Tuottava ja hyvinvoiva pk-yritys

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat Tulevaisuudenjohtaja-blogia pitävän Kimmo Kolun kanssa johtamisesta. Itsensä johtaminen on johtajalle yhtä tärkeää kuin työntekijöillekin. Kun osaa johtaa itseään, niin on varmasti kyvykkäämpi johtamaan myös muita. Kun tunnistaa ihmisyyden rajat myös itsessään, niin on helpompi ymmärtää myös toisten rajoja ja johtamistyössä myös etsiä niitä. Samalla myös on kykyä olla armollinen sekä itseä että muiden rajoja kohtaan. Matkaan ei voi lähteä muusta kuin siitä pisteestä, missä itse kukin kulloinkin on eikä oikoreittejä ole. Johtajuus ei katso titteliä eikä asemaa, johtaminen sen sijaan usein mielletään kuuluvan nimikkeeseen. Johtajuutta voikin jokainen kehittää itsessään. Tekojen kautta tapahtuu asioita ja arjessa elämisen kautta. Hyvänä esimerkkinä arvojohtamisesta on se, että kaikki auttavat toisiaan ihan konkreettisesti eli tarvittaessa vasaraankin tarttuu myös johtotaso. Nuoret kaipaavat usein valmentavaa johtamista, jonka juuret ovat urheilumaailmassa. Valmentavassa johtamisessa kohdataan ihminen kokonaisuutena ja valmennetaan ihmisten omia ominaisuksia eikä vain taitoja, joita työssä tarvitaan. Asiantuntijaorganisaatioissa on usein samoja elementtejä kuin huippu-urheilujoukkueessa. Esimerkiksi niin, että asiantuntijoilla on usein intohimoa lajiin samalla tavoin kuin urheilijoilla. Siksi asiantuntijatyön johtajan kannattaakin tutustua myös urheilumaailman johtamiseen ja ammentaa sieltä. Tärkeää toki muistaa sekin, että kaikilla ei ole intohimoa työssään eikä tarvitse olla. Tällöin korostuu ulkoiset motivaatiotekijät työssä, kun taas vapaalla voi olla selkeä intohimo johonkin harrastukseen. Tärkeää on toki kuitenkin löytyä merkityksellisyyttä myös työssä jokaisella. Myös johtajan täytyy löytää työstään merkitys ja toki hänen tärkeä auttaa työntekijöitä löytämään oma merkityksellisyyden polkunsa. Nuoret sukupolvet ovat kyseenalaistaneet tiettyjä asioita (mm. arvot, merkityksellisyys) ja nostaneet keskusteluun asioita, jotka toki koskevat myös vanhempia sukupolvia. Tulevaisuuden johtaminen on lähtökohtainen kaikille parempi suuntaus. Itsensä johtaminen on yksi tärkein asia johtajalle. Sitä kautta tutustuu itseensä, ymmärtää paremmin muita ja itsensä kehittäminen on helpompaa, kun tuntee itseään. Vuorovaikutustaidot ovat hyvin tärkeitä myös, sillä luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen on tärkeää, jotta on turvallista kertoa omat mielipiteet ja sitä kautta voidaan käydä aidosti rehellistä dialogia. Teksti: Mirva Leppälä Litteroinnit: https://bit.ly/3lH5NMn

7 Apr 202139min

Merkityksellisyys on yksilöllinen kokemus Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMKissa johtamisen lehtorina työskentelevän Anita Hukkasen kanssa. Heikkilä ja Hukkanen olivat esiintymässä Work goes happy-tilaisuudessa maaliskuussa 2021. Merkityksellisyys on yksilöllinen kokemus siitä mitkä asiat itse kullekin ovat arvokkaita, tärkeitä. Ja joiden kautta energisoituu; jaksaa työssä sekä löytää tarkoitusta elämälle ja työlle. Merkityksellisen kokemuksen synnyttämisellä voidaan antaa voimavaroja nuorille myös kuormituksen keskelle. Merkityksellisyys tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Tärkeää on, että merkityksellisyyden tunnetta voi löytää työelämässä, sillä se vahvistaa työhyvinvointia ja lisää tuloksellisuutta. Nuoret miettivät elämää kokonaisvaltaisesti. Tällöin merkityksellistä on silloin jo se, että elämä on tasapainossa; elämässä on sekä työtä ja vapaa-aikaa sopivasti. On siis tärkeää saada tehdä merkityksellisiä asioita myös vapaa-ajalla. Tällöin olennaista onkin se, että työssä on joustavuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa. Yhteisöllisyys on myös hyvin tärkeää. Eli tehdään merkityksellistä työtä yhdessä ja että työntekijällä on tunne siitä, että kuuluu johonkin joukkoon ja on hyväksytty. Työyhteisöstä on tärkeä saada tukea tarpeen vaatiessa. Palautteen saaminen on tärkeää ja omalta osaltaan luo pohjaa myös merkityksellisyydelle, sillä se on keino osoittaa myös arvostusta. Unelmien työpaikassa ja merkillisyyden näkökulmasta reiluus tuntuu olevan nuorille erityisen tärkeää ja reiluutta halutaan hyvin laajasti ja eri tasoilla. Voitaisiinkin puhua planetaarisesta reiluudesta. Kuunteleminen, vuoropuhelu ja aito kohtaaminen edistää arvostuksen tunnetta ja sitä kautta lisää merkityksellisyyden kokemusta yksilöissä. Inhimillisyys on tärkeä muistaa. Sopivan rennolla otteella ja turhat hierarkiat ja pönötykset sivuun ja kohdataan ihmiset ihmisinä. Erityisesti lähijohtajan tärkeä laittaa itsensä peliin ja sitä kautta esimerkin kautta kannustaa muita siihen. Toisia nostava ilmapiiri rakentaa myönteisyyttä. Nuoremmat aikuiset odottavat enemmän perusteluja siihen miksi joku asia tehdään. Siihen onkin tärkeä pysähtyä välillä ja keskustella tarkoituksesta. Myös kiireen ja paineen keskellä on tärkeä muistaa. Olisikin tärkeä nähdä merkityksellisyyden arvo ylipäätään. Se vaikuttaa niin moniin asioihin, että sen äärelle kannattaa pysähtyä, miettiä mikä tuottaa merkityksellisyyttä ja suunnata omaa ajankäyttöäkin sen mukaisesti. Omaa johtamistyötään ja viestintäänsä voi kehittää esimerkiksi videoinnin avulla eli eri arjen tilanteita voisi videoida ja sitä kautta päästä tarkastelemaan jälkikäteen omaa toimintaansa ja esimerkiksi omaa kohtaamistaitoaan. Video toimii tällöin eräänlaisena peilinä ja antaa palautetta itselleen. Tärkeää on kannustaa myös nuoria samaan eli ottamaan puheeksi ja kertomaan omista toiveistaan ja tarpeistaan. Teksti: Mirva Leppälä Litteroinnit: https://bit.ly/3lH5NMn

31 Mars 202136min

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMKissa erityisesti e-urheilua kehittävän projektiasiantuntija Tuomas Rauhansalon kanssa johtamisesta. Rauhansalo on myös mukana e-urheilun start up-yrityksessä. E-urheilu on vahvassa nosteessa oleva ala. Toki nuoret haluavat myös livenä mukaan ja halutaan pelata fyysisesti yhdessä ja saada valmennusta siihen. Ammattitasolla e-urheilussa on aivan muun urheilun tavoin tärkeää pystyä panostamaan pelaamiseen kunnolla. Tässä voidaankin eri keinon olla apuna ja tukena mm. valmennuksen avulla. Vastuullinen näkökulma valmennuksen toteutuksessa onkin hyvin tärkeää, jotta nuoren hyvinvointi huomioidaan kunnolla. Tärkeä olisi oppia myös käsittelemään epäonnistumisia ja tunteita. Verkkoympäristössä on tavallaan liian helppo sulkea mikki ja poistua tilasta sen sijaan, että käsiteltäisiin ikävätkin asiat ja tunteet. Avoimen palautekulttuurin rakentaminen on tärkeää. Nuoret kaipaavat paljon palautetta, kehuja ja ohjausta. On tärkeää olla läsnä mahdollisimman paljon myös digitaalisissa kanavissa ja sitä kautta tukea vaikeissakin, epäonnistumisen tilanteissa. Epäonnistuminen on sallittua. Jos et koskaan epäonnistu, niin et myöskään keksi uusia oivalluksia. Epäonnistumisen kautta tarjoutuu mahdollisuus kehittyä. On tärkeää myös, että kerrotaan omia taustoja ja myös niitä epäonnistumisia. Tärkeä keskustella monista elämän alueista eikä välttämättä vain työelämästä. Johtamisen rooli luottamuksen rakentamisessa onkin ratkaiseva. On varmasti tärkeää, että johtaja on ensin avoin ja laittaa itseään likoon ensin. Esimerkillä johtamisen kautta. Välttämättä ei kirjallisia sääntöjä edes voida tehdäkään, sillä maailma on nykyisin niin hektinen, jolloin tärkeämpää onkin rakentaa kyselykulttuuria, jotta kussakin tilanteessa löydetään optimiratkaisu. Varjopuolena kyselykulttuurissa on toki se, että samoja asioita kysytään moneen kertaan ja helposti varmistellaan osin vähän turhiakin asioita. Siksi onkin tärkeä kannustaa maalaisjärjen käyttöön. Arvojen tärkeä olla selkeitä ja helposti ymmärrettäviä myös termeinä. Nuorilta löytyy todella paljon kiinnostusta moneen sekä valmiuksia esimerkiksi graafiseen suunnitteluun ja some-viestintään. Tämä voikin osin haastaa vanhempia, esim. graafikon tehtävissä toimivia. Tässäkin toki tärkeä käydä keskustelu ja mahdollistaa molemminpuolinen oppiminen ja innostaminen. Työparityöskentely on todella tärkeä keino, joka osaltaan pienentää samojen virheiden tekemistä ja vapauttaa energiaa uuden innovointiin. Nuoret erityisesti haluavatkin tehdä paljon yhdessä eikä niinkään yksin. Johtajan on tärkeää olla oikeasti läsnä ja aidosti ohjata nuoreta. Ja olla avoin ja valmis kuuntelemaan ja oppimaan nuorelta. Teksti: Mirva Leppälä Litteroinnit: https://bit.ly/3lH5NMn

24 Mars 202131min

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä milleniaaliterapeutti Saara Rantanen kanssa johtamisesta. Alle 35-vuotiaiden eläkepäätöksistä on mielenterveysperusteisia ¾, joka on huolestuttava määrä. Taustalla on useita asioita. Taustalla on asennemuutos eli nykyisin ollaan tietoisia mielenterveydestä ja mielen hyvinvoinnista. Tämä itsessään tärkeä ja hyvä muutos. Toisena asiana on työelämämuutos, joka on tapahtunut nopeasti eli tapa tehdä työtä, viestiä ja viettää vapaa-aikaa on muuttunut. Virikkeitä tulee joka kanavasta jatkuvasti, joka varmasti konkreettisesti vaikuttaa meihin kaikkiin. Puhutaan multipreesens-strategiasta eli samanaikaisesti tehdään monia asioita ja ollaan läsnä eri kanavissa. Tehokkuusnäkökulmasta se on tehokasta, mutta se altistaa väsymisellä ja palautuminen heikkenee. Työuupumuksella altistaa jatkuva aikapaine ja kiireen tuntu, ristiriitaiset tavoitteet ja vähäinen vaikuttamismahdollisuus omaan työhön. Lisäksi voi olla rooliristiriitoja ja epäoikeudenmukaisuutta, mutta myös jatkuva viesti- ja viriketulva kuormittaa. Haettaessa ratkaisuja uupumukseen tai vastaaviin niin keskitytään sekä ihmisen sisäisiin asioihin että ulkoisiin asioihin. Sisäiset säännöt ja käyttäytyminen; tietynlaiset vaatimukset itselle voivat olla yksi tekijä. Sen lisäksi käyttäytymiseen liittyvät seikat eli millä tavalla vastataan kehon stressireaktioihin. Jätetäänkö tauot pitämättä ja harrastukset väliin. Työolosuhteiden tarkastelu myös tärkeää. Olennaista on priorisointi ja karsiminen. Eli ei niin, että ”miten saan tehtyä nämä kaksi asiaa?”, vaan tärkeämpi on tietää kumpi on tärkeämpää juuri nyt. Tärkeä olisi keskustella myös siitä mitä nykyisin paljon näkyvillä oleva valmentava johtajuus tarkoittaa. Siinäkin olennaista keskittyä siihen, että mitä se minimissään on. Minimikin jo usein riittää. Usein olennaisin voisi olla se, että johtaja sanoittaa sitä mikä on tarpeeksi ja riittävästi ja käyttää esimerkiksi avoimia kysymyksiä. Tämä luo turvallista ilmapiiriä työpaikalle muutoinkin. Vapaus ei tarkoita sitä, että se on loputonta. Ihminen ei tyhjää vasten pysyä terveenä. Tavoitteet on tärkeä olla selkeästi kerrottu ja niihin palataan aika ajoin. Mielen hyvinvointi on yhtä tärkeää kuin fyysinen hyvinvointi. Merkityksellisyys- ja arvokeskustelu on konkreettisempi kuin aiemmin vallalla ollut intohimokeskustelu. Intohimo on kaunis ja kiva sana, mutta myös vaarallinen ja vaikea, sillä intohimoa ohjaa energia ja tunteet. Merkityksellisyyttä sen sijaan ohjaa syyt. Teksti: Mirva Leppälä Litteroinnit: https://bit.ly/3lH5NMn

18 Mars 202133min

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMKissa tutkijana työskentelevän, psykologi, työ- ja organisaatiopsykologian dosentti Mari Huhtalan kanssa johtamisesta. Arvot näkyvät monella eri tasolla. Yrityksen logokin voi kuvastaa sitä. On tärkeää kysyä myös työntekijöiltä, kuinka he arvoja käytännön työssään toteuttavat. Jos työyhteisössä ihmiset eivät voi hyvin ja etenkin, jos syyt siihen ovat vaikeasti tunnistettavissa, voi kyse olla juuri arvoihin liittyvistä ongelmista. Tutkimustenkin mukaan ihmiset alkavat usein voida huonosti, jos joutuvat toimimaan arvojensa vastaisesti. Arvoristiriitaa voi aiheuttaa esimerkiksi se, että yrityksen nettisivuilla on kuvattu sanallisesti ja hienosti arvoista, mutta ne eivät kuitenkaan ole ns. totta eli eivät aidosti näy läpi leikaten mikrotasolta makrotasolle yrityksen tekemisessä. Esimerkiksi hoitoalalla kiire ei aina mahdollista työn tekemistä omien arvojen mukaisesti. Toisinaan ihmiset myös hakeutuvat työpaikasta pois elleivät arvomaailmat kohtaa. Nuoret todennäköisesti tekevät tämän helpommin kuin vanhemmat. Nuoret tunnistavat nopeasti mikä on totta tai aitoa - ja mikä ei. Tällöin myös arvojen totuudenmukaisuus varmasti paljastuu nopeasti. Nuoret voivat vanhempia työntekijöitä helpommin myös haastaa työnantajaa arvoista. Aiemmin arvoista ei ole juurikaan edes juteltu, joten niihin liittyvä keskustelu voikin olla todella haastavaa ja uutta työpaikalla. Tärkeää on sanoittaa mistä on kyse ja keskustella myös siitä, kuinka ihmiset ymmärtävät eri sanat ja arvot. Sitä kautta voidaan tuoda myös läpinäkyväksi sitä miten eri tavoin ihmiset voivat ymmärtää esimerkiksi saman sanan. Se kun vaihtelee ja riippuu varmasti myös työtehtävästä itsestään. Arvoja voidaan luokitella esimerkiksi kolmeen. Ihmisillä on usein ns. syvät arvot, jotka ovat enemmän tai vähemmän samat läpi elämän. Sen lisäksi on arvoja, jotka liittyvät siihen, että mitä halutaan itse tehdä esimerkiksi työssä. Lisäksi on arvoja, jotka liittyvät siihen mitä haluaa itse antaa muille ja miten vaikuttaa vaikkapa yhteiskuntaan. Tärkeä on myös tiedostaa, että työelämässä kohdattavat haastavat tilanteet voivat poiketa merkittävästi arkielämän muista tilanteista. Haastavissa työelämän tilanteissa oma arvo voi tulla aidosti haastetuksi ja punnituksi aivan eri tavalla. Erityisesti lähijohtajat voivat kokea olevansa puun ja kuoren välissä, kun omia arvoja haastavat ylemmän johtotason linjaukset ja toisaalta työntekijöiden odotukset. Tällöin olisi tärkeää, että saatavilla on tukea eli esimerkiksi sparrausta ja mentorointia. Lähijohtajan on tärkeää pysähtyä joskus miettimään arvomaailmaansa; niitä konkreettisia asioita, mitkä ovat itselle tärkeitä elämässä. Ja myös sitä, että miten haluaa kohdata ja kohdella työntekijöitä. Tärkeää on miettiä, toteutuvatko nämä omat arvot omassa työssä ja jos ei, niin miksi ei (onko syynä esimerkiksi kiire tai joku muu). Kysy ja kuuntele. Ja rakenna. Teksti: Mirva Leppälä Litteroinnit: https://bit.ly/3lH5NMn

10 Mars 202130min

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Yleisradion toimittajan, Ralliradion pitkäaikaisen tuottajan Arvo Vuorelan kanssa johtamisesta. Vuorela on toiminut Ralliradion tuotantotiimin johtajana lähes koko sen olemassaolon ajan eli vuodesta 1985 lähtien. Sen kehittymiseen on liittynyt monenlaisia vaiheita siihen, että Ralliradiolla on nyt vankkumaton ja arvostettu paikka radio- ja rallimaailmassa. Radio-median ja sen vaatima tiimityö tekeminen lähtee itsensä johtamisesta. Tiimissä täytyy vallita äärimmäinen tasa-arvoisuus, jotta tekeminen kiireessä ja paineessa mahdollistuu. Nykyisin Ralliradion tuottajatiimissä on pitkänlinjan tekijöitä, jotka ovat hitsaantuneet yhteen. Toki tiimiä tasaisesti myös niin sanotusti rikastetaan uusilla vahvuuksilla. Työ itsessään eli Ralliradion tuottaminen ja tekeminen on erityislaatuista jo aikataulujen vuoksi. Työssä tehdään pitkiä päiviä, suorana lähetyksenä, joten turnauskestävyyttä ja huumoria tarvitaan. Jaksamisesta täytyy toki myös huolehtia hyvin. Kunkin vuoden Ralliradion tekeminen aloitetaan aina kun vuoden Ralliradio on purkissa, joten sitä tehdään pitkäjänteisesti ja siinä usein testataan uusia välineitä ja muutenkin tehdään tuotekehitystä eli pitkästä historiastaan huolimatta ei voi jäädä paikoilleen. Lisäksi nykyisin kuvioihin on tullut sosiaalinen media ja yleisöpalaute ja tiedonsaanti on nopeaa. Johtajuudessa täytyy välillä olla jääräpäinenkin, kun usein joutuu ns. vääntämään eri tahojen kanssa. Johtajan on tärkeä myös pitää hyvää huolta toiminnasta ja tavallaan suojella toimintaa. Tehtävä toki siinä mielessä helpottuu, kun osaaminen vahvistuu ja tuote ns. paranee. Johtaminen alkaa itsensä johtamisesta, sitten tiiminjohtaminen. Johtamisesta tärkeä tehdä jollain tapaa näkymätöntä ja mahdollistaa työntekijöiden onnistuminen ja kukoistaminen. Tärkeää on, että jokainen tietää paikkansa ja arvonsa. Myös yleisö on radiotyössä ns. johtajia, sillä palaute ja suosio tulee sieltä. Johtajuus on keskiössä ennen aktuaalista tapahtumaa (vt. Ralliradio kerran vuodessa). Asiantuntijuuden ja osaamisen kehittymistä on myös arvokasta päästä seuraamaan johtamistyössä. Vanhemmilta työntekijöiltä voi myös oppia paljon, joten nuorten kannattaa varmasti tutustua myös vanhempien työntekijöiden kehittymistarinaan. Teksti: Mirva Leppälä Litteroinnit: https://bit.ly/3lH5NMn

4 Mars 202142min

Merkityksellisyys by Jamk projektit

24 Feb 20214min

Johtajuus Sitaatit by Jamk projektit

24 Feb 20215min