Humanisti vastaa. Osa 27. Miten eettinen journalismi toteutuu tämän päivän mediassa, Maiju Kannisto?

Humanisti vastaa. Osa 27. Miten eettinen journalismi toteutuu tämän päivän mediassa, Maiju Kannisto?

Mediahistorian asiantuntija Maiju Kannisto: Some haastaa journalistisen median eettiset periaatteet FT, tutkija Maiju Kannisto sanoo, että eettinen journalismi on hydridivaikuttamisen aikakaudella jatkuvasti haastettuna. Perinteinen media joutuu kamppailemaan somessa salamavauhtia leviävän väärän tiedon kanssa. Mediahistorian asiantuntija Maiju Kanniston mukaan perinteinen media muutti kouluampumisten ja muiden joukkosurmien uutisointia, kun tekijöiden esille tuominen loi sankarimyyttejä ja inspiroi uusia tekoja. Uutisissa ryhdyttiin korostamaan enemmän uhrien ja pelastajien tarinoita sekä tekojen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Journalistien eettinen koodisto ei kuitenkaan toimi sosiaalisessa mediassa, jossa yleisölle tarjotaan huhuja ja uhkakuvia vailla vastuuta. Maiju Kannisto on yksi toimittajista tänä vuonna julkaistussa teoksessa Kulttuurin vuosisata, joka kertoo luovasta ohjelmatyöstä Yleisradiossa 1926–2025. Kannisto luonnehtii Yleisradion kulttuurimerkitystä valtavan suureksi; Yle toimi tuottajana, rahoittajana, innovoijana ja tarjosi työtä monien alojen taiteilijoille. Nyt Yle on muuttunut mediataloksi muiden joukossa, hyvässä ja pahassa. Tällä hetkellä Kannisto työskentelee Turun yliopiston tutkijanurayksikössä ja koordinoi monitieteistä kollegiumia, FINDOS-Turku tohtoriohjelmaa ja EU-rahoitteista postdoc-ohjelmaa. Hallinnollisessa työssä häntä motivoi tieteentekijöiden työn edistäminen. Tutkijan uraa hän kuvaa rahoituksen metsästykseksi ja pätkätöiksi, jossa voi toisinaan päästä Yle-projektin kaltaiseen unelmatyöhön. Podcastin pikavalinnassa Kannisto paljastaa, onko James Bond ajaton sankari vai sovinistinen muinaisjäänne. Kirjasuosituksena hän kannustaa lukemaan lapsille klassikoita, kuten Astrid Lindgrenin kirjaa Mio, poikani Mio. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto, ja sen tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Avsnitt(500)

Marja-Leena Heikkilä-Horn: uutuuskirja Kaakkois-Aasiasta

Marja-Leena Heikkilä-Horn: uutuuskirja Kaakkois-Aasiasta

Miten etnisten ja uskonnollisten ryhmien historia vaikuttaa nykypäivän tapahtumiin? Onko Kaakkois-Aasiassa alueellisen yhteistyön perinnettä ja näkyykö se koronaepidemian vastaisissa toimissa? Aasiantuntijat-podcastin ensimmäisessä jaksossa yliopistonlehtori Outi Luova haastattelee tietokirjailija, tutkija Marja-Leena Heikkilä-Hornia hänen uudesta kirjastaan "Kaakkois-Aasian historia".

20 Juli 202026min

Minna Hannula-Sormunen: Huomio varhaisen matemaattisen ajattelun tukemiseen

Minna Hannula-Sormunen: Huomio varhaisen matemaattisen ajattelun tukemiseen

Uusin tutkimustieto osoittaa alle kouluikäisenä opittujen matemaattisten taitojen kriittisen tärkeän merkityksen myöhemmille matemaattisille taidoille, lukutaidoille, itsesäätelylle ja ajattelun taidoille. Miten hyvin tämä tiedostetaan Suomessa tällä hetkellä? Kasvatustieteen professori Minna Hannula-Sormunen nostaa esille tutkimusperustaisia, lapsia ja aikuisia innostavia menetelmiä varhaiskasvatusikäisten matemaattisen ajattelun herättelyyn ja tukemiseen. Minna Hannula-Sormunen piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot

18 Juni 202016min

Inkeri Ruokonen: Taito- ja taidekasvatus suomalaisessa varhaiskasvatuspedagogiikassa

Inkeri Ruokonen: Taito- ja taidekasvatus suomalaisessa varhaiskasvatuspedagogiikassa

Mikä tekee suomalaisesta varhaiskasvatuspedagogiikasta yhden maailmalla tunnetuimman konseptin ja miten sitä voitaisiin kehittää vielä paremmaksi? Varhaiskasvatuksen pedagogiikan professori Inkeri Ruokonen tarkastelee kokonaisvaltaisen taito- ja taidekasvatuksen mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen pedagogiikassa, sekä pohtii tutkimusperustaisen varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen roolia suomalaisen varhaiskasvatuspedagogiikan kehittämisessä. Inkeri Ruokonen piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot

11 Juni 202015min

Niina Junttila: ”Olla olemassa, eikä kukaan tiedä” - yksinäisyyden yhteiskunnalliset vaikutukset

Niina Junttila: ”Olla olemassa, eikä kukaan tiedä” - yksinäisyyden yhteiskunnalliset vaikutukset

Lasten ja nuorten yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat nousussa ja niiden vaikutus oppimiselle, psykososiaaliselle hyvinvoinnille, terveydelle ja yhteiskunnalliselle turvallisuudelle on voimakas. Sosiaalisesti kestävää kehitystä uhkaava moniulotteinen trendi vaatii monitieteistä ja poikkisektoriaalista yhteistyötä, johon kasvatuspsykologian professori ja opetusneuvos Niina Junttila toivoo yhä enemmän ihmisiä, joilla on tahtoa ja rohkeutta toimia lasten ja nuorten parhaaksi. Niina Junttila piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot

5 Juni 202014min

Kiina - Tutkimus edellä

Kiina - Tutkimus edellä

Kiinan globaali vaikutusvalta on kasvussa ja maan mittavat investoinnit eri maanosissa ovat vahvistaneet sen asemaa maailmantaloudessa. Mitkä tekijät vaikuttavat Kiinan esiinmarssiin maailmanmahtina? Millainen on Kiinan vaikutusvalta Suomessa tai arktisella alueella ja mitä jääsilkkitiellä tarkoitetaan? Uskontotieteen yliopistonlehtorin Matti Kamppisen kanssa aiheesta keskustelevat Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja, professori Lauri Paltemaa sekä tohtorikoulutettava Liisa Kauppila.

29 Apr 202033min

8. Koti Suomenlinnassa

8. Koti Suomenlinnassa

Suomenlinna on koti 850 helsinkiläiselle. Millaista on asuminen pienessä saariyhteisössä, jossa vierailee yli miljoona matkailijaa vuodessa? Miten asuminen on muuttunut ja miltä tulevaisuus näyttää? Podcastin vetäjä Oona Simolin ja suomenlinnalainen yrittäjä ja näyttelijä Aarni Kivinen keskustelevat aiheesta. Lisäksi kuullaan Suomenlinnan hoitokunnan projektipäällikkö Anu Ahoniemeä, joka kertoo saarten tuoreesta hoito- ja käyttösuunnitelmasta sekä sen syntymiseen johtaneesta osallistavasta prosessista.

28 Apr 202031min

Lauri Nummenmaa: Aivot, tunteet ja tietoisuus

Lauri Nummenmaa: Aivot, tunteet ja tietoisuus

Tunteiden ansiosta kaikki ihmisten kokemukset värittyvät joko myönteisiksi tai kielteisiksi. Tietoisuus onkin voinut alun perin kehittyä viestimään kehon toiminnan muutoksista ja mahdollisista vaaratekijöistä sekä itselle että muille, mikä on myöhemmin johtanut kielen ja ajattelun muodostumiseen. Tunteet viestivät kuitenkin ainoastaan välittömästä hyvinvoinnistamme, eivätkä pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisesta. Koska tunteet eivät myöskään tarjoa objektiivista tietoa ympäröivästä maailmasta, ne voivat olla monissa tilanteissa vaarallinen päätöksenteon apuneuvo. Lääketieteellisen kuvantamisen ja mallintamisen professori Lauri Nummenmaa piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot

27 Apr 202015min

Studycast: Oman koulutusalan valinta?

Studycast: Oman koulutusalan valinta?

Jaksossa utulähettiläät Fanny-Sofia ja Juuso keskustelevat unelma-alan käsitteestä ja erilaisista opiskelureiteistä. Miten omasta opiskelutaipaleesta voi muokata mieleisensä ja haittaako opiskeluiden lykkääminen?

27 Apr 202024min

Populärt inom Utbildning

historiepodden-se
rss-bara-en-till-om-missbruk-medberoende-2
det-skaver
alska-oss
nu-blir-det-historia
johannes-hansen-podcast
harrisons-dramatiska-historia
sektledare
allt-du-velat-veta
roda-vita-rosen
not-fanny-anymore
rss-sjalsligt-avkladd
sa-in-i-sjalen
vi-gar-till-historien
rss-npf-podden
rss-max-tant-med-max-villman
rikatillsammans-om-privatekonomi-rikedom-i-livet
efterlevandepodden
rss-makabert
rss-basta-livet