KUNTAVAALIT EXTRA: OlympiaCastin vieraina Paavo Arhinmäki ja Hjallis Harkimo
OlympiaCast24 Maj 2021

KUNTAVAALIT EXTRA: OlympiaCastin vieraina Paavo Arhinmäki ja Hjallis Harkimo

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnasta ja urheilusta. Neljännessä osassa mukana ovat Liike Nyt ja Vasemmistoliitto. Vieraana ovat kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas) ja Hjallis Harkimo (liik). Arhinmäki ja Harkimo ovat ehdolla Helsingissä.

Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa?

Kansanedustaja Paavo Arhinmäen mukaan Vasemmistoliitolle tärkeä teema on erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet. Hän pitää keskeisenä tavoitteena kuntien onnistumista harrastamisen Suomen mallissa, jolla peruskoululaisille taataan yksi mieleinen harrastus koulupäivän yhteydessä.

Liian moni lapsi ja nuori jää harrastusten ulkopuolelle liian korkeiden kustannusten takia tai sen vuoksi, ettei löydy omaa harrastusta. Jokaisessa lähiössä ja kaupunginosassa pitää olla paikka, jossa voi liikkua - niin lapset ja nuoret kuin vanhemmatkin.

Lisäksi Arhinmäki toivoo esimerkiksi koulujen pihojen kehittämistä liikunnallisemmiksi, mikä tukisi harrastamista koulupäivän aikana ja sen jälkeen.

Liike Nytin kansanedustaja Hjallis Harkimo korostaa liikuntapaikkojen merkitystä Helsingissä, jossa on itse ehdolla. Liike Nyt näkee liikunnan edistämisen paikallisena asiana eri kuntien erilaisista näkökulmista johtuen, joten liikunta ei ole suoraan mukana puolueen valtakunnallisessa kuntavaaliohjelmassa.

Harkimo toivoo, että kunnissa päämääräksi asetettaisiin jokaisen lapsen oikeus ilmaiseen harrastukseen.

Yksi ongelma on, että nuoret voivat syrjäytyä silloin, kun he eivät pääse harrastamaan sellaisia harrastuksia, mitä muut pääsevät. Nuoret syrjäytyvät, kun heidän vanhemmillaan ei ole varaa maksaa harrastuksia. Maksut ovat yksi tärkein syy, mikä meidän pitäisi saada pois, koska se vaikuttaa myös syrjäytymiseen.

Seuraavalla valtuustokaudella tekemistä harrastamisen edistämisessä riittää, nimittäin korona-aikana harrastustoiminnasta on Olympiakomitean arvion mukaan pudonnut kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria. Ratkaisuna haasteeseen Harkimo painottaa seurojen roolia lasten ja nuorten harrastamisen edistämisessä.

– Nyt kun jäsenmaksut ja kaikki muu rahoitus on jäänyt pois, pitää varmistaa, että taloudelliset resurssit eivät katoa seuroilta. Seurojen pitäisi pystyä houkuttelemaan takaisin ne, jotka ovat olleet mukana seuratoiminnassa.

Myös Arhinmäki jakaa huolen siitä, että lapset ja nuoret ovat pudonneet seuratoiminnasta. Hän näkee tarpeen mittavalle koronan jälkihoito-ohjelmalle, jossa myös harrastaminen huomioitaisiin. Lisäksi hän ehdottaa uutta mallia lasten ja nuorten tavoittamiseen.

Kun meillä ollut etsivää nuorisotyötä, niin pitäisi olla jonkinlaista etsivää liikuntatyötä. Tarvitaan niitä, jotka yksi kerrallaan käy etsimässä tytöt ja pojat, jota ei ole näkynyt koronakriisin aikana, ja houkuttelee heitä takaisin.

Huippu-urheilun edistäminen vaatii olosuhteita ja resursseja

Podcastissa keskustellaan myös huippu-urheilun edistämisestä. Arhinmäki muistuttaa, että tukemalla lasten ja nuorten harrastamista kunnissa luodaan pohja, josta myöhemmin kasvaa myös huippu-urheilijoita. Esimerkiksi elinvoimainen seuratoiminta on hyvin keskeinen huipulle kasvavien nuorten näkökulmasta.

– Kuntien pääasiallinen tehtävä on liikuntamahdollisuuksien turvaaminen. Kun turvataan hyvät liikuntamahdollisuudet, niin sieltä nousee myös huippuja.

Toinen, mitä kunnat pystyvät aidosti tekemään on se, että miten huipulle murtautumisen vaiheessa tuetaan nuoria, kun pitäisi yhtä aikaa harjoitella ammattimaisesti käytännössä ja samaan aikaan opiskella. Pitää turvata sellaisia mahdollisuuksia, jossa harjoittelu ja koulu pystytään yhdistämään.

Myös Harkimo korostaa olosuhteiden merkitystä huippu-urheilun edistämisessä. Kunnat eivät pysty välttämättä järjestämään suoraa rahoitusta huippu-urheilulle, mutta ne voivat kuitenkin toteuttaa hyvät olosuhteet harjoittelulle.

Haasteena huippu-urheilussa Harkimo pitää huipulle nousevien nuorten rahoituksen järjestämistä. Muutamalle nuorelle urheilumanagerina toimiva Harkimo on havainnut haasteita nimenomaan nuorten urheilijoiden kohdalla. Hän vaatiikin enemmän rahoitusta huippu-urheilulle.

Vaikeus tulee siinä, kun sä olet ollut nuorten kisoissa ja sä pärjäät niissä hyvin, niin mistä se seuraava steppi sitten otetaan ja miten se rahoitus järjestetään siihen. Me tarvitaan eittämättä enemmän rahaa huippu-urheiluun.

Kun mä tunnen näitä urheilijoita, niin niistä on hyvin harva semmoinen, jolla on hyvä taloudellinen tilanne tänä päivänä, vaikka voittaisivat mitaleita esimerkiksi yleisurheilun EM-kisoissa tai jossain muualla. On todettu, että suomalaiset pärjäävät hyvin nuorten kisoissa, mutta sitten he eivät enää pärjää vanhempien kisoissa, vaan jotenkin ävät siinä välissä pois.

Yhtenä ratkaisuna Harkimo näkee Olympiarahaston, jolla tuetaan huipulle pyrkiviä nuoria. Myös Arhinmäki pitää rahastoa tärkeänä, jotta yhä useampi murtautumisvaiheessa oleva nuori urheilija saisi tukea.

Podcastin alussa kuullaan myös kansanedustaji

Avsnitt(100)

Lahti-Liukkonen & Parkkinen

Lahti-Liukkonen & Parkkinen

Taru Lahti-Liukkonen ja Anniina Parkkinen ovat juuri aloittaneet treenaamisen kohti Olympiavuotta 2020. Kuuden viikon palloton jakso kasvatti motivaatiota tulevaan kauteen, vaikka pettymys olikin vielä muistissa viime kesän beach volleyn turnauksista. Tänään keskustellaan viime kesän pettymyksien lisäksi beachin ja lentopallon eroista. Mitä siihen vaaditaan, että yhteispeli uuden parin kanssa toimii kitkattomasti? Käydään myös läpi olympiakarsinta systeemejä ja mikä on nytten se viimeinen oljenkorsi kohti tokion olympialaisia.

27 Nov 201944min

Jani Tanskanen

Jani Tanskanen

OlympiaCastin vieraana Jani Tanskanen – rekin maailmanmestari tekee töitä nykyisten huippu-urheilijoiden arjen parantamiseks Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Jani Tanskanen. Rekin maailmanmestari on päässyt hyvään vauhtiin Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön taito- ja teholajien lajiryhmävastaavana. Jani Tanskanen muistetaan urheilu-Suomessa ennen kaikkea telinevoimistelun maailmanmestarina rekiltä vuodelta 1997. Pitkä ja menestyksekäs urheilu-ura valmisti häntä myös myöhempään työelämään huippu-urheilun parissa. Kohta puolitoista vuotta Tanskanen on toiminut Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä taito- ja teholajien lajiryhmävastaavana – vastuualueellaan lajeista yleisurheilu, purjehdus, voimistelu sekä mailapelit. Kokemusta on myös erilaisista kansainvälisistä luottamustoimista. - Nykyisessä työssäni olen auttaja ja mahdollistaja urheilijalle. Hyvä puoli on se, että ymmärrän sen urheilijan puolen. Kun urasiirtymä tuli, oli luonnollista, että halusin olla auttamassa urheilijoiden ja valmentajien mahdollisimman hyvää arkea, Tanskanen korostaa OlympiaCastin vieraana. Tässä jaksossa pureudutaan paitsi poikkeukselliseen suomalaiseen urheilu-uraan myös ja ennen kaikkea lajiryhmävastaavan monipuoliseen työhön. Kun Tokion olympiakisoihin on aikaa enää reilut puoli vuotta, myös lajiryhmävastaavan työssä Tokio näyttelee pääroolia. Kesään 2020 asti OlympiaCast seuraa erityisesti matkaa kohti Tokion olympiakisoja. Tokion teemojen lisäksi OlympiaCastin jaksoissa avataan tuttuun tapaan myös suomalaisen huippu-urheilun tarinoita ja ilmiöitä sekä ihmisiä niiden takana. Podcastin tuottaa Suomen Olympiakomitea, ja isäntinä toimivat Mika Poutala ja Ilkka Palomäki. Tervetuloa mukaan Suomen olympiajoukkueen matkalle kohti Tokion kesäkisoja!

20 Nov 201958min

Noora Komulainen

Noora Komulainen

Noora Komulainen on ammatti golffari, joka oli mukana 2016 Rion olympialaisissa, kun golf palasi yli vuosisadan tauon jälkeen olympiaohjelmaan. Jo 2012 vuonna Noora oli mukana voittamassa historiallista mm-mitalia joukkuekilpailussa, mikä oli muuten Suomen ensimmäinen mm mitali kautta aikojen. Eurooppa Tourilta Nooralla on plakkarissa useita kympin sakkiin sijoituksia. Hän on myös pelannut kolmesti Britsih Openin, mikä on golffissa yksi major turnauksista.

13 Nov 201945min

Jere Forsberg

Jere Forsberg

Jere Forsberg on paralympiavoittaja lontoosta 2012 jousiammunnassa. Hän on halvaantunut kolme vuotiaana sattuneessa liikenneonnettomuudessa. Vuosi 2011 meinasi koitua hänen kohtaloksi ja lopettaminenkin oli hiuskaravan varassa henkisen murenemisen takia. Tästä kuitenkin selvittiin ja vuosi tämän jälkeen Lontoossa meni kaikki nappiin. 2013 vuosi oli hänelle merkityksellinen, koska silloin tuli MM hopeeta, vuoden läpimurto pokaali urheilugaalasta ja lakki lukiosta. 2014 jatkui myös hyvällä sykkellä ja sieltä mitalikaapissa on em hopeaa. Jerellä on myös maapaikka hankittuna Tokion olympialaisiin

6 Nov 201936min

Mikko Peltonen

Mikko Peltonen

OlympiaCastin vieraana Mikko Peltonen – millaista on kirkkaimpien paralympiatoivojen luotsaaminen kohti Tokiota?   Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan kahdesta Tokion paralympialaisten potentiaalisesta mitalilajista, parapyöräilystä ja -yleisurheilusta. Vieraana on molempien lajien päävalmentajana toimiva Mikko Peltonen.   Osaatko kuvitella tilannetta, jossa vaikkapa Petteri Piironen toimisi paitsi keihäänheiton lajivalmentajana myös maantiepyöräilyn vastuuvalmentajana? Ei ihan helppoa.   Vähän samankaltainen on tilanne Mikko Peltosella, sillä hän toimii sekä parayleisurheilun että parapyöräilyn päävalmentajana. Ei aivan vähäisiä työtehtäviä ottaen huomioon lajeissa olevien potentiaalisten paralympiamenestyjien määrä.   - Kun aloitin parapyöräilyn parissa, tutustuin koko paraperheeseen. Se löi lujaa halolla päähän. Tiesin heti, että tämä on se juttu, jota minä haluan tehdä. Vammaisurheilussa oli jotain niin upeaa – monellakin tavalla, Peltonen hehkuttaa.   Peltonen on ensi viikolla Dubaissa alkavien parayleisurheilun MM-kisojen kunniaksi vieraana OlympiaCastissa kertomassa työtehtävistään ja vammaisurheilusta laajemminkin. Pesäpallon ja maastopyöräilyn kautta urheilumaailmaan tutustunut Peltonen avaa myös uratarinaansa ja erityisesti sitä, kuinka hän päätyi vammaisurheilun pariin. Kesään 2020 asti OlympiaCast seuraa erityisesti matkaa kohti Tokion olympiakisoja. Tokion teemojen lisäksi OlympiaCastin jaksoissa avataan tuttuun tapaan myös suomalaisen huippu-urheilun tarinoita ja ilmiöitä sekä ihmisiä niiden takana. Podcastin tuottaa Suomen Olympiakomitea, ja isäntinä toimivat Mika Poutala ja Ilkka Palomäki. Tervetuloa mukaan Suomen olympiajoukkueen matkalle kohti Tokion kesäkisoja!

30 Okt 201959min

Valentin Kononen & Antti Kempas

Valentin Kononen & Antti Kempas

Tokion 2020 yleisurheilun maantielajit koki suuren yllätyksen muutama päivä sitten, kun ilmoitettiin, että kilpailut siirretäänkin Sapporoon, missä on reilusti erilainen lämpötila/ilmasto kuin Tokiossa. Olympiacast kerkesi jututtamaan Valentin Konosta ja Antti Kempasta jo muutama viikko takaperin, jolloin kuuma peruna oli nimenomaan Tokion lämpötila ja sen tuomat haasteet. Keskustelu oli niin mielenkiintoista, että päätimme julkaista haastattelun kilpailujen siirrosta huolimatta. Tässä jaksossa pääsette pureutumaan kilpakävelyn maailmaan reilusti pintaa syvemmältä ja kuulette myös kuulumisia meidän huippukävelijöistä.

23 Okt 201947min

Kari Liimo

Kari Liimo

OlympiaCastin vieraana koripallolegenda Kari Liimo – miten Suomi onnistui tekemään historiallisen palloilutempun 55 vuotta sitten? Tällä viikolla OlympiaCastissa katsotaan jälleen Tokion olympiakisoihin – mutta tällä kertaa palataan myös ja ennen kaikkea niihin edellisiin, vuoden 1964 kesäolympiakisoihin, kun vieraana on koripallolegenda Kari Liimo. Kari Liimo oli Suomen koripallomaajoukkueen nuori tähtipelaaja 55 vuotta sitten järjestetyssä olympiaturnauksessa, johon Suomi selviytyi karsintojen kautta. OlympiaCastin vieraana Liimo palaa noihin historiallisiin aikoihin. - Ei sitä silloin varmastikaan ymmärtänyt (miten historiallisen tempun teimme). Näin jälkeenpäin se oli aivan mahtava tunne. Ei siinä vaiheessa edes niinkään ajatellut, että hienoa päästä Tokioon – se oli ensimmäinen kerta, kun tuntui, että olemme voittaneet jotakin. Riemu oli sen mukainen, Liimo muistelee Genevessä pelatun karsintaturnauksen jälkeisiä tunnelmia. 75 ikävuoden rajapyykin keväällä saavuttanut Liimo on yksi Suomen kaikkien aikojen koripalloilijoista – ja myös koripallovalmentajista. Meriittilistalta löytyy maajoukkueurotekojen lisäksi muun muassa kuusi Suomen mestaruutta sekä pelaajana että valmentajana. OlympiaCastin tuoreimmassa jaksossa muistellaan legendaarista suomalaista urheilu-uraa ja erityisesti edellisiä Tokiossa järjestettyjä kesäolympiakisoja, kun olympialiike heinäkuussa 2020 palaa kaupunkiin. Myös tuleviin Tokion olympiakisoihin luodaan katsausta, sillä koripallo ja urheilu on tänä päivänäkin lähellä Liimon sydäntä. Keskustelussa on aiheena myös tulevan viikon alussa järjestettävä suomalaisten olympiakävijöiden alumnitapahtuma, johon Liimo myös osallistuu. Mitä Liimolle merkitsee kuulua tällaiseen yhteisöön? Kesään 2020 asti OlympiaCast seuraa erityisesti matkaa kohti Tokion olympiakisoja. Tokion teemojen lisäksi OlympiaCastin jaksoissa avataan tuttuun tapaan myös suomalaisen huippu-urheilun tarinoita ja ilmiöitä sekä ihmisiä niiden takana. Podcastin tuottaa Suomen Olympiakomitea, ja isäntinä toimivat Mika Poutala ja Ilkka Palomäki. Tervetuloa mukaan Suomen olympiajoukkueen matkalle kohti Tokion kesäkisoja!

16 Okt 20191h 6min

Marianne Miettinen

Marianne Miettinen

Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan jalkapallosta. Vieraana on Palloliiton tyttöjen huippujalkapallopäällikkö Marianne Miettinen, joka avaa, missä Suomessa mennään.   Suomi ei Tokion olympiakisojen naisten jalkapalloturnauksessa ole mukana. Marianne Miettisen työnä Palloliiton tyttöjen huippujalkapallopäällikkönä on viedä Suomea systemaattisesti siihen suuntaan, että 2020-luvulla Helmarit nähdään myös olympiakisoissa.   Olympiakisoihin selviytyminen on Palloliitossa selkeä pitkän tähtäimen tavoite Helmareille. Tie olympiakisoihin kulkee vaiheittain, ja ensimmäinen vaihe on selviytyä kesän 2021 EM-lopputurnaukseen, johon karsinnat ovat käynnistyneet tänä syksynä.   - Naisten jalkapallo on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittynyt niin älyttömästi, että jo samojen asemien säilyttäminen tarkoittaa kehittymistä. Jo se vaatii rajusti töitä, Miettinen huomauttaa muistuttaen samalla, että maailmalla on 30 miljoonaa tyttö- ja naispelaajaa.   - Nuorten maajoukkueissa meidän ranking on pysynyt top-kympin korvilla jo pidemmän aikaa. 17-vuotiaat olivat EM-kisoissa kolmansia ja pääsivät sitä kautta MM-kisoihin. 16–19-vuotiaissa meillä on todella hyvä systeemi sisältäen muun muassa urheiluakatemiat. Meidän isoin haaste on se, mitä tapahtuu lukion jälkeen.   Menneen kesän MM-kisat Ranskassa antoivat hyvän kuvan siitä, missä menee kansainvälisen huippujalkapallon vaatimustaso. Sen vaatimustason sisäistäminen on avainasia Miettisen työssä, jotta se pystytään ottamaan huomioon myös Suomessa tehtävissä toimenpiteissä.

9 Okt 201955min

Populärt inom Sport

tutto-balutto
viaplay-f1-podcast
under-isen
killradet
sillypodden
fotbollsmorgon
rss-viva-fotboll
nhl-podden-med-bjurman-och-ekeliw
tuttosvenskan
sanny-svensson
rss-rule-britannia
rss-tv4-hockey-podden
sportbladets-premier-league-podd
hockeypuls
sportbladet-allsvenskan
lundh
hockeymorgon-2
when-we-were-kings
hunden-katten-glassen-en-blavit-podcast
rss-godmorgon-nhl