Jan Vapaavuori OlympiaCastissa: Nyt ei ole aika leikata liikunnasta ja urheilusta
OlympiaCast19 Apr 2021

Jan Vapaavuori OlympiaCastissa: Nyt ei ole aika leikata liikunnasta ja urheilusta

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori. Vapaavuori aloitti tehtävässään noin viisi kuukautta sitten, keskellä koronakriisiä.

Uuden puheenjohtajan ja hallituksen työssä onkin näkynyt vahvasti pandemia, jolla on ollut huomattava vaikutus liikuntaa ja urheiluun. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työ koronakriisin aikana saa Vapaavuorelta kiitosta.

- Meillä on erittäin vireä järjestökenttä, joka on luovalla tavalla läpi koronakriisin hakenut ratkaisuja ja malleja, jotta jokaisessa tilanteessa pystytään tekemään mahdollisimman paljon. Samalla on huoli siitä, minkälaisia vaurioita korona jättää yhteiskuntaan, kun liikuntaa on nyt vähemmän.

Suuri huoli lapsista ja nuorista

Vapaavuori on hyvin huolestunut koronapandemian vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Jo tähän mennessä monissa lajeissa on arvioitu, että noin 10-20 prosenttia nuorista harrastajista on pudonnut pois seuratoiminnasta.

- Koronakriisi on jättänyt selvät jäljet. On liikuttu vähemmän sekä seuroissa että seurojen ulkopuolella. Liikunta on vähentynyt lapsilla ja nuorilla sekä myös ikäihmisillä.

Liikunnan terveysvaikutusten lisäksi Vapaavuori painottaa liikunnan merkitystä henkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Hän nostaa esille huolen syrjäytymises, jonka riskiä pitkittynyt koronatilanne lisää, kun lapset ja nuoret eivät pääse tapaamaan kavereitaan ja tekemisestä on puutetta. Lisäksi Vapaavuori on huolissaan koronapandemian myötä vähentyneestä ikäihmisten fyysisestä aktiivisuudesta.

- Ei ole olemassa parempaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa kuin liike ja liikkuminen. Ei ole mitään muuta, jonka panos-tuotos-suhde on niin hyvä kuin liikunnalla. Liikunnan monipuoliset ja kokonaisvaltaiset vaikutukset kaikenikäisten hyvinvointiin ovat täysin vertaansa vailla.

Liikunnalla on keskeinen rooli koronapandemian jälkihoidossa. Suuren yhteiskunnallisen haasteen Vapaavuori näkee siinä, miten etenkin lapset ja nuoret saadaan liikunnan pariin koronapandemian jälkeen. Hänen mukaansa haaste koskee paitsi liikuntajärjestöjä, myös koko yhteiskuntaa.

- Kaikki tarvitaan mukaan talkoisiin. Kaikki lähtee kuitenkin ymmärryksestä, että liikunta on sekä terveellistä että myös kivaa. Pitkässä juoksussa tehokkain tapa saada ihmiset liikkumaan on, jos he kokevat liikunnan olevan mukavaa. Ja sehän on, kunhan siitä vain saa oikealla tavalla kiinni.

Selkeä viesti hallituksen puoliväliriiheen

Tällä viikolla pääministeri Sanna Marinin hallitus kokoontuu puoliväliriiheen. Osana julkisen talouden suunnitelmaa pöydällä on rahapelituottojen tilanne ja sitä kautta liikunnan ja urheilun rahoituksen tulevaisuus.

- Viesti on selkeä: nyt ei ole aika leikata liikunnasta eikä urheilusta. Jos joskus, niin nyt koronakriisin kurimuksessa olisi aika lisätä siihen panoksia.

Vapaavuori huomauttaa valtion rahoituksen liikunnalle olevan pientä verrattuna siihen, että sillä ylläpidetään Suomen suurinta kansanliikettä ja torjutaan suurta liikkumattomuuden haastetta. Hän nostaa esille kansanliikkeen koon.

- Kysymys on suoraan miljoonasta, välillisesti melkein kahdesta miljoonasta ihmisestä sekä heidän valtavasta vapaaehtoistyöstään, joka tuottaa yhteiskuntaan valtavan paljon hyvää.

Samalla Vapaavuori muistuttaa, että liikkumattomuudessa kyse on koko yhteiskuntaa koskevasta haasteesta. Liian vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta syntyvät kustannukset ovat yli 3 miljardia euroa vuosittain. Pienillä liikunnan resursseilla saadaan siis aikaiseksi paljon yhteiskunnallista hyvää.

- Liikunnalla ja urheilulla on laaja-alaisia positiivisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Liikunta vaikuttaa myönteisesti lasten ja nuorten kehitykseen sekä ihmisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn, vähentää sairauspoissaoloja, ennenaikaisia eläköitymisiä ja jopa kuolemia, synnyttää kaverisuhteita, luo yhteisöllisyyttä, opettaa pelisääntöjä ja pitkäjänteisyyttä sekä auttaa maahanmuuttajien integroitumisessa yhteiskuntaan.

Liikunta on vähentynyt pandemian aikana, mutta kolikon kääntöpuolena Vapaavuori näkee, että koronakriisin myötä liikunnan vähyyteen ollaan vihdoin heräämässä.

- Kuten Winston Churchill sanoi, koskaan ei pidä hukata hyvää kriisiä. Jokaisessa kriisissä on jotain hyvää. Ehkä tässä koronakriisissä on se hyvä, että kaikkien ymmärrys liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkityksestä lisääntyy. Koronakriisi on konkreettisesti osoittanut, kuinka älyttömän tärkeä asia liikunta ja urheilu tässä yhteiskunnassa on.

Huippu-urheilun suuri merkitys näkyy elämyksissä ja esikuvissa

Huippu-urheilulla on Vapaavuoren mukaan sekä itseisarvoa että välinearvoa.

- Kesäolympialaiset ovat maailman ylivoimaisesti seuratuin tapahtuma. Mikään muu asia ei herätä maailmalla niin paljon huomiota, intohimoa, elämyksiä ja tunteita kuin urheilu ja urheilutapahtumat. Urheilu kasvattaa yhteisöllisyyttä, rakentaa kansallista identiteettiä, luo elämään sisältöä sekä tuo iloa ja onnen hetkiä.

Lisäksi Vapaavuori muistuttaa urheilun valtavasta esikuvavaikutuksesta. Kun urheilussa tulee arvokisamenestystä, lapset kirmaavat seuraamaan ja harrastamaan kyseistä lajia.

- Liikunta ja urheilu, yhteiset kokemukset, vahvistavat tätä yhteiskuntaa.

Avsnitt(100)

Erkka Westerlund

Erkka Westerlund

Tän päivän vieras on toiminut urheiluvalmennuksen parissa jo noin 40 vuoden ajan ja nähnyt sen valtavan muutoksen ainoastaan kehon valmentamisesta mielen ja kehon valmentamiseen. Jo 12 vuotiaana valmentamisen aloittanut Erkka Westerlund on auttamassa nykyään myös työyhteisöjä parempaan ihmislähtöiseen valmentamiseen. Keskustelemme Erkan kanssa myös tulevista Jääkiekon MM-kisoista ja mikä on hänen mielestä paras tapa pärjätä arvokilpialuissa.

6 Maj 201945min

Tuuli Petäjä-Sirén

Tuuli Petäjä-Sirén

Tänään mikin toisella puolella istuu olympiamitalisti Lontooosta 2012. Seuraavana vuonna vuoden urheilijana palkittu Tuuli Petäjä-Siren on purjelautailun RS:X luokan kovimpia nimiä edelleen. Homma starttasi ysikytluvun alussa optmistijollalla ja parin muunkin luokan kautta siirtyi hän 2006 purjelautailun pariin. Palkintokaapista löytyy muunmuassa EM prossia ja Olympia hopea. Urheilu-uran rinnalta löytyy myös nelihenkinen perhe. Miten se onnistuu ja mitä se vaatii? Se selviää aivan pian.

29 Apr 201942min

Juha Dahlström

Juha Dahlström

Mitä kaikkea huippu-urheilijan tulisi ottaa huomioon kaksoisuraa rakentaessaan? Mitkä ovat toimivimmat kaksoisuramallit? Muun muassa näistä puhutaan OlympiaCastissa, kun vieraana on Olympiakomitean kaksoisura-asiantuntija Juha Dahlström. Tämän viikon OlympiaCastissa puhutaan huippu-urheilijan kaksoisurasta - mitä se eri uravaiheissa voi olla, mitä vaihtoehtoja on, miksi se on tärkeää urheilun yhteiskunnallisen aseman kannalta ja niin edelleen. Paras ihminen avaamaan tätä aihetta on Juha Dahlström, joka toimii pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa huippu-urheilukoordinaattorina ja Olympiakomiteassa huippuvaiheen kaksoisura-asiantuntijana. Mittavan uran koripallon parissa etenkin valmentajana tehnyt "Dallu" pyöri näiden samojen kysymysten äärellä jo pelaaja- ja valmentaja-aikoinaan, joten hänen perspektiivinsä aiheesta on laaja. Vaikka sanassa kaksoisura on vahva urheilemisen ja opiskelun yhdistämisen kaiku, työtä tehdään koko ajan sen eteen, että huippuvaiheen kaksoisura-ajattelu tukisi nimenomaan tuloksen tekemistä urheilussa. - Pyrimme auttamaan urheilijaa niin, että jokainen löytäisi oman tapansa viedä kaksoisuraa eteenpäin. Joidenkin kohdalla se tarkoittaa sitä, että urheilu on ensimmäinen ammatti. Silloin urheiluun satsataan ja urheilun ympärille rakennetaan elämän kokonaisuus ja hyvinvointi. Siihenkin vaiheeseen kuitenkin kuuluu se, että on suunnitelma seuraavasta urasta, Dahlström huomauttaa.  - Monen parikymppisen kohdalla urheilu on niin vaativaa, että omaan ajatteluun ei mahdu viedä insinööriopintoja rinnalla eteenpäin. Haluamme, että urheilu ammattina olisi arvostettavampaa. Urheilun tekeminen ei ole ynnä muuta -tason harrastamista. Se on mielettömän vaativa ammatti, josta kertyy osaamista, jota voi hyödyntää muussakin työelämässä. Tässä tapauksessa kaksoisura tarkoittaa sitä, että urat voi tehdä peräkkäin. Valmentajaurallaan Dahlström on valmentanut muun muassa Korisliigassa ja myös Suomen koripallomaajoukkueessa. Useasti hänen uransa on sivunnut tai ristennyt Susijengin nykyisen luotsin Henrik Dettmannin kanssa. OlympiaCast on Suomen Olympiakomitean tuottama podcast-sarja huippu-urheilun tarinoista, ihmisistä ja ilmiöistä. Sarjassa tavataan urheilijoita, valmentajia, johtajia ja taustavaikuttajia suomalaisen huippu-urheilun ytimestä ja sukelletaan syvälle kunkin vieraan sielunmaisemaan. Isäntinä toimivat MIKA POUTALA ja ILKKA PALOMÄKI.

22 Apr 20191h 5min

Laura Ahonen

Laura Ahonen

OlympiaCastin vieraana Laura Ahonen – intohimo valmentamiseen on pitänyt keuhkolääkärin voimistelusalin reunalla jo yli 30 vuotta Suomen nuori joukkue tavoittelee tosissaan pääsyä Tokion olympiakisoihin rytmisessä voimistelussa. OlympiaCastin kuuntelijat pääsevät nyt perehtymään lajin saloihin valmentaja Laura Ahosen viemänä. Emma Rantala, Elisa Liinavuori, Milja Närevaara, Ada Oikari, Juulia Vainio, Amanda Virkkunen ja Inka Ora muodostavat seitsikon, jolla on hyvä mahdollisuus selviytyä Tokion olympiakisoihin ja myös menestyä siellä. Rytmisen joukkue on noussut 2010-luvulla askel askeleelta kohti maailman huippua, ja viime vuonna tuli jo kymmenes sija MM-kisoista. Oikea henkilö kertomaan tämän menestystarinan taustoista on joukkueen päävalmentaja Laura Ahonen, joka on tehnyt yli 30 vuoden ajan mittavaa työtä suomalaisen rytmisen voimistelun eteen. Ahonen on vaikuttanut lajin kehitykseen Suomessa sekä yksilö- että joukkuepuolella merkittävästi – vaikka hänellä olisi keuhkotautien erikoislääkärinä mahdollisuus tehdä aivan toisenlaisiakin töitä. - Dilemma rytmisessä voimistelussa on se, että me haluaisimme huippuasiantuntijoita tekemään töitä vähintään kuutena päivänä viikossa – käytännössä vain iltaisin ja viikonloppuisin. Ja jo se, että palkka alkaisi kakkosella, on haaste. Tämä on erittäin vaikea yhtälö. Pitää olla ensinnäkin taloudellinen mahdollisuus tehdä tätä, Ahonen huomauttaa. - Minulla on ollut mahdollisuus tehdä tämä valinta. Kukaan meistä ei aikanaan vie täältä mitään mukanaan lähtiessään, joten minun ei ole ollut vaikea tehdä näitä valintoja. Ajattelen myös niin, että Suomessa on paljon hyviä keuhkolääkäreitä. Suomessa on toki myös monta hyvää rytmisen voimistelun valmentajaa, mutta se pooli ei ole yhtä iso. Jos sieltä lähtee yksikin pois, se on huono juttu. OlympiaCastin haastattelussa puhutaan Ahosen kanssa huippu-urheilun arjesta, esteettisten lajien erityispiirteistä, Suomen nuoren maajoukkueen vahvuuksista ja haasteista. Mitä kaikkea löytyy menestyksen takaa?

15 Apr 20191h 1min

Elias Kuosmanen

Elias Kuosmanen

Tokioon tähtäävä painin suomalainen suurmies Elias Kuosmanen on voittanut urallaan jo vaikka mitä. Alle 17 vuotiaissa lähti homma rokkaamaan, kun hän voitti Maailmanmestaruuden alle 85kg sarjassa vuonna 2011. Vuotta myöhemmin vietiin EM kulta kotiin samassa sarjassa. Tämän jälkeen sattui kohdalle neljän vuoden loukkaantumisputki, jonka jälkeen 2017 vuonna Elias palasi jälleen mitalien makuun voittamalla EM ja MM hopeaa alle 23 vuotiaiden sarjassa. Ensimmäinen aikuisten arvokisamitali ripustettiin kaulaan toukokuussa 2018 kun hän nappasi pronssia EM kioista alle 97kg sarjassa.

8 Apr 201934min

Pasi Mustonen

Pasi Mustonen

OlympiaCastin vieraana Pasi Mustonen – millä keinoilla Naisleijonat pystyy ottamaan seuraavan askeleen? Jääkiekon naisten MM-kisat alkavat tällä viikolla Espoossa. Sen kunniaksi viikon vieraana OlympiaCastissa on naisten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Pasi Mustonen. Naisleijonat pelaa huhtikuussa maailmanmestaruudesta kotiyleisönsä edessä, kun MM-kisat pelataan Espoossa. Jo viidettä vuottaan Naisleijonia luotsaavan Pasi Mustosen kanssa puhutaan menestystekijöistä lyhyellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä. Vuonna 1960 syntyneen Mustosen perspektiivi jääkiekosta on laaja, mikä näkyy ja kuuluu myös miehen mielipiteissä. Viime vuosina Pasi Mustonen onkin noussut esiin miehenä, joka ei pelkää ottaa epäkohtia esiin – puhutaan sitten valmentautumisen arkihaasteista tai isommista teemoista, kuten sukupuolten välisestä tasa-arvosta. - Toivon, että jään pienimuotoisesti naisurheilun historiaan mielipiteistäni sen asemasta. Tiedän, että kun joku sanoo asiat ääneen, asioita tapahtuu. Olen nähnyt, mitä Ruotsissa on tapahtunut. Seuraavan 6-7 vuoden sisään meillä tulee olemaan yhdestä kolmeen äärimmäisen suosittua naispalloilujoukkuetta. Se on vain ajan kysymys, Mustonen uskoo. Mustonen on myös sanonut, että jokaisen jääkiekkoihmisen pitäisi valmentaa jossain vaiheessa uraansa naisia – tässä haastattelussa selviää, miksi.

1 Apr 20191h 7min

Laura Lepistö

Laura Lepistö

Laura Lepistö on Suomen kaikkien aikojen menestynein taitoluistelija yksinluistelussa. Sykähdyttävimpänä hetkenä Laura pitää vuoden 2009 EM kotikisojen voittoa, vaikka paras saavutus onkin mm pronssimitali 2010 vuodelta. Yrittäjänä itsensä elättävä Laura on kokeillut urheilu-uransa jälkeen monenlaisia työjuttuja, mutta vasta viime vuosina on tuntunut siltä, että oma juttu on löytynyt. Laura on osakkaana pari vuotta sitten perustetussa Snou Creative yrityksessä, mutta nykyään suurin osa ajasta menee Brändi Managerina toimiessa Riedel luistinvalmistajalle.

25 Mars 201940min

Niko Vuorinen

Niko Vuorinen

OlympiaCastin vieraana Niko Vuorinen – miekkailija, joka muutti unelmansa perässä Unkariin  Niko Vuorisen tarina on poikkeuksellinen: vaikka hän löysi miekkailun vasta 15 vuoden iässä, hän on noussut maailman huipun välittömään tuntumaan kalpamiekkailussa. Parhaina saavutuksinaan Niko pitää EM-kisojen kuudetta sijaa viime vuodelta sekä Vancouverissa vuonna 2017 napattua kolmossijaa maailmancupissa. Maailmanlistalla Niko Vuorinen on parhaimmillaan ollut 17:s. OlympiaCastin vieraana Vuorinen käy läpi tarinansa lähtien nopeasta noususta Suomen huipulle ja päättyen kovaan huippu-urheiluarkeen Unkarissa. Unkari on maailman menestyneimpiä miekkailumaita, ja se heijastuu kaikkeen arjessa. - Vaatimustaso on Unkarissa kovalla tasolla. Unkarissa on järkyttävän kova kilpailu siitä, kuka pääsee edustamaan maata arvokisoihin. Jo se, että pääsee osallistumaan maajoukkueen sparring-harjoituksiin, on kiven alla. Miekkailu on Unkarin kansallislaji, ja harrastajamäärät ovat tosi suuret, Vuorinen valaisee. - Unkarissa on tietynlainen ylpeys siitä, että he kokevat olevansa taitavampia kuin muut, jolloin he eivät koe muita yhtä isona uhkana. Siihen, että minä pääsin Unkariin harjoittelemaan, vaikutti myös se, että Unkari karsii Tokion maapaikoista joukkuepaikkojen kautta. Minä taas karsin henkilökohtaisen paikan kautta, joten intressimme eivät risteä. Minun tasoni on riittävä, jotta myös Unkarin joukkue saa läsnäolostani hyötyä. Meillä on sellainen vastavuoroisuus. Myös tulevaisuuteen kurkistetaan haastattelussa, sillä Nikolla on kova tavoite selviytyä Tokion olympiakisoihin, ja sen unelman eteen täytyy alkaa tapahtua oikeita asioita jo huhtikuusta lähtien.

18 Mars 201956min

Populärt inom Sport

tutto-balutto
viaplay-f1-podcast
under-isen
killradet
sillypodden
fotbollsmorgon
rss-viva-fotboll
nhl-podden-med-bjurman-och-ekeliw
tuttosvenskan
sanny-svensson
rss-rule-britannia
rss-tv4-hockey-podden
sportbladets-premier-league-podd
hockeypuls
sportbladet-allsvenskan
lundh
hockeymorgon-2
when-we-were-kings
hunden-katten-glassen-en-blavit-podcast
rss-godmorgon-nhl