Vau, mikä vaikutus!: Miten löytyvät strategiselle tutkimukselle tärkeät teemat?
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Pilvi Toppinen. Hänen kanssaan puhutaan Strategisen tutkimuksen neuvoston teemavalmistelukokonaisuuden suunnittelusta ja kehittämisestä sekä siitä, miten vaikuttavuus huomioidaan tässä työssä. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
20 Maj 202439min
Venla Roth: Oikeudellinen asiantuntijuus ja ihmiskaupan tunnistaminen
Miten voidaan todistaa, että ihmiskauppaa ja sen eri ilmenemismuotoja esiintyy yhteiskunnassamme, jos ne eivät ole näkyvissä oikeudellisissa tai hallinnollisissa prosesseissa? Entä mistä ihmiskaupassa on rikosilmiönä kysymys? Ihmiskaupan vastainen työ alkoi Suomessa noin kaksi vuosikymmentä sitten tilanteesta, jossa ihmiskauppaa ei pidetty yhteiskunnallisena ongelmana. Luennolla Roth tarkastelee ihmiskaupan vastaisen työn ja sitä koskevan oikeudellisen käsitteen kehittymistä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/venla-roth
16 Maj 202418min
Tuomas Lönnberg: Kemiallinen muokkaus laajentaa nukleiinihappojen käyttökohteita
Voidaanko DNA:n aakkostoon lisäillä kirjaimia? Jos voidaan, niin pitäisikö niin tehdä? Orgaanisen kemian professori Tuomas Lönnberg kertoo luennollaan, miten kemisti voi saada nukleiinihapot toimimaan muissakin tehtävissä kuin perinnöllisen informaation varastona ja siirtäjänä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/tuomas-l%C3%B6nnberg
16 Maj 202411min
Patrik Anckar: Markkinointi on kuollut!
Markkinointi on oppiaine ja toiminto, jossa käsitteellinen käsitys ja käytäntö ovat kaukana toisistaan. Miten tämä ero näkyy liike-elämässä? Entä mitä markkinoinnista on tullut ja miksi asiat ovat kehittyneet tähän pisteeseen? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/patrik-anckar
16 Maj 202415min
Markku Jokisipilä: Havainnoitsija vai osallistuja? Tutkija yhteiskunnassa
Politiikkaa koskevaan julkiseen keskusteluun osallistuvat tiedotusvälineet sekä poliittiset puolueet ja poliitikot, mutta myös yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneet. Mikä on poliittista päätöksentekoa tutkimusasiantuntemuksensa pohjalta julkisuudessa kommentoivien tutkijoiden rooli tässä keskustelussa? Entä missä kulkee poliittisen vallankäytön tutkimusperustaisen arvioinnin ja poliittisen kannanottamisen välinen raja? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/markku-jokisipila
16 Maj 202416min
Katja Pahkala: Sydänterveyden juurilla
Heijastuvatko sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät lapsuudessa sydänterveyteen aikuisena? Voidaanko sydänterveyttä edistää jo lapsena? Ennaltaehkäisevän lääketieteen professori Katja Pahkala kertoo luennollaan lapsuudessa todettujen sydänterveyden kannalta suotuisten ja haitallisten tekijöiden yhteydestä sydänterveyteen aikuisena sekä sydänterveyden edistämisestä jo vauvaiästä saakka. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/katja_pahkala
16 Maj 202414min
Katja Anttila: Ilmaston lämpenemisen haasteet kalankasvatuksessa
Miten ilmastonmuutos ja siihen liittyvät lämpöaallot vaikuttavat kaloihin? Entä miksi lämpöaallot ovat erityisen uhkaavia juuri kaloille? Katja Anttila kertoo luennollaan, miten kalankasvatusta voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti kehittää kalojen fysiologian näkökulmista, jotta kalojen kyky vastata ilmanmuutoksen paranisi. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/katja_anttila
16 Maj 202412min
Jarmo Gunn: Valtimopullistumien eli aneurysmien yhteisesiintyvyys
Valtimopullistumat ovat suhteellisen harvinaisia, mutta niiden aiheuttamat komplikaatiot kuten repeämät aiheuttavat henkeä uhkaavan tilanteen. Tällä hetkellä meillä ei ole luotettavia ja kustannustehokkaita keinoja tunnistaa oireettomassa vaiheessa olevia valtimopullistumia. Gunn kertoo professoriluennollaan, miten tutkimuksessa pyritään tunnistamaan yhteisiä riskitekijöitä eri valtimoiden pullistumille sekä löytämään tunnusmerkkejä komplikaatioalttiille valtiopullistumille. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/jarmo-gunn
16 Maj 202416min
