Tiedelinja: Syövän hoito, ennen, nyt ja tulevaisuudessa
Turun yliopisto23 Sep 2021

Tiedelinja: Syövän hoito, ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Syövän hoito on muuttunut vuosisatojen saatossa ja tutkimus vie hoitoa vauhdilla eteenpäin. Miten syöpää hoidettiin 1700-luvulla, tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Aiheesta keskustelemassa Turun yliopiston immunologian professori, akateemikko Sirpa Jalkanen, tulevien syöpälääkärien koulutuksesta vastaava Turun yliopiston kliinisen syöpätautiopin professori Heikki Minn ja kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen, joka on tutkinut rintasyövän hoitoa 1700-luvun Englannissa. Tutkijamme keskustelevat syövän hoitotapojen muutoksista, miten hoidon teho on viime vuosikymmenten aikana muuttunut ja miten hoidot kehittyvät. Turun yliopistossa tehdään maailman mittakaavassa huippututkimusta syöpähoitojen ja -diagnostiikan parissa. Suomen Akatemia rahoittaa koko maassa kymmentä lippulaivahanketta, jotka on arvioitu luovan tulevaisuuden osaamista ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin sekä edistävän taloudellista kasvua. Yksi lippulaivoista on Sirpa Jalkasen johtama InFLAMES. Professorin työnsä lisäksi Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpäosaston ylilääkärinä toimiva Heikki Minn tuntee syövän hoidon ja syöpäpotilaiden arjen. Hänen oman tutkimuksellinen mielenkiintonsa on kohdistunut molekyylikuvantamiseen sekä sädehoidon kehittämiseen. Marjo Kaartinen julkaisi 2013 teoksen Breast Cancer in the Eighteenth Century. Ohjelmassa Kaartinen kertoo, miten varhaiset kirurgit pyrkivät pelastamaan potilaita radikaalein keinoin. Hoitomuotojen lisäksi Kaartinen on tutkinut potilaiden ja heidän perheidensä tunnereaktioita sairauteen ja sen hoitoon.

Avsnitt(500)

Linnea Karlsson: Varhainen stressialtistus: yhteinen tekijä kansansairauksien taustalla?

Linnea Karlsson: Varhainen stressialtistus: yhteinen tekijä kansansairauksien taustalla?

Kehityksen ja terveyden ohjelmoituminen alkaa raskausaikana. Varhaisvaiheiden riski- ja suojatekijöiden tunteminen ja tunnistaminen on merkityksellistä väestön terveyden edistämisen kannalta sekä prevention eri tasoilla. Miten on mahdollista, että elämäntapahtumat, ihmissuhteiden laatu ja elinympäristön ominaisuudet muokkaavat terveyttä tai sairastumisriskiä? Mikä merkitys aikuisiän terveydelle on varhaisvaiheiden haitallisella stressialtistuksella? Miten yhteiskunnassamme pitäisi huomioida kertyvä tieto varhaisen haitallisen stressialtistuksen merkityksestä kansanterveydelle? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/linnea-karlsson

8 Nov 202411min

Jukka Lempa: Stokastiikka - riskien mallintamisen matematiikkaa

Jukka Lempa: Stokastiikka - riskien mallintamisen matematiikkaa

Sovelletun matematiikan professori Jukka Lempa pohtii luennollaan, miten riskejä voidaan mallintaa matemaattisesti ja mitä tällaisella riskillä konkreettisesti tarkoitetaan. Entä miten riskien mallintaminen näyttäytyy taloudellisen päätöksenteon näkökulmasta? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/jukka-lempa

8 Nov 202416min

Isto Mattila: Datassa sen salaisuus: meriturvallisuuden uudet mahdollisuudet

Isto Mattila: Datassa sen salaisuus: meriturvallisuuden uudet mahdollisuudet

Millainen murros on tapahtumassa merellisen turvallisuuden toimintaympäristössä digitalisaation myötä? Miten se vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan? Työelämäprofessori Isto Mattila keskittyy luennollaan merellisiin valvontamekanismeihin, poikkeamien hallintaan ja kriittisen infrastruktuurin suojelemiseen. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/isto-mattila

8 Nov 202412min

Heidi Furu: Kehittääkö työtä vai työntekijää?

Heidi Furu: Kehittääkö työtä vai työntekijää?

Se, että meillä on jatkossakin riittävästi työkykyistä ja osaavaa työvoimaa, on Suomelle elintärkeää. Työelämäprofessori Heidi Furu pohtii luennollaan kannattaako meidän kehittää työntekijää yhä terveemmäksi ja suorituskykyisemmäksi, vai kehittää työtä sellaiseksi, että se tukee työntekijän työkykyä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/heidi-furu

8 Nov 202411min

Anna Axelin: Elämän tuhat ensimmäistä päivää

Anna Axelin: Elämän tuhat ensimmäistä päivää

Miksi elämän ensimmäiset tuhat päivät ovat erityisen tärkeitä? Miten on mahdollista parantaa äitien ja lasten terveyttä tänä ajanjaksona? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/anna-axelin

8 Nov 202413min

Tiina Tuominen: Yleisön näkökulmia televisio- ja elokuvatekstityksiin

Tiina Tuominen: Yleisön näkökulmia televisio- ja elokuvatekstityksiin

Katsojia, lukijoita, käyttäjiä, viihtyjiä: yleisön näkökulmia televisio- ja elokuvatekstityksiin. Television, elokuvien ja monenlaisten videosisältöjen tekstityskäännökset ovat osa suomalaista arkipäivää ja yksi luetuimmista tekstilajeistamme. Miten niitä luetaan, ja miten katsojat pystyvät uppoutumaan tekstitetyn ohjelman katseluun? Englannin kielen professori Tiina Tuominen kertoo luennollaan, miten käännös voi vaikuttaa katselukokemukseen ja miksi on tärkeää kuunnella vastaanottajien näkemyksiä käännöksistä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/tiina-tuominen

8 Nov 202412min

Minna Kyttälä: Kohti inklusiivista koulua

Minna Kyttälä: Kohti inklusiivista koulua

Minna Kyttälä: Kohti inklusiivista koulua - miten opettajuus ja lasten moninaiset tuen tarpeet kohtaavat?. Mitä inklusiivinen koulu tarkoittaa opettajuuden, opettajan työn ja opettajan osaamisen näkökulmasta? Miten lasten moninaiset tuen tarpeet tulevat kohdatuiksi? Erityispedagogiikan professori Minna Kyttälä tarkastelee luennollaan niitä mahdollisuuksia ja haasteita, joita liittyy opettajuuden ja lasten tuen tarpeiden sekä tuen toteutumisen yhteensovittamiseen kaikille yhteisessä koulussa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/minna-kyttala

8 Nov 202413min

Matej Orešič: Metabolome – linking the environmental exposures and life-course health

Matej Orešič: Metabolome – linking the environmental exposures and life-course health

Metabolome – an intermediary linking the environmental exposures and life-course health. The metabolome refers to the complete set of small-molecule chemicals found within in organisms including cells, tissues, and biofluids. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/matej-oresic

8 Nov 202412min

Populärt inom Utbildning

bygga-at-idioter
historiepodden-se
rss-bara-en-till-om-missbruk-medberoende-2
det-skaver
alska-oss
sektledare
nu-blir-det-historia
harrisons-dramatiska-historia
johannes-hansen-podcast
roda-vita-rosen
not-fanny-anymore
rikatillsammans-om-privatekonomi-rikedom-i-livet
rss-i-skenet-av-blaljus
allt-du-velat-veta
i-vantan-pa-katastrofen
sa-in-i-sjalen
handen-pa-hjartat
rss-sjalsligt-avkladd
rss-max-tant-med-max-villman
nar-man-talar-om-trollen