?

Maahanmuuttokeskustelussa korostuvat turvapaikanhakijat ja pakolaiset, vaikka he ovat vain muutama prosentti Suomessa asuvista ulkomaalaisista. Suurin ulkomaalaisryhmä Suomessa ovat nimittäin virolaiset – pitäisikö heistä puhua enemmän? Tataareja taas on pidetty maahanmuuton menestystarinana, mutta totuus on monimutkaisempi. Menneisyydestä löytyy niin kohuja kuin Venäjän varjo. Miksi virolaiset ja tataarit ovat jääneet maahanmuuttokeskustelussa näkymättömiin – vai ovatko sittenkään?

Jaksossa käytettyjä lähteitä:

Elmgren, Ainur: Visual Stereotypes of Tatars in the Finnish Press from the 1890s to the 1910s

Elmgren, Ainur: “Our Secret Weapon”: Minority Strategies of the Finnish Tatars 1880–1945

Ståhlberg, Sabira: Tatarerna – Finlands osynliga minoritet

Lagerspetz, Mikko: Suomen virolaiset – vähemmistö, väestöryhmä, vai jotakin muuta?

Hanski, Jari: Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa

Telve, Keiu: Pendelöinnin vaikutus lähisuhteisiin Suomessa työskentelevien

virolaismiesten esimerkin mukaan

Kaasik-Krogerus, Sigrid: Kuvia perhepiiristä? Viron ja Suomen suhteiden esittäminen tiedotusvälineissä

Kährik, Anneli ja Tiit Tammaru / Tuglas-seura: Virolaiset Suomessa

Politiikasta: Viro100: Virolaiset Suomessa

Iso Numero: Työmaa Suomessa, sydän Virossa

Helsingin uutiset: Virolaisten määrä väheni Helsingissä roimasti –  tämä on yksi syy

Ely-keskus: Kotona Suomessa - Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta

Maahanmuuton tilastot 2021: Ennätysmäärä haki oleskelulupaa työn perusteella

Sisäministeriö: Pakolainen pakenee vainoa kotimaassaan