Kausi 2 / Jakso 6: COP27-ilmastokokous ja ennallistamisasetus puhututtavat. Liikenteen sähköistyminen ei noudata globaalisti Pariisin ilmastosopimusta. Ilmastoaktivismi ja taide.

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostavat kuluneelta viikolta kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun:

1) YK:n ilmastokokous (COP27) sekä ennallistamisasetus ovat tällä hetkellä otsikoissa. Ilmastokokouksesta ei ole vielä saatu isompia uutisia, mutta neuvottelut ovat käynnistyneet. Odotukset kokouksen tulosten osalta eivät ole kovin korkealla, mutta toivotaan toki parasta.

(COP27: https://www.un.org/en/climatechange/cop27)

Ennallistamisasetus olisi suomalaisen luonnon suojelun kannalta vain hyvä asia. Toiveena olisi, että päätöksenteossa nojattaisiin tutkittuun tietoon ja asiantuntijoihin. Medialla olisi parannettavaa siinä, miten asiantuntevasti asiaa käsitellään julkisuudessa. Suomalaisten metsien keski-ikä on nuorentunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Ongelma ei ole se, etteikö meillä kasvaisi metsää, vaan se, että metsiemme biodiversiteetti on kaventunut ja se puolestaan ruokkii lajikatoa. Suomalaista luontoa on suojeltava täällä, jos sen halutaan säilyvän, sillä muualla sitä ei ole.

(Luonnontila.fi: https://www.luonnontila.fi/fi/elinymparistot/metsat/me8-metsien-ikarakenne)

(HS mielipide 11.11.2022: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009190557.html)

3) Liikenteen sähköistyminen ei etene tällä hetkellä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti, kertoo tuore tutkimus. Maailman suurimman autovalmistajat aikovat rakentaa noin 400 miljoonaa diesel- ja bensiiniautoa enemmän kuin mikä olisi kestävää ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Tämä on todella huolestuttavaa, että edes tässä kohdin ekokriisiä tällaista fossiilisten polttoaineiden käyttöä ruokkivaa teollisuutta ei saada globaalisti kuriin.

(Guardian 10.11.2022: https://www.theguardian.com/environment/2022/nov/10/worlds-biggest-carmakers-to-build-400m-more-vehicles-than-15c-climate-target-will-allow

Suomessa uusien sähköautojen kysyntä on hiipunut hieman syksyn aikana. Yksi selitys tälle on että uusien sähköautojen hankintatukeen myönnetty lisämääräraha on loppunut. Talouden epävarmat näkymät, kuluttajien heikentynyt luottamus ja korkotason nousu ovat myös osasyinä.

Paras päätös ilmaston kannalta on autottomuus. Miksi autotonta elämäntapaa ei tueta vahvemmin yhteiskunnan suunnalta? Miten olisi taloudellinen kannustin niille, jotka rakentavat elämänsä ja arkensa siten, että elävät autotta?

(HS 11.11.2022: https://www.hs.fi/autot/art-2000009192996.html

4) Ilmastoaktivistien iskut taideteoksiin puhututtavat. Miten asiaan tulisi suhtautua? Olisiko taide ja sen eri muodot mahdollista valjastaa nykyistä vahvemmin kestävyysmuutoksen tueksi, kun tiedetään mikä yhteiskunnallinen voima taiteella on? Miten hiilijalanjälki saataisiin tehtyä nykyistä näkyvämmäksi taiteen osalta, jotta kuluttajat osaisivat tehdä valistuneempia valintoja myös kuluttaessaan taidetta?

(Yle 8.11.2022: https://yle.fi/uutiset/3-12674401)