Vuorovaikutusta ja arkipäiväistettyä palautetta nuorille työelämässä

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat johtamisesta JAMKin projektiasiantuntija Harri Mustosen kanssa. Läsnäoleva johtaminen korostuu koko ajan enemmän. Onkin tärkeää, että työyhteisössä pyritään keskustelemaan asioista niiden oikeilla nimillä ja luomaan turvallisuuden ilmapiiri, jossa voi puhua vaikeistakin asioista. Johtamisessa ja vuorovaikutuksessa tärkeintä olisi päästä samalle sivulle ja tutustua toisiinsa. Muutoin ei voi aitoa rehellistä kanssakäymistä tapahtua. Sama pätee asiakastyöhön ylipäätään. Johtamistyö onkin paljolti asiakastyötä, missä korostuu toisen kuunteleminen ja oikeiden tarttumapintojen löytäminen viestinnässä. Epäonnistumisien tai mokien jakaminen omalla tavallaan luo luottamuksellista ilmapiiriä, mutta on tärkeää oppimisen kannaltakin. Nuorilla on tällä hetkellä kovat odotukset itsestään ja sitä kautta toki myös tiimistä, johtamistyylistä ja organisaatiosta. Nuorempien odotukset ja sitä kautta vaatimuksetkin voivat toki tuntua johtajasta koville. Tällöin tärkeä sanoittaa myös sitä eli avointa keskustelua siinäkin kohtaa. Palautteen arkipäiväistäminen Palautteen anto voi olla arkipäiväistä eikä sen tarvitse olla ainakaan joka kerta virallista ja voi siis tapahtua ilman kalenterimerkintöjäkin. Sitä voi antaa myös digitaalisia kanavia hyödyntäen. Johtamisessa tärkeä toki muistaa, että jollain työntekijällä ja etenkin työuran alussa olevalla voi olla vaikea kysyä. Tällöin korostuukin aidon vuorovaikutuksen merkitys. Yhtälailla työntekijän kuin johtajan tärkeää osata reflektoida omaa toimintaa ja antaa palautetta tiimiläisille ja tiimin antaa palautetta myös esimiehelle. Turvallisen ympäristön luominen on tärkeää, jotta palautetta voidaan helposti antaa ja vastaanottaa. Empatiakyky onkin tärkeässä roolissa sen kulttuurin luomisessa. Merkityksellisyyden tärkeys Vanhemmat sukupolvet usein miettineet työn merkityksellisyyttä vasta siinä vaiheessa, kun työtä on ollut takana jo pidempään. Heille työuran alussa oleellista on ollut saada työtä ja työkokemusta. Nuoremmat sukupolvet sen sijaan jo varsin aikaisessa vaiheessa miettivät mikä yritys jakaa saman arvopohjan itsen kanssa ja onko työ sellainen, mistä saa hyvän fiiliksen. Lisäksi vinkataan kaverille sopivista, hyvänkuuloisista yrityksestä. Yrityksissä korostuukin työnantajamielikuva ja sen luoma merkityksellisyyden mahdollisuus. Työsuhteen pituus ja työn mielekkyys Pitkät työsuhteet eivät enää tämän hetken työelämässä ole periaatteessa samalla tavoin edes mahdollisia kuin aiemmin. Lisäksi pitkä työsuhde heti työuran alussa lähtien ei nuorille ole samalla tavalla tärkeää kuin se vanhemmille sukupolville ollut. Osa nuoremmista ei hae sitä välttämättä missään vaiheessa, mutta jos organisaatio osoittautuu dynaamiseksi ja työn tekemisessä itsessään on erilaisia vaihtelevuuden mahdollisuuksia, niin kyllä pitkät työsuhteet kiinnostavat nuoriakin. Tärkeä oppia lukemaan itseään ja omaa elämäänsä eikä etsiä aina syytä omaan mahdolliseen huonoon oloonsa itsen ulkopuolelta. Objektiivisen tarkastelun kautta voikin löytää mielekkyyttä aiemmin tylsistä työtehtävistä. Rutiinit ja positiivinen asenne auttaa yllättävän moneen. Työssä on tärkeää mahdollisuus oppia uusia asioita ja kehittyä. Voikin miettiä, että löytyykö meiltä tulevaisuudessa enää syväasiantuntijoita, kun kaikki haluavat oppia koko ajan uusia taitoja ja teemoja eikä välttämättä ole motivaatiota syventyä johonkin tiettyyn aiheeseen, kuten esim. tutkijatyössä täytyy. Toki asiantuntijatyönkin mahdollisuudet ja sisältö muuttuvat. Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.