Priorisointi on tulevaisuuden tärkeä työelämätaito

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä psykologi, tietokirjailija ja yritysvalmentaja Karoliina Mellasen kanssa johtamisesta. Nuoret sukupolvet ovat ainakin osin johdettavina erilaisia kuin vanhemmat sukupolvet. Selittyy jo sillä, että maailmakin on aivan erilainen kuin aiemmin. Esihenkilönkään ei tarvitse olla superihminen, vaikka odotukset ovat korkeat. Usein esihenkilö onkin kahden välissä eli työntekijöiden ja johdon välissä. Tässä onkin tärkeää, että huolehtii ensin omasta jaksamisestaan ja kyvystä olla läsnä, joka usein heikentyy, jos on kiirettä ja stressiä. Tärkeää myös keskustella siitä mitä esihenkilön tehtäviin kuuluu. Rooliepäselvyydet ovat hyvin yleisiä syitä ilmapiiriongelmiin, joten siksikin ne ovat tärkeitä kirkastaa. Organisaation on toki myös tärkeä kertoa mitä esihenkilöltä odotetaan. Erityisesti mielenterveysongelmiin suhtautuminen voi olla vaikeaa ja oikeanlaisten työkalujen tunnistaminen voi olla todella vaikeaa. Joskus voi käydä myös niin, että esihenkilö jää liikaakin pohtimaan työntekijän ongelmia sen sijaan, että ohjaisi työntekijän joissain asioissa suoraan työterveyteen. Virtuaalikokoukset ovat haastavia kuulumisten kuulemiseen siksikin, että silloin on käytössä vain ääni eikä välttämättä nähdä mikroilmeitä ja muita. Lisäksi tarvitaan aikaa siihen, että on aikaa paitsi kysyä, myös kuulla vastaus. Voisikin ottaa käyttöön myös säännölliset tilannekatsauspalaverit, jotka voi olla tosi lyhyitäkin. On myös tärkeä laittaa ylös asioita, jotta muistaa ne. Toki huomioiden tietoturva eli keksiä jokin sopiva koodi tms. kullekin henkilölle, että henkilöllisyys ei paljastu, vaikka muistiinpanot jostain syystä katoaisivat. On sanottu, että jos yli 50 % esihenkilön työajasta menee muuhun kuin johtamiseen, niin silloin ei voida sanoa, että johtaminen on aidosti prioriteetti. Kytevät asiat onkin tärkeä saada sammutettua ennen kuin ne roihahtavat. Se riski kasvaa etenkin etätyössä. Siksikin kuulumisten vaihtaminen on tärkeää. Nuorille yhteisöllisyys työssä vaikuttaa olevan selkeästi tärkeää ja siksi odotukset ovatkin isot, kun halutaan, että ollaan muutakin kuin kollegoja. Puhutaan myös työystävyydestä. Kiireen esilletuomista ei enää arvosteta eli tärkeä olisi, etteivät esihenkilöt ainakaan omalla esimerkillään osoita, että on ok tehdä töitä iltaisin ja viikonloppuisin. Tärkeää joskus antaa muutaman junan ajaa seinään. Haitallinen joustavuus tarkoittaa mm. sitä, että työntekijät joustavat ja tekevät aina kaikkensa ja joskus paikkaavat myös johtamista. Tämä saa näyttää kaiken näyttämään johdolle niin, että kaikki sujuu. Työelämän tärkein taito tuleekin olemaan priorisointi. On tärkeä päättää mitä tehdään/ ei tehdä. Työelämän alkuun on nuorille hyvä saada mielenkiintoisia tehtäviä ja kehittymisen mahdollisuuksia. Tätä kautta saadaan myös merkityksellisyyttä. Nuoret usein viihtyvät juuri sellaisissa organisaatioissa missä voi edetä sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti. Uutta voi tulla työtehtävien laajenemisesta, uuden opettelusta, työnkierrosta, vastuiden laajenemisesta jne. Etenkin nuoret kokevat tärkeänä oppia koko ajan uutta, joka voi olla tietysti joskus vaikea toteuttaa työssä koko ajan. On kuitenkin tärkeää, että kehittymisen mahdollisuuksista puhutaan ääneen. Yksi pahin nuorempien pelko on usein paikoilleen jämähtäminen ja juuri siksi tärkeä käydä keskustelua etenemismahdollisuuksista. Asioita pitää myös toistaa usein, koska tietoa on niin paljon. Esihenkilöiden työkalupakista on tärkeä nyt ja tulevaisuudessa löytyä kyky kohdata ihmisiä ja siksi puhutaankin inhimillisyydestä tehokkuudesta, joka mahdollistaa pitkän aika välin tehokkuuden. Ihmistaidot ylipäätään olennaisia eli miten työtä hallitaan niin, että se ei ala tuomaan meistä huonoja piirteitä esiin. Vuorovaikutuksen mahdollistaminen ja itsensä johtamisen tukeminen ovat esihenkilön tärkeitä tehtäviä. Teksti: Mirva Leppälä Litteroinnit: bit.ly/3lH5NMn