Viestin tulkinnan haasteet digitaalisessa vuorovaikutuksessa

Viestin tulkinnan haasteet digitaalisessa vuorovaikutuksessa

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Eeli Saarinen, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun CCR-yksikön kehityspäällikkö. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Ihminen on laumaelän ja meidän kommunikointimme tapa perustuu paljolti fyysiseen läsnäoloon. Digitaalinen vuorovaikutus on meille epäluonnollinen ympäristö ja siksi tilanne vaatii meiltä uudenlaisia kyvykkyyksiä toimia. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 80 % ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta hukkuu silloin kun meiltä viedään fyysinen läsnäolo. Johtajan pitää miettiä vuorovaikutusta ja sitä, miten itse toimii, mutta myös tutkia onko tiimillä riittävät valmiudet ja taidot toimia digitaalisessa ympäristössä. Sähköinen ympäristö antaa paljon tilaa tulkinnoille: Tulenko ymmärretyksi, sillä tavalla kuin haluan tulla ymmärretyksi. Väärinymmärrysten määrä kasva dramaattisesti, kun meillä ei ole fyysistä läsnäoloa. Iso osa vastuusta viestin ymmärtämisessä on myös vastaanottavassa päässä. Mitä monimutkaisempi vuorovaikutusympäristö meillä on, niin sitä enemmän tarvitaan luottamusta, joka auttaa tulkitsemaan viestejä oikealla tavalla. Me voimme tavallaan ottaa pientä riskiä siitä, että ne toiset ovat oikeasti hyväntahtoisia meitä kohtaan. Ne tekevät asioita, joita ovat luvanneet tehdä. Jos me haluamme kasvattaa luottamusta työyhteisössä, niin kasvokkain tapaamiset ovat edelleen tärkeitä. Riippumatta siitä mitä kasvokkain tapaamissa tapahtuu, niin se kasvattaa luottamusta. Toinen tapa kasvattaa luottamusta on käyttää aikaa tapaamisissa myös henkilökohtaisten kokemusten, arvojen ja subjektiivisten näkemysten jakamiseen. Luottamusta lisää myös riittävä määrä kommunikaatiota. Koska me kiireisessä arjessa prosessoidaan valtavaa määrää informaatiota, niin se tapa miten me havainnoimme maailmaa, vaikuttaa siihen minkälaisia tulkintoja meidän on ylipäätänsä mahdollisuus tehdä. Ymmärrystä toisten maailmasta voi lisätä kysymällä ja kuuntelemalla. Johtajien pitäisi myös enemmän tuoda esiin omassa viestinnässään erilaisia tapoja nähdä ja tulkita maailmaa. Läpinäkyvyys ja avoimuus ovat avainsanoja vuorovaikutuksessa. Johtajan kannattaa tuoda esiin myös esim. omaa kiireistä tilannetta ja kertoa ettei välttämättä ehdi vastata nopeasti viesteihin. Näin hiljaisuutta ei tulkita vastaanottavassa päässä väärin. Vuokravaikutukseen pitää panostaa eri lailla etänä kuin saman pöydän ääressä. Hyvä olisi tutkia omaa tiimiään tai yritystään lintuperspektiivistä ja pohtia vuorovaikutusta ja kommunikaatiota seuraavista kolmesta näkökulmasta. 1. Kommunikaation laatu. Onko ulosantimme riittävän selkeätä ja tulemmeko ymmärretyksi? 2. Kommunikaation riittävyys. Onko meillä riittävästi tilaisuuksia keskustella? 3. Tehtäväorientoituneen ja suhdeorientoituneen kommunikaation välinen tasapaino. Kumpaan se kallistuu meillä? Teksti: Hilkka Heikkilä, Jamk, 2023 Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Avsnitt(132)

Uteliaisuus ja poisoppiminen nuorten johtamisessa

Uteliaisuus ja poisoppiminen nuorten johtamisessa

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Hermanni Hyytiälän kanssa johtamisesta, sen muutoksesta ja nuorten sukupolvien vaikutuksesta siihen. Hermanni Hyytiälä on toiminut pitkään johdon ja toimii johtavana konsulttina Goforella. Hän on erikoistunut organisaatioiden kyvykkyyden parantamiseen auttamalla päättäjiä tekemään parempia asioita – ei vanhoja asioita paremmin. Johtamisen ja organisoituneen yhteistyön murros On tärkeä puhua paitsi johtamisen muutoksesta, myös organisoituneen yhteistyön murroksesta. On muitakin tapoja harjoittaa ja organisoida yhteistyötä kuin johtamiseen perustuva. Onkin todettu, että valtarakenteisiin pohjautuvalle tavalle ei ole tieteellistä pohjaa vaan se pohjaa hyvin pitkälti ihmiskunnan traditioihin (uskonto, armeija). Lapsesta ja nuoresta ihmisestä poiketen, aikuinen ihminen ei tarvitse elämässä auktoriteettia. Muutosta johtamisessa ja yhteistyön organisoitumisessa on ensin näkynyt toimialoilla, missä yhteistyö on oleellinen työntapa ja aloilla missä ei ole rajoitteita vanhoista toimintamalleista. Verkostomaiseen vuorovaikutukseen liittyvä tapa organisoitua toimii kuitenkin monella alalla. Toki ei voida ajatella, että tietty malli toimisi kaikkialla. Ajatus siitä, että kaikille samaa, samalla tavalla ja samanaikaisesti on mahdoton nykyajan kompleksissa maailmassa. Tekemällä paremmin -ajattelu on sivistynyttä hulluutta Tekemällä paremmin on niin sanottua sivistynyttä hullutta. Paremmin tekemisen sijaan tarvitaan todellista poisoppimista. Oppimista pois perusoletuksista ja niiden kyseenalaistamista. Lähijohtamisessa täytyy olla läsnä ja kuunnella; tunnistaa sitä mikä kussakin hetkessä on olennaista. Oleellista on tunneyhteyden saavuttaminen Johtamisessa ja vanhemmuudessa on paljon samaa: perustoimintaedellytysten luominen ja pelisäännöt sekä turvallisten tunneyhteyden luominen, joista jälkimmäinen usein unohtuu. Etenkin nuorten johtamisessa tärkeää on juuri tunneyhteyden saavuttaminen. Se on hyvin erilaista kuin perinteisessä kovassa talousjohtamisessa, jota edelleenkin arvostetaan. Usein painotetaan tulosvastuuta, joka liitetään suoraan rahaan ja lukuihin. Olennaista olisi kuitenkin muistaa, että lukujen takana on aina ihminen. Poisoppiminen välttämätöntä, mutta pelottavaa Yleisesti voidaan todeta, että työelämässä ja organisaatioissa on ollut samat haasteet ja sama ihmiskäsitys viimeiset 50 vuotta, joten tarvetta uudistumiseen on. Usein toiminta ja järjestelmät perustuvat oletukseen, että ihminen on laiska eikä osaa ottaa vastuuta, vaan tarvitsee kontrollia. Tämä ei kuitenkaan perustu mihinkään todelliseen saatikka tieteelliseen havaintoon. Siksi meidän täytyy uskaltaa tehdä toisin ja olla uteliaita. Puhutaan vahvistusharhasta, joka tarkoittaa, että ihminen automaattisesti poimii todellisuutta vain niitä, mitkä sopivat hänen uskomusjärjestelmäänsä. Ja siksi ajan saatossa ihmisen mieli suppiloituu ja entisestään havaitaan enemmän vain niitä asioita, mitkä tukevat aiempia uskomuksia. Olisi tärkeä tietoisesti havainnoida, kyseenalaistaa ja muistaa, että se mikä on todennäköistä ei ole aina totta. Tilannekohtainen organisoituminen korostuu Ei ole yhtä oikeaa tapaa organisoitua ja tehdä yhteistyötä, vaan tilannekohtainen organisoituminen korostuu koko ajan enemmän. Samassa organisaatiossakin voi olla ja täytyykin olla erilaisia tapoja, koska tilanteet, toimijat ja tarpeet ovat erilaisia. Tärkeä muistaa, että pitää oppia hahmottamaan muutosta eri tavoin, jolloin oppimisen mahdollistaminen tärkeää. Sitä on oleellista saada tehdä omassa tahdissa, jotta muutos voi aidosti vaikuttaa. Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

18 Feb 202032min

Nuorilla erilaiset pelisäännöt

Nuorilla erilaiset pelisäännöt

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä dosentti Pirkko-Liisa Vesterisen kanssa nuorten johtamisesta. Pirkko-Liisa Vesterinen on toiminut pitkään johdon ja työyhteisöjen valmentaja Management Institute of Finlandissa (MIF). Pirkko-Liisa on toiminut myös lehtorina AMK:ssa sekä kunnanjohtajana. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen tohtori. Hänen osaamisalueeseensa kuuluvat muun muassa johtamisen ja työyhteisöjen monipuolinen kehittäminen. Pirkko-Liisa on kirjoittanut mm. vuonna 2011 ilmestyneen Y-sukupolvi työ(elämä)ssä -kirjan. Nuorilla on erilaiset pelisäännöt, jotka voivat näyttäytyä hyvinkin erilaisina toimintatapoina yllättäin – esimerkiksi työvuoron peruminen viime hetkessä tai joustavuuden tarpeella monissa eri kohdin. Muutos on kuitenkin todellinen ja johtamisen täytyy siihen reagoida. Nuorten erilaisuus selittyy samalla tavoin kuin muidenkin sukupolvissa olevat ominaispiirteet, sillä jokainen sukupolvi on oman aikansa tuote ja siihen vaikuttaa isosti ympäristö. Nuoremmat sukupolvet ovat tottuneet digitaalisten välineiden ja kanavien käyttäjiä, he ovat myös tottuneet saamaan palautetta ja toimimaan ryhmässä jo nuoresta pitäen. Lisäksi he ovat tottuneita kaiken – niin työelämän kuin vapaa-ajan – jatkuvaan muuttumiseen eikä takeita esimerkiksi pysyvistä työpaikoista ole. Samoin heillä on lähtökohtaisesti ollut monenlaisia valinnan mahdollisuuksia. Nuoremmilla raha ei useinkaan ole merkityksellisyyttä työhön tuova tekijä. Digitaalista muutosta ja sen vaikutusta voidaan verrata jopa ilmastonmuutokseen, niin isosta asiasta on kyse. Vesterinen on perehtynyt aiheeseen myös aivotoiminnan muutoksen näkökulmasta. Digitaalisuuteen tottunut yksilö tarvitsee paljon aistiärsykkeitä ja on usein lyhytjänteinen. Tämän lisäksi kaivataan paljon palautetta, mutta toisaalta löytyy kykyä käsitellä tehokkaasti tietoa. Jossain määrin huolestuttavaa voi olla se, että digitaalisuuteen tottuneella on usein alhainen empatiakyky. Empatiakyky on oleellinen taito työyhteisössä, jolloin esimiehen tai johtajan rooli voisikin muuntautua enemmän vuorovaikutusta edistäväksi. Pelillistäminen toimii heidän kanssaan hyvin, joten sen hyödyntäminen tärkeä huomioida, kun mietitään nuorten sukupolvien kanssa työskennellessä. Digitaalisuuteen tottuneilla persoonallisuus jää toisinaan pinnallisemmaksi, kun se ei pääse kehittymään näytön kautta toimiessa. Osa piirteistä liittyy ylipäätään digitaaliseen kehitykseen eikä välttämättä ole sukupolvisidonnainen asia. Olennaista nuorten sukupolvien johtamisessa on vuorovaikutus – toisten ymmärtäminen. Jokainen sukupolvi on omalla tavallaan edellistä parempi. Nuoremmat sukupolvet ovat oppineet ryhmätyöskentelyyn ja projektimainen työskentely on heille myös ominaista ja he kaipaavat jatkuvaa vuorovaikutteisuutta. Työhaastattelutilanteessa roolit voivat kääntyä jopa toisin päin, kun nuoremmat sukupolvet alkavat haastatella potentiaalista työnantajaa. Joustava toiminta ja tekniikan käyttö ovat äärettömän sujuvaa, joka nopeuttaa monia asioita. Nuoret ovat myös oppineet arvioimaan toisiansa, jota olisi hyvä hyödyntää myös työyhteisössä. Etenkin lähiesimiesten päätehtävä on juuri henkilöstöjohtaminen. Tärkeä kysyä yksilöiltä itseään, opetella käyttämään uusia viestintävälineitä, aikaa varata kuunteluun ja ideoista keskusteluun. Edistää yhteistyötä ja kannustaa innovaatioihin ja antaa tilaa muille. Lisäksi tärkeä säilyttää avoimuus ottaa vastaan mielipiteitä, keskustella tavoitteista ja tarpeista ja ottaa jokainen vakavasti. Yksi hyvä avaava kysymys myös merkityksellisyyden sanoittamisessa on ”Miksi minä olen työyhteisössäni tärkeä”. Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

10 Feb 202032min

Nuorten johtaminen

Nuorten johtaminen

Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Mirva Leppälä ja Hilkka Heikkilä pohtivat nuorten sukupolvien vaikutusta johtamisen muutokseen. Tämän jakson aiheena on nuorten johtaminen. Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahastoohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat nuorten johtamisesta. Onko johtaminen muuttunut? Kuinka johdan YZ-sukupolvea? Mikä tekee nuorista erilaisia johdettavia? Jakson aiheena on, se mitä johtaminen on johtajan ja johdettavan näkökulmasta ja miten se näkyy. Onko kannattavuus johtamisen tärkein mittari? Mikä on ihmisen rooli? Nuoremmat sukupolvet edellyttävät johtajalta koko ajan enemmän ihmisen ja yksilön huomioimista johtajiltaan. Johtajan rooli oli aikaisemmin johtaa ylhäältä alaspäin. Nykyään johtajat miettivät enemmän ihmisiä yksilöinä ja keskustelevat enemmän alaistensa kanssa. Ihmisten huomioiminen vaatii johtajalta uudenlaisia asioita ja läsnäoloa. Johtajan on tärkeää kuunnella henkilöstöään. Johtaminen ja sen opettelu on jatkuvaa. Tärkeässä roolissa työyhteisössä on palaute, jota ei ehkä ole totuttu antamaan ja vaatimaan kovin aktiivisesti. Onko johtaminen ja henkilöstöjohtaminen eri asia? Teksti: IIda Vesterinen

3 Feb 202011min

Onnistutaan yhdessä - pk-yritysten valmennuspolun tulokset

Onnistutaan yhdessä - pk-yritysten valmennuspolun tulokset

Kolmen vuoden työ tulee päätökseensä - mitä OsaavaPK -hankkeen valmennuspolulla saatiin aikaan yritysten kanssa? Kuuntele jakso! Työkirjan voit ladata täältä: jamk.fi/osaavapk. OsaavaPK – Tuottavuutta pk-yritysten rekrytointia, osaamista ja uudistumiskyvykkyyttä kehittämällä on vajaa kolmevuotinen (1.3.2017-31.12.2019) ESR-hanke, jossa parannetaan yritysten tuottavuutta ja hyvinvointia pk-yrityksille suunnatun henkilöstöjohtamisen valmennusohjelman avulla. Hankkeen toteuttajia ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos ja LUT-yliopisto. Hankkeen rahoittajana toimii Hämeen ELY-keskus. Alussa oleva musiikki: Windswept - Kevin MacLeod

17 Dec 20195min

Populärt inom Business & ekonomi

badfluence
framgangspodden
varvet
uppgang-och-fall
rss-jossan-nina
rss-svart-marknad
rss-borsens-finest
lastbilspodden
affarsvarlden
avanzapodden
fill-or-kill
rss-kort-lang-analyspodden-fran-di
rss-en-rik-historia
rss-inga-dumma-fragor-om-pengar
24fragor
rss-dagen-med-di
borsmorgon
kapitalet-en-podd-om-ekonomi
bathina-en-podcast
tabberaset