Toni Piispanen
OlympiaCast15 Apr 2020

Toni Piispanen

Toni Piispanen pilkkoi suorituksensa atomeiksi ja palasi maailman nopeimmaksi lajissaan

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Toni Piispanen. Piispanen avaa dramaattista tarinaansa, mutta myös pienten marginaalien kääntämistä maailman huipulla.

Toni Piispasen elämä muuttui peruuttamattomasti 17-vuotiaana vuonna 1993, kun hän halvaantui karatenäytöksessä. Onnettomuuden tuloksena hän joutui loppuelämäkseen pyörätuoliin.

- 17-vuotiaalle se on tietysti kova paikka, kun elämä on antoisimmillaan. Yhtäkkiä maksimipotentiaali fyysisesti tipahti ihan nolliin. Olin uuden edessä, eikä siihen aikaan paraurheilua oikeastaan näkynyt missään. En ollut oikeastaan edes kiinnittänyt huomiota pyörätuolilla liikkuviin ihmisiin, vuonna 2012 paralympiakultaa ratakelauksessa voittanut Piispanen kuvailee.

Dramaattinen käänne ei ole kuitenkaan estänyt Piispasta menestymästä elämässään. Oma iso osuutensa Tonin elämässä on ollut – sekä ennen että jälkeen onnettomuuden – urheilulla.

- Urheilu tuli uudestaan kuvioihin pari vuotta vammautumisen jälkeen. Minua pyydettiin kokeilemaan pyörätuolirugbya, ja se imaisi minut saman tien. Siinä yhdistyivät nuorelle miehelle tärkeät asiat; se on fyysinen laji, jossa saa ottaa kontaktia ja isossa roolissa oli myös se, että muut pelaajat ovat kokeneet vastaavanlaisia onnettomuuksia kuin minäkin, sittemmin yleisurheiluun siirtynyt Piispanen pohtii.

Piispanen palasi arvokisavoittajaksi MM-kisoissa 2019. Sen maailmanmestaruuden takana oli myös edistyksellisen tutkimustyön hyödyntäminen, mistä Toni kertoo tässä haastattelussa lisää.

HUOM! Haastattelu tehty juuri ennen koronavirustilanteen julistamista pandemiaksi, mikä on vaikuttanut myös urheilulajeihin ja urheilijoiden arkeen merkittävästi. Tokion paralympialaiset on sittemmin siirretty kesälle 2021.

Avsnitt(100)

Mira Potkonen

Mira Potkonen

Ilman Mira Potkosta Suomi olisi jäänyt Rio De Janeiron olympialaisissa 2016 ilman mitaleja. Hän nimittäin voitti pronssi mitalin, vaikka neljä vuotta aikaisemmin tämän piti olla mahdotonta. Mira Potkosen poikkeuksellinen ura alkoi vasta 28 vuotiaana ja se on ollut täynnä uskomattomia tarinoita. Rion olympialaiset meinasi jäädä väliin, koska sääntöjen mukaan yli 35 vuotiaita ei päästetty enään kilpailemaan. Sääntö kuitenkin muutettiin ennen Rion olympialaisia ja niinpä Mira pääsi tavoittelemaan omaa unelmaansa. Miten on mahdollista, että 28 vuotiaanan nyrkkeilyn aloittanut Mira, pääsi vielä maailman huipulle asti?

11 Mars 201958min

Esapekka Lappi

Esapekka Lappi

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Citroen-tallin tehdaskalustoa rallin MM-sarjassa kuljettava Esapekka Lappi. 28-vuotias pieksämäkeläinen on viimeisin nimi suomalaisten huippurallikuljettajien katkeamattomalla janalla, joka alkoi jo vuosikymmeniä sitten. Esapekka Lapin tie rallin MM-sarjaan ei ole ihan perinteisimmästä päästä, sillä alun perin hän haaveili Formula 1 -kuljettajan urasta. Siirto ralliin tapahtui pitkälti taloudellisista syistä. Ennen Lappia oli lähes ennenkuulumatonta, että rallipoluille päädytään kartingtaustan kautta, mutta Lapin esimerkin innoittamana tapa on yleistynyt – ainakin Suomessa. Kansallisen lajiliiton, AKK:n, kuljettajanpolulla karting nähdään nykyisin hyvänä pohjana sekä rata- että ralliautoilulle.  - Kartingia voi ajaa jo aika paljon nuorempana kuin rallia. Kilpaakin voi ajaa mahdollisesti jopa kymmenen vuotta ennen kuin siirtyy ralliautoon. Se kasvattaa pääkoppaa ja totuttaa sinua paineen tunteeseen sekä kilpailutilanteeseen. Se kehittää myös koordinaatiota ja ajosilmää. Se on varmasti se tärkein syy, Lappi analysoi OlympiaCastin vieraana.  - Ehkä se on konkretisoitunut AKK:n driver academyn valmennuskaartille, kun minä olin varmastikin ensimmäinen, kuka teki tämän vaihdoksen ratapuolelta ralliin. Sen jälkeen esimerkkiä on seurannut muutama muukin, kuten nyt WRC-sarjassa ajava Teemu Suninen. On siis nähty, että se polku toimii. Karting on hyvä pohja kaikkeen.  Tässä podcastissa Lappi käy läpi, miten hän on maineikkaaseen Citroenin tehdastalliin päätynyt ja mitä ralliautoilu maailman huipputasolla vaatii.

4 Mars 201942min

Lauri Hakola

Lauri Hakola

Lauri hakola on mäkimaajoukkueen päävalmentaja vuodesta 2018 lähtien. Oman mäkihyppuran kohokohta oli ensimmäinen nuorten sm-pronssi, sekä junioreiden mm-mitali joukkuemäestä. Haukiputaalta kotoisin oleva Lauri muutti Kuopioon urheilulukion perässä ja siitä lähti kehittyminen uusille urille. Aktiiviuran aikana Lauri oli jo erittäin kiinnostunut valmentamisesta ja vetikin jo silloin mäkihyppykoulua. Pian lopettamisen jälkeen Lauri sai työpaikan Mäkihypyn parista ja siitä tie on johtanut maajoukkuevalmentajaksi asti.

25 Feb 201937min

Olli-Pekka Kärkkäinen

Olli-Pekka Kärkkäinen

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Huippu-urheiluyksikön kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen. Kärkkäinen toimii muun muassa Suomen joukkueenjohtajana tällä viikolla alkavissa pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Seefeldissä. Olli-Pekka Kärkkäisen tarina on värikäs ja monisäikeinen: liikunnalta valmistumisen jälkeen hän on ehtinyt vaikuttaa muun muassa suunnistusliitossa sekä päävalmentajana Tanskassa sekä suunnistuksessa että kestävyysjuoksussa. Matkan varrelle on mahtunut myös korkean paikan valmennuskeskuksen vetäminen Etelä-Afrikassa – sekä myös tuikitavalliset kirvesmiehen työt. Huippu-urheiluyksikössä Kärkkäinen on toiminut sen perustamisesta asti, ja nykyiseen työnkuvaan kestävyyslajien lajiryhmävastaavana kuuluu laaja-alainen suomalaisen huippu-urheilun kehittäminen. Hän toimii muun muassa Suomen joukkueenjohtajana Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Seefeldissä. OlympiaCastin vieraana Kärkkäinen avaa lajiryhmävastaavan työtä laajemminkin. Kiitosta satelee niin urheilijoille, valmentajille, lajiliittojen johtohahmoille kuin menestystä edesauttaville tukijoukoillekin. - On ollut upeaa tavata urheilun parissa ihmisiä, jotka ovat todella sitoutuneita tekemään parhaansa. On mahtavaa tavoitella näiden ihmisten kanssa isoja asioita. Tämä työ on unelmatyö, ja koen itseni aika etuoikeutetuksi, Kärkkäinen latelee. - Vajavaisuutta tunnen ehkä siitä, että joutuu valitsemaan, mitä voi tehdä ja mitä ei. Myös ikävät valinnat ovat osa tätä työtä. Olen kiitollinen siitä, mihin tämä elämä on vienyt.

18 Feb 20191h 2min

Populärt inom Sport

tutto-balutto
viaplay-f1-podcast
under-isen
killradet
sillypodden
fotbollsmorgon
rss-viva-fotboll
nhl-podden-med-bjurman-och-ekeliw
tuttosvenskan
sanny-svensson
rss-rule-britannia
rss-tv4-hockey-podden
sportbladets-premier-league-podd
hockeypuls
sportbladet-allsvenskan
lundh
hockeymorgon-2
when-we-were-kings
hunden-katten-glassen-en-blavit-podcast
rss-godmorgon-nhl