Minun näköinen mieli -hanke: Sisäiset voimavarat

Editointi: Mikael Mustonen Lukija: Jutta Saanila Hei! Olen Jutta Saanila Minun näköinen mieli -hankkeesta. Tämän kertainen podcast kertoo niistä vahvuuksista, joita lähes jokaiselle näkövammaiselle pakon sanelemana kehittyy pikku hiljaa, kun hän selviytyy ihan normaalista elämästä näkevien maailmassa. Sisäiset voimavarat Olen pohtinut näkövammaisten opaskirjaa. Niin, sellainen on syntymässä Minun näköinen mieli -hankkeelle kovaa vauhtia ja yhteistyötä tehdään laajalla rintamalla kaikkien halukkaiden kanssa. Tässä taannoin mietimme yhdellä porukalla niitä voimavaroja, jotka näkövammaisille kehkeytyvät ikään kuin olosuhteiden pakosta. Timanttikin hioutuu ihan valtavassa paineessa pikkuhiljaa, niin myös nämä avut ja kyvyt syntyvät kuin huomaamatta, mutta syntyvät kuitenkin. Niitä on ainakin seitsemän. Kuuntelemisen taito on tänä päivänä kovassa huudossa. Kukaan ei ole siinä mestari, mutta näkövammainen on usein jo varsin lähellä mestaruutta kuullessaan ihmisten hengityksen, kun nämä seisovat suomalaisittain ujostellen hipihiljaa jossain huoneessa tai kuunnellessaan tarkkaavaisena kolmatta kertaa samat ohjeet alusta loppuun, jotta saisi jonkun apuvälineen vihdoin pelittämään. Taas olosuhteet pakottavat löytämään itsestä ylimääräisiä taitoja ja herkkyyttä, jotta pärjäisi tai pääsisi asioissa eteenpäin. Toinen taito, joka näkövammaiselle siunaantuu pikkuhiljaa elämän paineessa, on kärsivällisyys. Toisille, hieman impulsiivisemmille persoonille, se tulee kuulemma valtaisan kärsimyksen kautta, jo valmiiksi tasaisemmille luonteille se kehkeytyy pikkuhiljaa. Kaikki sitä taitoa tarvitsevat joka päivä ja rutkasti. Näkövammaisen neljäs taito liittyy kaikkien jäljellä olevien aistien yhteisherkkyyteen. Herkkyyttä ei ole vain sormen päissä, muussa kehon tuntoaistissa, kuuloaistissa, maku- ja hajuaistissa, vaan sitä on hyvin kokonaisvaltaisesti koko kehossa ja mielessä. Näköaistin puuttuessa osataan vaistota äänettömiä viestejä, tunnistaa toisten tunteita omassa kehossa ja lukea viestejä rivien välistä. Tämä herkkyys on äärimmäisen käyttökelpoinen sosiaalisissa tilanteissa, kun täytyy ymmärtää toisen äänen sävyistä, tauoista ja voimakkuuksista niitä asioita, joita näkevät havainnoivat kasvojen ilmeistä. Viides taito, jota näkövammainen tarvitsee hyvin paljon, on tarkka muistaminen. Muisti kehittyy monella äärimmäisen tarkaksi ja pitkäkestoiseksi. Näkövammainen ystäväni muisti useiden vuosien tauon jälkeen lasteni nimet, syntymävuodet sekä milloin ja missä olimme viimeksi tavanneet. Kuudes ominaisuus on valppaus. Tuttu tilanne tietä ylittäessä. Äärimmäinen valppaus, tuleeko autoja, kuuluuko liikennevalojen äänimerkki, tuleeko ketään muuta ihmistä samaa aikaa tien yli? Valppauden taito hioutuu tässä ja useissa vastaavissa riskialttiissa tilanteissa elämän soljuessa eteenpäin. Kun on oppinut herkistämään kuuloaistinsa ääriasentoon ja löytämään kaikista ilmansuunnista olennaista informaatiota yhtä aikaa, sitä ei varmaan itse pidä enää minään erityistaitona, vaikka se sellainen totisesti onkin. Seitsemäs ominaisuus, joka näkövammaiselle kehkeytyy, on rohkeus. Joka kerta kun astuu ovesta ulos, niin alkaa seikkailumatka. Ensimmäinen pelko koskee taksin saamista. Tuleeko sitä tällä kertaa, tuleeko ajoissa ja jos tulee, niin osaako se ajaa perille? Vaaditaan todellista rohkeutta lähteä tähän seikkailuun, jota kutsutaan normaaliksi paikasta toiseen siirtymiseksi, mutta joka on nykyään täynnä erilaisia epävarmuustekijöitä. Tarvitaan rohkeutta kohdata toisen kulttuurin edustaja, joka ei ehkä hahmota näkövammaisen ongelmaa lainkaan ja kyselee olemattomalla kielitaidolla mahdottomia kysymyksiä toisen vastata. Näitä taitoja on varmaan lisääkin. Osaatko sinä kuvailla niitä, omiasi tai muiden? Kerro ihmeessä minulle, niin tietosi päätyvät opaskirjaan ja tulevat voimauttamaan monia näkövammaisia projektin aikana! Ota yhteyttä: Jutta.saanila@nkl.fi tai 09 3960 4088.