Minun näköinen mieli -hanke: Halipula

Haastattelija: Jutta Saanila Haastateltava: pari- ja perheterapeutti Eeva-Maija Möttönen (elamanvirralla.fi) Editointi: Mikael Mustonen Miehen ääni: Ville Lamminen Naisen ääni: Elisa Montonen Kertomukset väleissä: anonyymit näkövammaiset, joilta pyydettiin tarinaa Webropolin avulla. Jutta Saanila kyselee Eeva-Maija Möttöseltä, mitä halaaminen ihmiselle tarkoittaa. Eeva-Maija kuvaa sitä, miltä suomalainen halaamiskulttuuri noin yleensä näyttää. Hän kuvaa sitä aika varovaiseksi. Me emme yleensä halaa. Se on myös hyväksytympää naisilla kuin miehellä. Synttärihalaaminen voi tuntua joskus tosi jäykältä ja hankalalta. Kosketuksen tarve on meille tosi tärkeä asia. Orvot lapset ovat menehtyneet, jos eivät ole saaneet kosketusta. Apinakokeissakin on huomattu, että pehmeä riepuäiti on parempi kuin rautalankaäiti, vaikka saisi kovalta äidiltä ruokaa. Ihminen janoaa kosketusta. Veressä erittyy oksitosiinihormonia, joka erittää aivoissa dopamiinia, joka on onnellisuushormoni. Läheistä ihmistä kun pitää kädestä, niin tuntuu kivalta. Se rauhoittaa ja tuntuu hyvältä. Halaamisen kuuluu edetä molemmin puolin sovituilla säännöillä, ettei toisella ole halatessa seksi mielessä. Ei tunnu mukavalta, jos ei halua juuri sellaista halausta. Useimmat ihmiset tykkäävät halata. Jos ei ole sopivaa kohdetta, niin se estää halaamista. Meillä on lukkoja, eikä esim. perheissä aina halata. Nyt on isät kuitenkin alkaneet ottaa osaa enemmän ja on totuttu siihen, että isät ja pojat halaa. Pitkään halaaminen on aivan ihanaa! Miten puutos läheisyyden tarpeissa yleensä ihmisessä näkyy ja tuntuu? Se tuntuu tosi ahdistavalta. Pitkään yksin olleet vanhat ihmiset oikein tarraavat pakonomaisesti kiinni, kun halipula on niin pakottava olo. Mitä keinoja, työkaluja tai taitoja terapeutti tietää tähän ongelmaan? Pariterapeutti tietää, että läheisyys on herkkä reagoimaan tunneongelmiin. Ensin pitää rakentaa hyvä tunneyhteys. Ei voi aloittaa halaamalla. Rituaalit olisivat hyviä. Ne kantavat parisuhdetta. Kun parisuhdetta ei ole, niin on koitettava muita keinoja. Jos ei ole ketään, ketä halata, vois mennä hierojalle tai kosmetologille, jotta saisi kosketuksen tunteen. Mä en suosittele että mennään prostituoiduille. Siihen liittyy myös vastuu. Voi olla että parisuhde on loppunut tai ei ole koskaan ollutkaan parisuhdetta. Puitakin voi halata ja itseään tai nallea voi halata, mutta se ei ole sama kuin inhimillinen toisen ihmisen kosketus. Ystävä voi hieroa hartioita tai rasvata jalkoja. Ihminen itse voi aina kysyä, saako halata, jos jossain tilanteessa tuntuu oikealta. Jos este halia on itsessä, niin kannattaa etsiä niitä keinoja avautua. Ne ovat perinnöllisiä asioita, ja jos kotona ei ole koskaan halattu, niin ei tunnu luontevalta halata. Voi tuntua halilta jos menee saunaan tai untuvapeiton alle tai mennä uimaan. Voi keksiä erilaisia keinoja saada tuntea ikään kuin hali ympärillään. Minun näköinen mieli -hankkeen puhelinrinkeihin voi ilmoittautua Jutta Saanilalle: jutta.saanila@nkl.fi ja 050 533 9491. Tekstivastineen voi lukea Näkövammaisten liiton verkkosivuilta: www.nkl.fi/fi/halipula