Vain hetkeksi piti jäädä: Miksi Ruotsi on yhä 2010-luvullakin suomalaisten suosikkimuuttomaa?
Finska Dokumentti22 Kesä 2016

Vain hetkeksi piti jäädä: Miksi Ruotsi on yhä 2010-luvullakin suomalaisten suosikkimuuttomaa?

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.

Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta.

Jarno Ampuja


Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöa. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.

Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken.

– Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on opettajapula, ja pääsin kansainväliseen Europa-kouluun matematiikan opettajaksi.

Parin vuoden kuluttua muutosta iski kuitenkin epäilys.

– Tunsin, etten ollut osa ruotsalaista yhteiskuntaa niin kuin Suomessa. Välillä mietinkin, mitä helvettiä minä täällä teen.

Työn ja uusien ystävien ansiosta elämä Ruotsissa alkoi tuntua helpommalta.

– En yhtään ihmettelisi, jos asuisin täällä vielä 20 vuoden kuluttua. Juuri nyt on kiva tulla kotiin, hoitaa akvaariokaloja ja katsoa TV:stä avopuolison kanssa "Vem vet mest" -ohjelmaa.

Kympin oppilaan ruotsi ei riittänyt

Konsta Lövgren suoriutui huippuarvosanoin turkulaisesta lukiosta. Armeijan aikana hänelle tuli identiteettikriisi tulevasta.

– Olin ajatellut arkkitehtiopintoja Suomessa. Mutta sitten mietin, onko Suomi se, mitä haluan.

Arkkitehtiopinnot Suomessa vaihtuivat liiketaloustieteeseen Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tosin ovet eivät heti avautuneet suosittuun opinahjoon.

– Olin lukenut keskipitkän ruotsin kurssin lukiossa, mutta se ei riittänyt pääsyyn Tukholman kauppakorkeakouluun. Olin vuoden yliopistossa ja tein sitten kauppakorkeakouluun tarvittavan kielikokeen ja pääsin sisään.

Konstan ruotsin arvosana lukion pääsytodistuksessa oli 10, ja hän sai laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Lukiossa opittu ruotsi ei kuitenkaan ollut täydellinen.

Tuli päin naamaa se, etten osannutkaan ruotsia niin hyvin kuin luulin. Ensimmäisillä luennoillakin valtaosa meni ohi.

Konsta Lövgren

Nyt Konsta on päättämässä opintojaan kauppakorkeakoulussa ja tulevaisuus on taas auki.

- En sulje mitään vaihtoehtoa pois. Palaan Suomeen, jos eteen tulee hyvä työtarjous. Todennäköisintä on, että jään Ruotsiin, tai tartun uuteen haasteeseen ja muutan kolmanteen maahan.

Kieliaktivistit sotapolulla

Tukholmalainen Hanna Wåhlin muutti Ruotsiin jo vuosituhannen alussa ja tarkoituksena oli parantaa ruotsin kielen taitoa. Kuinka ollakaan hänestä tulikin suomen kielen esitaistelija.

Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin vuonna 2010, ja silloin myös Tukholma liittyi siihen. Hanna Wåhlinin kannalta se oli merkittävää, ja nyt hänellä oli lain säätämä oikeus vaatia lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa ja suomen kielen opetusta koulussa. Käytäntö ja laki ovat kuitenkin kaukana toisistaan.

Minähän tiesin oikeuteni ja sanoin rehtorille, että laki on tämä ja kaupungin kotisivulla lukee, että lapsellani on oikeus saada suomen kielen opetusta. Mä vaan haluan, että järjestät sen!

Hanna Wåhlin

Hanna Wåhlin on myös ollut perustamassa Tukholman ruotsinsuomalaisten lasten yhdistystä, sekä yhteistä foorumia suomalaisille vanhemmille sosiaalisissa medioissa. Sen sivustoilla on käyty vilkasta keskustelua byrokraattien jähmeästä toiminnasta. Yhdessä he ovat onnistuneet saamaan lapsilleen suomenkielistä toimintaa ja päävoitto lienee uuden suomenkielisen esikouluosaston todennäköinen perustaminen Wåhlinin asuinalueelle, Etelä-Tukholmaan.

– Olisin kyllä uskonut, että asiat menisivät nopeammin eteenpäin, ja ettei aina tarvitsisi olla muistuttamassa lainpykälistä.


Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Jaksot(229)

Kypäräpipot ja kodin orjat: Debatoivat ruotsalaisoppilaat ja osaavat suomalaiskoululaiset

Kypäräpipot ja kodin orjat: Debatoivat ruotsalaisoppilaat ja osaavat suomalaiskoululaiset

Suomalaisvanhemmat auttavat oppilaita enemmän läksyissä kuin ruotsalaiset, sanoo Ruotsissa opettava opettaja. Oppilaissa ja vanhemmissa aavan meren eri puolilla on eroa. Johtuuko se siitä, että suomalainen koulu on hitaasti kääntyvä laiva, kun taas Ruotsissa poliittiset aallot ovat vaihtaneet koulun kurssia useasti? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraat:Ida Prax, Ruotsissa asuva vanhempiGabriel Heller-Sahlgren, tutkija ja kirjailija, Institutet för näringslivsforskning, London School of Economics Harri Saramola, rehtori, Tuusulan kuntaAnn-Sofie Kunell, opettaja, VästeråsKuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

11 Touko 202127min

Kypäräpipot ja kodin orjat: Tasa-arvoinen nainen imurin varressa

Kypäräpipot ja kodin orjat: Tasa-arvoinen nainen imurin varressa

Ruotsia ja Suomea pidetään tasa-arvoisuuden huippumaina, mutta kotityöt kaatuvat yhä suurilta osin naisten niskaan. Miksi puolisoiden on niin vaikea päästä yhteysymmärrykseen kotitöiden jakamisesta? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraat: Tommi Pajala, Suomessa asuva vanhempiFanny Ambjörnsson, Tukholman yliopiston sukupuolitutkimuksen professoriJohanna Närvi, Sosiaalipolitiikan erikoistutkija, Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Kuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

11 Touko 202134min

Kypäräpipot ja kodin orjat: Käskevä Suomi ja pyytävä Ruotsi

Kypäräpipot ja kodin orjat: Käskevä Suomi ja pyytävä Ruotsi

Suomessa on perinteisesti opetettu lapsia tottelemaan, mutta asetelma on muuttumassa, sillä monet kovassa kurissa kasvaneet vanhemmat eivät halua samaa omille lapsilleen. Ruotsissa sen sijaan lasten kanssa neuvotellaan pidempään ja lapsilta pyydetään asioita. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraat: Sanna Putila, Ruotsista Suomeen muuttanut vanhempi Markus Lyyra, Ruotsissa ja Suomessa asuva vanhempi Louise Hallin, psykoterapeutti Jari Sinkkonen, lasten psykiatriKuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

11 Touko 202139min

Kypäräpipot ja kodin orjat: Ruotsalaiset koti-isät ja suomalaiset perheenelättäjät

Kypäräpipot ja kodin orjat: Ruotsalaiset koti-isät ja suomalaiset perheenelättäjät

Suomalaiset miehet ottavat vanhempainvapaasta vain kymmenesosan ja moni jättää senkin käyttämättä. Ruotsissa samassa tilanteessa oltiin parikymmentä vuotta sitten. Mistä tämä johtuu? Eivätkö suomalaiset äidit anna isille tilaa vai pitäisikö Suomessa ottaa oppia ruotsalaisilta työnantajilta? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Vieraat: Sanna Putila, Ruotsista Suomeen muuttanut vanhempi Markus Lyyra, Suomessa ja Ruotsissa asuva vanhempiAnnika Saarikko, Suomen keskustapuolueen puheenjohtaja ja tiede- ja kulttuuriministeriLi Andersson, Suomen vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeriPhilip Hwang, Göteborgin yliopiston psykologian professoriKuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

11 Touko 202137min

Ont i gurkan osa 10: Tomera salsatar ja mokatykitystä!

Ont i gurkan osa 10: Tomera salsatar ja mokatykitystä!

Kauden viimeisessä jaksossa Anni ja Pamela kertovat kuulijatarinan, jossa salsapari joutui seksuaalisen painostuksen kohteeksi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Lisäksi kuulemme jo viimekaudelta tutut ”kauden nopeet mokat”, eli mokatykitystä luvassa! Ont i Gurkan avslutar denna säsong med en fanfar av snabba språkmissar. finska@sverigesradio.se

5 Huhti 20215min

Ont i gurkan osa 9: Sukukalleudet kadoksissa

Ont i gurkan osa 9: Sukukalleudet kadoksissa

Tällä kertaa etsitään isäpapan pudonneita sukukalleuksia koko perheen voimin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Lisäksi kysellään, löytyisikö tavaratalosta sopivaa paikkaa virkistäville nokkaunille. finska@sverigesradio.se

5 Huhti 20215min

Ont i gurkan osa 8: Pusuttelua ja sappileikattuja hevosia

Ont i gurkan osa 8: Pusuttelua ja sappileikattuja hevosia

Anni ja Pamela käyvät läpi erään kuulijan kirjavaa kielimokahistoriaa aina sappileikatuista hevosista asemieheen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Lisäksi kuulemme urbaanin legendan Tukholman yössä pusua havittelevasta suomalaistytöstä. I Ont i Gurkans nyaste avsnitt frågar sig Anni och Pamela, vad heter t-banestationerna egentligen? Vem ÄR den där Åke som håller på med sin show...? När ska han få gå i pension? Vi får också höra om en lyssnare som föll av en gallopererande häst. finska@sverigesradio.se

5 Huhti 20215min

Ont i gurkan osa 7: Pahasti velkaantuneet broilerit

Ont i gurkan osa 7: Pahasti velkaantuneet broilerit

Mokapostilaatikosta löytyy tällä kertaa kuulijatarinoita pahasti velkaantuneista kanafileistä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Kuulemme myös harvinaisen pomottelevista suomalaisista. Ont i Gurkan bjuder på historien om de väldigt skuldsatta kycklingfiléerna. VI får också om hur en finländare blev lite extra mycket chef. finska@sverigesradio.se

5 Huhti 20216min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
kolme-kaannekohtaa
i-dont-like-mondays
siita-on-vaikea-puhua
poks
sita
aikalisa
antin-palautepalvelu
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
kaksi-aitia
meidan-pitais-puhua
mamma-mia
rss-murhan-anatomia
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
ootsa-kuullut-tasta-2
murha-joka-tapahtui-2
terapeuttiville-qa
loukussa
rss-haudattu