Humanisti vastaa. Osa 23. Vaihdetaanko eduskunnan puhemies puheenjohtajaan, Marja-Liisa Helasvuo?
Dekaani Marja-Liisa Helasvuo puolustaa monikielisyyttä ja suomen kielen asemaa: äidinkieli on voimavara Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuo korostaa äidinkielen merkitystä valtavana voimavarana. Hän muistuttaa, että Suomessa on yhä enemmän ihmisiä, joille tärkeä äidinkieli on muu kuin suomi. Helasvuo pitää monikielisyyden rikkautta arvokkaana ja toivoo parannusta suomalaisten kieliasenteisiin. Kielen vaihtaminen englantiin osoittaa hänen mielestään, ettei hyväksy puhekumppanin horjuvaa suomen kieltä. Marja-Liisa Helasvuo teki suomen kieltä käsittelevän yleisen kielitieteen väitöskirjansa Yhdysvalloissa. Aikaa University of California Santa Barbarassa hän kuvaa tutkijanurallaan käänteentekeväksi. Helasvuo korostaa tieteen kansainvälisyyttä ja pitää englantia tutkimusten julkaisukielenä usein perusteltuna. Suomalaisten tieteentekijöiden pitää kuitenkin pystyä kertomaan tutkimuksista ja niiden tuloksista suomen kielellä, koska se lisää tieteen yhteiskunnallista vaikutusta. Puhutun kielen ja vuorovaikutuksen tutkija sai uransa alkuvaiheessa yllättävää palautetta tieteellisen artikkelinsa aiheesta. Artikkeli hyväksyttiin, vaikka tieteellisen julkaisun päätoimittaja piti miesporukan ravintolakeskustelua epäsopivana tutkimusaiheena. Kielen ja asenteiden muutos nousee esiin myös podcastin pikaosiossa. Professorin mielestä eduskunnan puhemies ei ole nyky-yhteiskuntaan sopiva termi, vaan se olisi asiallista vaihtaa puheenjohtajaan. Podcastin kirjasuosituksena Marja-Liisa Helasvuo vinkkaa toukokuussa humanistisen tiedekunnan kunniatohtoriksi promovoitavan kirjailijan Pajtim Statovcin teoksen Bolla. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
24 Mars 36min
Vau, mikä vaikutus!: Minkälaista vaikuttavuutta strategisella ennakoinnilla on mahdollista saavuttaa?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Toni Ahlqvist Turun yliopistosta. Hänen kanssaan keskustellaan strategisen ennakoinnin ajattelutavasta sekä menetelmistä ja siitä, minkälaisia vaikutuksia strategisen ennakoinnin avulla voidaan saavuttaa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
17 Mars 34min
STUDYcast: Q&A-Vastataan hakijoiden kysymyksiin!
UTU-lähettiläät Pilvi Ilona, Nea, Lotta ja Roosa-Adalmiina vastaavat usein kysyttyihin kysymyksiin koskien Turun yliopistoa, yliopisto-opiskelua ja opiskelijaelämää. Kuulet neljä erilaista opiskelijatarinaa siitä, millaista on opiskella Turun yliopistossa hoitotiedettä, biolääketiedettä, englantia ja sosiaalitieteitä sekä kaikista lukuisista mahdollisuuksista täällä! Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast
17 Mars 52min
Tiedelinja: Palaako Suomi luokkayhteiskunnaksi?
Olemmeko taitekohdassa luokkaerojen suhteen? Mihin kaikkeen oma yhteiskuntaluokka elämässä vaikuttaa? Sosiologian professori Jani Erola ja erikoistutkija Laura Heiskala keskustelevat siitä, mihin suuntaan luokkaerot ovat Suomessa kehittymässä ja mitkä ovat mahdollisten kehityssuuntien vaikutukset. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja
14 Mars 40min
Statistiikan aalloilla: Otoskoon arviointi ja voima-analyysi
Otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat keskeinen osa tutkimuksen suunnittelua. Otoskoon on oltava riittävän suuri, jotta pystytään luotettavasti vastaamaan kiinnostuksen kohteena oleviin tutkimuskysymyksiin. Voima-analyysin avulla voidaan laskea tutkimukseen sopiva otoskoko. Biostatistikko Tero Vahlberg kertoo Statistiikan aalloilla otoskoon määrittelystä ja tutkimuksen voima-analyysistä. Tämä podcast on suunnattu erityisesti lääketieteen, bio- ja hammaslääketieteen tutkijoille ja opiskelijoille, mutta sopii kaikille määrällistä tutkimusta suunnitteleville. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla
14 Mars 40min
Tuomas Martikainen: Mitä tiedämme maahanmuuttajien uskonnoista Suomessa?
Suomessa jo joka kymmenes asukas on maahanmuuttaja tai maahanmuuttajan lapsi. Mitä uskontoja he kannattavat ja mitä me tiedämme heidän uskonnollisesta elämästään? Pysyykö heidän uskonnon harjoittamisensa samanlaisena vai tapahtuuko siinä muutoksia? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/tuomas-martikainen
13 Mars 15min
Timo Lappalainen: Lääketeollisuuden erityispiirteitä
Eroaako lääketeollisuus muista teollisista toimialoista? Mitä erityispiirteitä lääketeollisuuteen liittyy? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/timo-lappalainen
13 Mars 15min
Georg Haggrén: Arkeologian tutkimuskenttä esihistoriasta moderniin aikaan
Arkeologian ja historiantutkimuksen tutkimuskohteena on menneisyys, erityisesti menneisyyden ihminen. Arkeologit tutkivat ennen vain esihistoriaa, mutta nykyisin työkenttä yltää aina omaan aikaamme asti. Arkeologi tutkii materiaalisia jäännöksiä isotoopeista monumentteihin ja maisemaan, kun taas historioitsija keskittyy kirjallisiin lähteisiin. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/georg-haggren
13 Mars 15min
