Vain hetkeksi piti jäädä: Miksi Ruotsi on yhä 2010-luvullakin suomalaisten suosikkimuuttomaa?
Finska Dokumentti22 Kesä 2016

Vain hetkeksi piti jäädä: Miksi Ruotsi on yhä 2010-luvullakin suomalaisten suosikkimuuttomaa?

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.

Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta.

Jarno Ampuja


Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöa. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.

Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken.

– Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on opettajapula, ja pääsin kansainväliseen Europa-kouluun matematiikan opettajaksi.

Parin vuoden kuluttua muutosta iski kuitenkin epäilys.

– Tunsin, etten ollut osa ruotsalaista yhteiskuntaa niin kuin Suomessa. Välillä mietinkin, mitä helvettiä minä täällä teen.

Työn ja uusien ystävien ansiosta elämä Ruotsissa alkoi tuntua helpommalta.

– En yhtään ihmettelisi, jos asuisin täällä vielä 20 vuoden kuluttua. Juuri nyt on kiva tulla kotiin, hoitaa akvaariokaloja ja katsoa TV:stä avopuolison kanssa "Vem vet mest" -ohjelmaa.

Kympin oppilaan ruotsi ei riittänyt

Konsta Lövgren suoriutui huippuarvosanoin turkulaisesta lukiosta. Armeijan aikana hänelle tuli identiteettikriisi tulevasta.

– Olin ajatellut arkkitehtiopintoja Suomessa. Mutta sitten mietin, onko Suomi se, mitä haluan.

Arkkitehtiopinnot Suomessa vaihtuivat liiketaloustieteeseen Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tosin ovet eivät heti avautuneet suosittuun opinahjoon.

– Olin lukenut keskipitkän ruotsin kurssin lukiossa, mutta se ei riittänyt pääsyyn Tukholman kauppakorkeakouluun. Olin vuoden yliopistossa ja tein sitten kauppakorkeakouluun tarvittavan kielikokeen ja pääsin sisään.

Konstan ruotsin arvosana lukion pääsytodistuksessa oli 10, ja hän sai laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Lukiossa opittu ruotsi ei kuitenkaan ollut täydellinen.

Tuli päin naamaa se, etten osannutkaan ruotsia niin hyvin kuin luulin. Ensimmäisillä luennoillakin valtaosa meni ohi.

Konsta Lövgren

Nyt Konsta on päättämässä opintojaan kauppakorkeakoulussa ja tulevaisuus on taas auki.

- En sulje mitään vaihtoehtoa pois. Palaan Suomeen, jos eteen tulee hyvä työtarjous. Todennäköisintä on, että jään Ruotsiin, tai tartun uuteen haasteeseen ja muutan kolmanteen maahan.

Kieliaktivistit sotapolulla

Tukholmalainen Hanna Wåhlin muutti Ruotsiin jo vuosituhannen alussa ja tarkoituksena oli parantaa ruotsin kielen taitoa. Kuinka ollakaan hänestä tulikin suomen kielen esitaistelija.

Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin vuonna 2010, ja silloin myös Tukholma liittyi siihen. Hanna Wåhlinin kannalta se oli merkittävää, ja nyt hänellä oli lain säätämä oikeus vaatia lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa ja suomen kielen opetusta koulussa. Käytäntö ja laki ovat kuitenkin kaukana toisistaan.

Minähän tiesin oikeuteni ja sanoin rehtorille, että laki on tämä ja kaupungin kotisivulla lukee, että lapsellani on oikeus saada suomen kielen opetusta. Mä vaan haluan, että järjestät sen!

Hanna Wåhlin

Hanna Wåhlin on myös ollut perustamassa Tukholman ruotsinsuomalaisten lasten yhdistystä, sekä yhteistä foorumia suomalaisille vanhemmille sosiaalisissa medioissa. Sen sivustoilla on käyty vilkasta keskustelua byrokraattien jähmeästä toiminnasta. Yhdessä he ovat onnistuneet saamaan lapsilleen suomenkielistä toimintaa ja päävoitto lienee uuden suomenkielisen esikouluosaston todennäköinen perustaminen Wåhlinin asuinalueelle, Etelä-Tukholmaan.

– Olisin kyllä uskonut, että asiat menisivät nopeammin eteenpäin, ja ettei aina tarvitsisi olla muistuttamassa lainpykälistä.


Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Jaksot(229)

Ont i gurkan osa 6: Back to the USSR

Ont i gurkan osa 6: Back to the USSR

Suomalais-ruotsalaiset kielimokat vievät sinut tällä kertaa Ruotsin rajojen ulkopuolelle. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Saamme muun muassa kuulla, miksi vastasyntyneiden on tärkeää tutustua suureen ja mahtavaan Neuvostoliittoon. Lisäksi kuulemme, miten natiiviruotsalainen puolestaan kielimokailee tällä kertaa Suomessa! Ont i Gurkan goes international och vi får höra om varför nyfödda i Finland prompt ska bekanta sig med stora och mäktiga Sovjet. Och vi får också hur svenskar språkmissar på andra sidan Östersjön. finska@sverigesradio.se

5 Huhti 20215min

Ont i gurkan osa 5: Finsk sej

Ont i gurkan osa 5: Finsk sej

Ihan niin kuin onnettomuudetkin, myös kielimokat tapahtuvat useimmiten kotiympäristössä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Tässä jaksossa kuulemme muun muassa, kuinka käy peräreikäänsä ihmettelevälle asunnonvuokraajalle. Kuulemme myös, millaista on jakaa asunto norjalaisen kalan kanssa. Ont i Gurkan är tillbaka med lyssnarnas lysande språkmissar. I detta avsnitt handlar det om språkgrodor som, likt de flesta andra olyckor, sker i hemmamiljö. Vi får också höra om hur det är att dela bostad med en finsk sej. finska@sverigesradio.se

5 Huhti 20215min

Ont i gurkan osa 4: Tulipalokiire Suomeen

Ont i gurkan osa 4: Tulipalokiire Suomeen

Uusimassa kielimokapläjäyksessä kurkistetaan kiitollisina vyön alle. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Uudessa jaksossa kannustetaan myös spontaaniin romantiikkaan laivaterminaalissa. Saamme lisäksi kuulla tarinan siitä, kun kiire suomenlaivalle on niin palava, että paikalle on kutsuttava paloauto. Ont i Gurkan gräver djupare bland språkmissarna! Vi får höra om hur ett par uppmanades att visa lite spontan romantik i färjeterminalen, samt om hur en familj fick så bråttom till Finland att de tillkallade räddningstjänsten. finska@sverigesradio.se

5 Huhti 20215min

Ont i gurkan osa 3: Historian lehtien havinaa ja reippaita suomalaisia

Ont i gurkan osa 3: Historian lehtien havinaa ja reippaita suomalaisia

Tässä jaksossa menneillä vuosikymmenillä Ruotsiin muuttaneet suomalaiset muistelevat kielimokiaan 70 ja -80 luvuilta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Lisäksi opimme ruotsinsuomalaisten olevan harvinaisen reipasta porukkaa, sillä he haluavat aina kävellä joka paikkaan. Ont i Gurkan blickar tillbaka då finländare minns sina språkgrodor från 70- och 80-talen. "Brinner det?" kunde man som finländare fråga, när man undrade ifall någon hade en tändare. En annan lyssnare berättar om hur hen undrade varför det inte gick att posta brev på Göteborgs-Posten. finska@sverigesradio.se

5 Huhti 20215min

Ont i gurkan osa 2: Sairaalasanastoa

Ont i gurkan osa 2: Sairaalasanastoa

Tässä jaksossa Anni ja Pamela liikkuvat terveydenhuollon piirissä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Kuulijatarinoiden perusteella suomalaiset ovat kovia paasaamaan valkovuotokriisistä. Osalla tuntuu olevan ongelmia päihdeaineiden kanssa juuri öiseen aikaan... Ont i Gurkan djupdyker i temat hälsa! Anni och Pamela hittar riktiga pärlor bland språkmissarna. Eller vad sägs om mannen som beklagar sig för läkaren över att han knarkar så mycket på natten, att hans fru inte kan sova? Vi får också höra om en flytningskris som väcker starka känslor. "Går igång på att tvätta händer" skakade hand med högsta ledningen efter att ha tvättat händerna, och utbrast "oj, jag är helt våt". finska@sverigesradio.se

5 Huhti 20215min

Ont i gurkan osa 1: Kaksimielinen kuntosalitreeni

Ont i gurkan osa 1: Kaksimielinen kuntosalitreeni

Anni ja Pamela palaavat rikospaikalle uusien Ont i Gurkan- jaksojen kera! Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Kauden avausjaksossa ehdotellaan sopimattomia treeniasentoja personal trainerille. Lisäksi käännetään suomalaisia sananlaskuja ruotsiksi ja katetaan pöytä koreaksi ulkomaalaisia vieraita varten - sisäelimillä. Anni och Pamela är tillbaka med Ont i Gurkan, programmet fulladdat med lyssnarnas bästa och värsta språkgrodor! I det första avsnittet får vi höra om hur en intet ont anande personal trainer får några oanständiga förslag. Vi direktöversätter ett par ordspråk, som till exempel "man ska inte slicka förrän det droppar" och tipsar om varför det kan vara bra att inte säga "varsågod, istukka". Vilket alltså betyder varsågod sitt, moderkaka. finska@sverigesradio.se

5 Huhti 20216min

Kipupiste: Korona-arki erityslapsiperheessä

Kipupiste: Korona-arki erityslapsiperheessä

Millaista on korona-arki erityislasten kanssa? Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa Annukan ja Jimmyn, jotka ovat neljän lapsen vanhempia. Perheen lapsilta löytyy sekä adhd- että autismidiagnoosit. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Kipupistettä juontaa Tukholmassa asuva kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi. Tuottaja:Heidi Herrmannheidi.herrmann@sverigesradio.se

26 Maalis 202150min

Suomalaisten jalanjäljillä 3: Kirjoissa ja kansissa

Suomalaisten jalanjäljillä 3: Kirjoissa ja kansissa

Voi sanoa, että Ruotsissa on asunut suomalaisia kautta aikojen. Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Keitä sitten olivat edeltäjämme, mistä he tulivat, miten hankkivat leipänsä? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan kolmannessa jaksossa kuulemme, minkälaisia suomalaisten jälkiä löytyy vuosisatojen takaisesta maalaustaiteesta, kirjoista ja kirjoituksista ja myös varhaisen järjestöelämän kautta dokumentoituna. Mistä painettiin ensimmäiset suomenkieliset kirjat, missä sijaitsi kapakka nimeltä Finska Himmelen, kuka suomalainen eteni kuninkaallisen kirjaston johtajaksi? Tutustu Ruotsissa asuvien suomalaisten tuhatvuotiseen historiaan! Ruotsinsuomalaisten historiasta kertovan Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan tuotti Inkeri Lamér vuonna 1999 ja uudelleen toimittivat Soili Huokuna ja Merja Laitinen. Soili Huokunasoili.huokuna@sverigesradio.se Merja Laitinenmerja.laitinen@sverigesradio.se

26 Maalis 202156min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
kolme-kaannekohtaa
i-dont-like-mondays
siita-on-vaikea-puhua
poks
sita
aikalisa
antin-palautepalvelu
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
kaksi-aitia
meidan-pitais-puhua
mamma-mia
rss-murhan-anatomia
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
ootsa-kuullut-tasta-2
murha-joka-tapahtui-2
terapeuttiville-qa
loukussa
rss-haudattu