#22. Alexander Ehrnrooth, onko Helsingin pörssi rikki?

OP-ryhmä teki viime vuonna kahden miljardin liiketuloksen. Omistaja-asiakkaat on vapautettu monista maksuista, ja bonuksia maksetaan korotetusti. Silti rahaa jää paljon yli oman tarpeen. Kun Timo Ritakallio tuli OP-ryhmän pääjohtajaksi, hän siivosi rönsyt ja pani oranssin pankin iskuun. Korkojen comebackin myötä oranssi pankki jauhaa kovaa tulosta. Pitäisikö vahvaa tasetta käyttää yritysostoihin? Timo Ritakallio tunnetaan kiinnostuksestaan tekoälyä kohtaan. Karon Grillissä hän kertoo, kuinka AI muuttaa sijoittamista ja kuinka sijoittajan kannattaa ottaa tekoäly huomioon. Hän on myös itse sijoittanut AI-sidonnaisiin yhtiöihin. Ritakallio teki ensimmäiset osakesijoituksensa kymmenvuotiaana. Grillillä hän kertoo muun muassa siitä, kuinka löysi Modernan juuri ennen kuin yhtiön osakekurssi lähti valtavaan kiitoon koronarokotteen myötä. Marinadissa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis kertoo, mitä salkunhoitaja tekee yritysvierailulla. Yhden tapaamisen jälkeen Caverion meni hänen sulkulistalleen siksi aikaa, kun silloinen toimitusjohtaja johti yhtiötä. OP-ryhmän tilinpäätöstiedote: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/tiedotteet?id=2824881_language_fi Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

13 Mars 202449min

Korkojen nousu pitkän nollakorkokauden jälkeen on taatusti saanut suun hymyyn Mandatumin pääkonttorissa Helsingin Bulevardilla. Kun korkosijoituksista saa taas tuottoa, Mandatum on pystynyt siirtämään sijoituksiaan entistä enemmän korkoihin. Korkosijoitukset katsotaan vakavaraisuuslaskennassa vähäriskisemmiksi kuin esimerkiksi osakesijoitukset, ja osaltaan siksi Mandatum on tällä hetkellä selvästi yliomavarainen ja voi jakaa omistajille muhkeita osinkoja. Toinen syy, joka kääntää mandatumilaisten suupielet ylöspäin: korkosijoittaminen on yksi Mandatumin erityisosaamisista. "Me olemme kansainvälisen tason pelaaja esimerkiksi credit-tuotteessa”, Mandatumin toimitusjohtaja Petri Niemisvirta sanoo. Osaamistaan Mandatum on pystynyt myymään instituutiosijoittajille ja varakkaille yksityishenkilöille kovasti kasvavassa varainhoito-liiketoiminnassaan. Segmentin hallinnoitavat varat kasvoivat viime vuonna lähes 17 prosenttia. Jaksossa selviää, miksi Mandatum pyrkii esiin vanhasta laskuperustekorkoisesta henkivakuutuskannasta ja mikä on yhtiön omien sijoitusten rakenne. Petri Niemisvirta kertoo myös oman parhaan sijoituksensa. Marinadi-osiossa aiheena on biodiversiteetti, johon pureudutaan S-Pankin sijoitusjohtajan Mika Leskisen kanssa. Yhteistyössä: Mandatum Marinadi yhteistyössä: S-Pankki Mandatumin sijoittajasivut: https://www.mandatum.fi/konserni/sijoittajat/ Mandatumin vuosi 2023 -video: https://www.youtube.com/watch?v=jBgXExms5xk

6 Mars 202448min

Tietoturva-alalle on povailtu kovaa kasvua. Viime vuonna WithSecure kasvoi kuitenkin vain vaatimattomat kuusi prosenttia. Miksi puhe ja kyberturvahuolet eivät ole muuttuneet liikevaihtoeuroiksi, WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen? ”Meillä on ollut aika haastavat ajat, kun firma on jakautunut kahtia. -- Emme ole päässeet tekemään ihan niin nopeasti investointeja pilvipalvelupohjaisiin ratkaisuihin kuin olisimme halunneet. Myös markkina on vähän muuttunut. Asiakkailla on ollut vähemmän rahaa investoida tietoturvaan, koska rahat ovat olleet tiukemmalla kuin vaikkapa pari vuotta sitten.” Mikko Hyppönen tunnetaan tietoturvaguruna, joka on seurannut alaa ensimmäisestä PC-viruksesta alkaen. Karon Grillissä hän kertoo tietoturvan tämän hetken kiinnostavimmista kysymyksistä. Entä millä strategialla WithSecure aikoo pärjätä? Hyppönen on myös innokas sijoittaja. Grillin äärellä hän avaa teknologiayhtiöpainotteisen salkkunsa ja kertoo, millaisia yhtiöitä suosii sijoittajana. Hyppösen salkusta löytyy myös kryptoja, vaikka neljälläkympillä ostamansa Bitcoinit hän myi jo kymppitonnilla kappale. Marinadi-osiossa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis poimii keskeiset havainnot Helsingin pörssin yhtiöiden tuloskaudesta. Mitkä olivat hyvät ja huonot uutiset ja millaisia muutoksia Varis on tehnyt hoitamansa rahaston salkkuun? Mikko Hyppösen isännöimä Herrasmieshakkerit: @Herrasmieshakkerit WithSecure sijoituskohteena: https://www.withsecure.com/fi/about-us/investor-relations S-Pankki Fennon tietosivu: https://www.s-pankki.fi/fi/saastaminen-ja-sijoittaminen/rahastot/s-pankki-fenno-osake-a/ Yhteistyössä: WithSecure Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

28 Feb 20241h 9min

LapWallin perinteisen perusbisneksen, puisten seinäelementtien, kysyntä romahti asuinrakennusaloitusten tyssättyä. Sen sijaan kattoelementit, joiden valmistajaksi yhtiö tuli yrityskaupoilla, kannattelevat puuelementtivalmistajaa: viime vuonna yhtiön liikevaihto putosi vain viidenneksen. LapWall suunnittelee 15 - 17 miljoonan euron investointia Pyhännän tehtaalleen. Investointi on yhtä suuri kuin LapWallin oma pääoma. ”Investoinnin tekemättä jättäminen olisi iso riski. Kun normaali kysyntätilanne palaa, me myydään eioota [jos investointia ei tehtäisi]”, LapWallin toimitusjohtaja ja suurin omistaja Jarmo Pekkarinen sanoo. Investointi nostaisi Pyhännän tehtaan teoreettisen tuotantokapasiteetin 60 miljoonaan euroon vuodessa. Teoreettisella tuotantokapasiteetilla LapWall tarkoittaa nykyisillä hinnoilla laskettua vuosimyyntiä, joka pystyttäisiin tuottamaan, jos tehtaan linjoja ajaisi maksimivauhtia kahdessa vuorossa jokaisena arkipäivänä. Nykyisin Pyhännän tehdas pystyy 25 miljoonan euron vuosituotantoon. Investoinnin jälkeen Pyhännän tehtaan ja kahden kattoelementtitehtaan yhteenlaskettu vuosituotantokapasiteetti olisi reilut sata miljoonaa euroa. Viime vuonna LapWallin liikevaihto oli 42 miljoonaa euroa. Karon Grillissä Jarmo Pekkarinen avaa viime vuonna tehtyä liiketoimintakauppaa, jonka myötä yhtiö sai pitkän sopimuksen Kastelli-talovalmistajan kanssa. Hän myös perustelee lähes kahden miljoonan euron suuruista osingonjakoa tilanteessa, jossa yhtiö on jätti-investoinnin äärellä. #sijoittaminen #osakkeet #puurakentaminen #rakentaminen #ilmastonmuutos

14 Feb 20241h 4min

Seppo Saario on vain hieman liioitellen mies, joka toi osakesijoittamisen Suomeen. Vuoden 1973 alussa ilmestyi Saarion ensimmäinen sijoituskirja Pörssiosakkeet sijoituskohteena. Sijoitusraamatuksi nimitetty Miten sijoitan pörssiosakkeisiin ilmestyi vuonna 1984. Saarion sijoitusklassikkoon kuuluvat sata ikivihreää pörssivihjettä. Mikä niistä on Seppo Saarion mielestä tärkein? Entä onko nyt hyvä aika ostaa vai myydä osakkeita? Karon Grillin erikoispitkässä jaksossa käsitellään Saarion elämää, uraa ja sijoitusperiaatteita. Ennen kuin Saario jäi pois palkkatöistä hän toimi suomalaisen liike-elämän palveluksessa. Mitä sijoittajan kannalta olennaista hän oppi omalta työuraltaan? ”Kaikki on ihmisistä kiinni, ihmisten motivaatiosta. Johtajan merkitys on valtavan suuri. Ihmisten merkitys ja heidän motivoiminen on avainasemassa”, Saario sanoo. Toinen oppi: ”Miljoonan euron tienaaminen teollisuudessa on todella vaikeaa ja kunnioitettavaa. Sijoitusmarkkinoilla miljoonat ja miljardit hyppelevät koko ajan, mutta raaka työ teollisuudessa on aika kovaa.” Marinadi-osiossa puhutaan aktiivisista rahastoista. Miksi Nordeakin tarjoaa niitä, vaikka akateeminen tutkimus suosittelee passiivista indeksisijoittamista? ”Passiiviset toimivat tietyillä markkinoilla. Yhdysvallat, Euroopan osakemarkkina, aika kivasti. Kehittyvät markkinat ei niin hyvin, korkomarkkinat – aika heikosti”, Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen sanoo ja muistuttaa, että esimerkiksi suomalaisiin pienyhtiöihin ei löydy indeksirahastoja. Eronen nostaa esiin rahastojen kulujen suhteen aktiivisuuteen. Hän kertoo myös, mikä on varma tapa hävitä rahastosijoituksilla. Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #osake #osakkeet #sijoittaminen #pörssi Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

17 Jan 20241h 25min

Viime vuonna Helsingin pörssistä lunastettiin pois useita yhtiöitä, mutta listautumisantien kautta uusia yhtiöitä ei tullut ainuttakaan, vaikka kurssit nousivat mukavasti vuoden lopulla. Miksi Helsingin pörssi ei käy kaupaksi, pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman? Husman nostaa esiin talousympäristön yleisen epävarmuuden ja ennen kaikkea korkojen nousun. ”Sieltä kumpuava epävarmuus pitää listautuvat yhtiöt holdissa. Tulijoita yhtiöpuolella on paljonkin, mutta sijoittajakysyntä on se heikko lenkki tällä hetkellä”, Husman sanoo. Viime vuoden alussa näytti siltä, että vuoden lopulla olisi nähty ensimmäiset listautumiset nollakorkobuumin päättymisen jälkeen. Niin ei kuitenkaan käynyt. ”Valuaatiostahan paljon on kiinni. Sijoittajia löytyy osallistumaan listautumisiin, jos valuaatio on oikealla tasolla”, Husman sanoo. Marinadi-osiossa sijoitusjohtaja Marie Karlsson Nordea Asset Managementista kertoo, kuinka salkunhoitaja saa ideoita yhtiövalintaa ja kuinka yhtiö läpivalaistaan ennen kuin sitä ostetaan salkkuun. Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #osake #osakkeet #sijoittaminen #pörssi #listautuminen #osakevaihto Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

10 Jan 20241h 5min

”Olen 30 vuotta seurannut ja ollut markkinoilla, mutta en muista, että markkina olisi ollut näin mielenkiintoinen”, sanoo rahoituksen professori Vesa Puttonen. Rahoitustutkimuksen pohjalta yleinen ohje on, että osakemarkkinoiden kannattaa olettaa olevan tehokkaat. Näin suositelluksi sijoituskohteeksi valikoituu kattava indeksi, johon sijoitus tulisi tehdä kulut minimoiden. Puttonen itse ei kuitenkaan voi sijoittaa amerikkalaisindeksiin, sillä "mahtavan seitsikon" (Apple, Microsoft, Amazon.com, Nvidia, Alphabet, Meta Platforms ja Tesla) arvostukset tuntuvat vääristyneen turhan korkeiksi. "Tuntuu, että näitä yhtiöitä ei voi mikään voittaa – sitähän niiden arvostus heijastaa”, Vesa Puttonen sanoo. "Henkilökohtaisesti minun on vaikea sijoittaa yhtiöön, johon on hinnoiteltu kaikki hyvä sisään. En pysty sijoittamaan amerikkalaisindeksiin siksi, että nämä seitsemän yhtiötä ovat niin suurella painolla”, Puttonen jatkaa. Puttonen kertoo myös viimeaikaisista liikkeistään sijoitusmarkkinoilla sekä sen, mitä keinoja rahoitustutkimus on löytänyt markkinoiden voittamiseen. Jaksossa selviää myös tarina Puttosen Audin "PUT-20"-rekisterikilven takana. Marinadi-osiossa käsitellään Nordea Fundsin toimitusjohtajan Tanja Erosen kanssa Nordean rahastovalikoimoiman viiden tähden rahastoja ja syitä niiden menestykseen. Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #osake #osakkeet #sijoittaminen #rahoitusteoria #taloustiede Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

3 Jan 202457min

Veli-Matti Mattila on trimmannut Elisasta kasvavaa osinkoa maksavan osinkokoneen. Koska lähes koko tulos jaetaan jo osinkona, tuloksen on kasvettava, jotta osingolla olisi edellytyksiä kasvaa. Ja koska Elisa on jo kovassa tulosiskussa, kasvua täytyisi tulla liikevaihdon kasvun kautta. Mistä sitä löytyy? Veli-Matti Mattila muistuttaa, ettei liikevaihdon kasvua hakea kasvun itsensä vuoksi. ”Meillä on käsissämme iso määrä omistajien omaisuutta, josta meidän täytyy pitää hyvää huolta. Emme voi tehdä isoa diiliä vain sen takia, että meistä itsestämme olisi kiva tehdä sellainen.” Yksi kiinnostavimmista Elisan kasvualueista ovat kansainväliset ohjelmistoliiketoiminnot Polystar ja IndustrIQ. Niiden pohjana olivatt Elisan omat tarpeet. Kun ratkaisuja oli kehitetty, huomattiin, että muutkin yhtiöt maailmassa tarvitsevat vastaavia. "Liikevaihto näissä kahdessa ohjelmistoliiketoiminnassa lähentelee sataa miljoonaa ja kasvuvauhti on yli kymmentä prosenttia”, Veli-Matti Mattila sanoo. Marinadi-osiossa Nordean päästrategi Antti Saari kertoo, millaiselta näyttäät sijoitusvuosi 2024. Yhteistyössä: Elisa Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds #elisa #osake #osakkeet #sijoittaminen sijoittaminen Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

20 Dec 202352min