Vain hetkeksi piti jäädä: Miksi Ruotsi on yhä 2010-luvullakin suomalaisten suosikkimuuttomaa?
Finska Dokumentti22 Kesä 2016

Vain hetkeksi piti jäädä: Miksi Ruotsi on yhä 2010-luvullakin suomalaisten suosikkimuuttomaa?

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.

Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta.

Jarno Ampuja


Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöa. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.

Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken.

– Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on opettajapula, ja pääsin kansainväliseen Europa-kouluun matematiikan opettajaksi.

Parin vuoden kuluttua muutosta iski kuitenkin epäilys.

– Tunsin, etten ollut osa ruotsalaista yhteiskuntaa niin kuin Suomessa. Välillä mietinkin, mitä helvettiä minä täällä teen.

Työn ja uusien ystävien ansiosta elämä Ruotsissa alkoi tuntua helpommalta.

– En yhtään ihmettelisi, jos asuisin täällä vielä 20 vuoden kuluttua. Juuri nyt on kiva tulla kotiin, hoitaa akvaariokaloja ja katsoa TV:stä avopuolison kanssa "Vem vet mest" -ohjelmaa.

Kympin oppilaan ruotsi ei riittänyt

Konsta Lövgren suoriutui huippuarvosanoin turkulaisesta lukiosta. Armeijan aikana hänelle tuli identiteettikriisi tulevasta.

– Olin ajatellut arkkitehtiopintoja Suomessa. Mutta sitten mietin, onko Suomi se, mitä haluan.

Arkkitehtiopinnot Suomessa vaihtuivat liiketaloustieteeseen Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tosin ovet eivät heti avautuneet suosittuun opinahjoon.

– Olin lukenut keskipitkän ruotsin kurssin lukiossa, mutta se ei riittänyt pääsyyn Tukholman kauppakorkeakouluun. Olin vuoden yliopistossa ja tein sitten kauppakorkeakouluun tarvittavan kielikokeen ja pääsin sisään.

Konstan ruotsin arvosana lukion pääsytodistuksessa oli 10, ja hän sai laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Lukiossa opittu ruotsi ei kuitenkaan ollut täydellinen.

Tuli päin naamaa se, etten osannutkaan ruotsia niin hyvin kuin luulin. Ensimmäisillä luennoillakin valtaosa meni ohi.

Konsta Lövgren

Nyt Konsta on päättämässä opintojaan kauppakorkeakoulussa ja tulevaisuus on taas auki.

- En sulje mitään vaihtoehtoa pois. Palaan Suomeen, jos eteen tulee hyvä työtarjous. Todennäköisintä on, että jään Ruotsiin, tai tartun uuteen haasteeseen ja muutan kolmanteen maahan.

Kieliaktivistit sotapolulla

Tukholmalainen Hanna Wåhlin muutti Ruotsiin jo vuosituhannen alussa ja tarkoituksena oli parantaa ruotsin kielen taitoa. Kuinka ollakaan hänestä tulikin suomen kielen esitaistelija.

Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin vuonna 2010, ja silloin myös Tukholma liittyi siihen. Hanna Wåhlinin kannalta se oli merkittävää, ja nyt hänellä oli lain säätämä oikeus vaatia lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa ja suomen kielen opetusta koulussa. Käytäntö ja laki ovat kuitenkin kaukana toisistaan.

Minähän tiesin oikeuteni ja sanoin rehtorille, että laki on tämä ja kaupungin kotisivulla lukee, että lapsellani on oikeus saada suomen kielen opetusta. Mä vaan haluan, että järjestät sen!

Hanna Wåhlin

Hanna Wåhlin on myös ollut perustamassa Tukholman ruotsinsuomalaisten lasten yhdistystä, sekä yhteistä foorumia suomalaisille vanhemmille sosiaalisissa medioissa. Sen sivustoilla on käyty vilkasta keskustelua byrokraattien jähmeästä toiminnasta. Yhdessä he ovat onnistuneet saamaan lapsilleen suomenkielistä toimintaa ja päävoitto lienee uuden suomenkielisen esikouluosaston todennäköinen perustaminen Wåhlinin asuinalueelle, Etelä-Tukholmaan.

– Olisin kyllä uskonut, että asiat menisivät nopeammin eteenpäin, ja ettei aina tarvitsisi olla muistuttamassa lainpykälistä.


Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Jaksot(229)

Suomalaisten jalanjäljillä 2: Merkkimiehiä ja -naisia

Suomalaisten jalanjäljillä 2: Merkkimiehiä ja -naisia

Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Suomalaisia täällä on asunut valtakunnan synnystä alkaen, tuhatkunta vuotta. Myös monet suurista kulttuuripersoonallisuuksista ovat olleet suomalaissyntyisiä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Tässä sarjan toisessa jaksossa avautuu henkilögalleria. Kymmenkunta Ruotsissa viime vuosituhannella asunutta suomalaissyntyistä merkkimiestä ja -naista esittäytyy. Yksi jos toinenkin kirjoitti tai sävelsi, muuan heistä oli keksijä ja Ruotsin akatemian jäsen, etenipä joku arkkipiispaksi asti. Tutustu Ruotsissa asuvien suomalaisten tuhatvuotiseen historiaan!Tässä jaksossa esiin astuvat: karhunkaataja Pekka Huuskoinen, arkkipiispa Karl Henrik Menander, Ruotsin akatemian jäsen ja keksijä Abraham Niklas Edelcrantz, piispa Frans Mikael Franzén, säveltäjä Bernhard Henric Crusell, kirjailijat Fredrika Bremer ja Saara Wacklin, sekä kuvataiteilija Wilhelm von Wright. Ruotsinsuomalaisten historiasta kertovan Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan tuotti Inkeri Lamér vuonna 1999 ja uudelleen toimittivat Soili Huokuna ja Merja Laitinen. Soili Huokunasoili.huokuna@sverigesradio.se Merja Laitinenmerja.laitinen@sverigesradio.se

19 Maalis 202155min

Suomalaisten jalanjäljillä 1: Ruotsi-Suomen aika

Suomalaisten jalanjäljillä 1: Ruotsi-Suomen aika

Voi sanoa, että Ruotsissa on asunut suomalaisia kautta aikojen. Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Keitä sitten olivat edeltäjämme, mistä he tulivat, miten hankkivat leipänsä? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Savolaiset kaskesivat Ruotsin metsiä viljelykelpoisiksi pelloiksi, samoihin aikoihin poltettiin suomalaisnaisia noitina Tukholman rovioilla. Toiset olivat keppikerjäläisiä, toiset karhunkaatajia, eräät upporikkaita. Yksi jos toinenkin kirjoitti tai sävelsi, muuan heistä hoiti kuninkaan hevosia ja eli kahden ihmisen iän, etenipä joku arkkipiispaksi asti. Tutustu Ruotsissa asuvien suomalaisten tuhatvuotiseen historiaan!Ensimmäisessä jaksossa kuljetaan Ruotsi-Suomen aikaisissa savupirteissä ja suomalaismetsissä sekä myös 1600-luvun kapeilla kujilla Tukholmassa. Ruotsinsuomalaisten historiasta kertovan Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan tuotti Inkeri Lamér vuonna 1999. soili.huokuna@sverigesradio.se merja.laitinen@sverigesradio.se

12 Maalis 202155min

Kun kaikki muuttui – mutta maahan ei jääty makaamaan: Kirjallisuusagentti Eleonoora Kirk

Kun kaikki muuttui – mutta maahan ei jääty makaamaan: Kirjallisuusagentti Eleonoora Kirk

Kirjallisuusagentti Eleonoora Kirkin vuoden 2020 kalenterissa oli merkinnät kansainvälisistä kirjamessuista. Kaikki messut peruttiin, mutta ne järjestettiin digitaalisesti. Hän pitää korona-ajan parhaimpana puolena hektisen matkustamisen poisjääntiä. Aika on ollut myös meditatiivista. Se on ollut tervetullutta, ja Eleonoora Kirk on voinut rauhassa odottaa maaliskuussa 2021 syntyvää lastaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

16 Helmi 202117min

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Toimittaja-kirjailija Joni Nykänen

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Toimittaja-kirjailija Joni Nykänen

Toimittaja-kirjailija seisoi takapihallaan maaliskuussa 2020 ja juhlisti yksin esikoisteoksensa Förstfödd ilmestymistä. Tarkoitus oli juhlia suuremminkin ja lähteä kertomaan kirjasta yleisötilaisuuksiin, mutta korona pisti kapulan rattaisiin. Pandemiasta huolimatta kirja on löytänyt lukijansa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

16 Helmi 202113min

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Skånen tanssiteatterin johtaja Mira Helenius Martinsson

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Skånen tanssiteatterin johtaja Mira Helenius Martinsson

Skånen tanssiteatterin toimitusjohtaja ja taiteellinen johtaja Mira Helenius Martinsson on koronan takia joutunut tekemään jokaisen suunnitelman osalta myös pari varasuunnitelmaa. Aika on myös pakottanut innovatiivisiin ratkaisuihin. Itse hän sanoo, että pandemian aikana tunne tanssin tärkeydestä on korostunut entisestäänkin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

16 Helmi 202118min

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Yrittäjä Hannu Cronemyr

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Yrittäjä Hannu Cronemyr

Viranomaisten tiedotus koronasta yrittäjille on ollut koko ajan puutteellista ja omia tulkintoja on täytynyt tehdä, sanoo Hannu Cronemyr. Hän avasi golf- ja konferenssihotellin juuri ennen kuin korona alkoi levitä Ruotsissa. Alkujärkytyksen ja lukuisten peruutusten jälkeen, onni kääntyi kuitenkin yllättäen. Kesästä 2020 tuli odottamattoman hyvä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

16 Helmi 202115min

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Suurlähettiläs Liisa Talonpoika

Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Suurlähettiläs Liisa Talonpoika

Pandemia-ajan diplomatiaa hoidetaan digitaalisesti, kun fyysisiä tapaamisia ei voida järjestää. Tukholman Suomen suurlähettiläs Liisa Talonpoika kertoo, miten korona on muuttanut hänen arkeaan. Nyt kun pandemia on hankaloittanut matkustamista, Liisa Talonpoika sanoo arvostavansa liikkumisvapautta enemmän kuin koskaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. ”Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan” on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään.virpi.inkeri@sverigesradio.se

16 Helmi 202121min

Kipupiste: Unettomuus ja stressi

Kipupiste: Unettomuus ja stressi

Tuijalta puuttui läsnäolon taito - suorittaminen vei lopulta yöunet. Pirita Jaaksi tapaa hyvinvointivalmentajan Tuija Rantasen, joka kärsi stressistä ja alituisesta suorittamisesta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. - Olin varmaan tyypillinen äiti, joka halusi tehdä kaiken itse, ja hyvin. Minun piti olla joka paikassa... Loin itselleni sellaista kiirettä, kertoo Tuija Rantanen. Uniongelmat ovat hyvin tavallinen keskustelun aihe terapian vastaanotolla ja ne littyvät usein haastavaan elämäntilanteeseen, kertoo terapeutti Pirita Jaaksi. Kipupistettä juontaa Tukholmassa asuva kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi. Tuottaja:Heidi Herrmannheidi.herrmann@sverigesradio.se

14 Helmi 202143min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
kolme-kaannekohtaa
i-dont-like-mondays
siita-on-vaikea-puhua
poks
sita
aikalisa
antin-palautepalvelu
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
kaksi-aitia
meidan-pitais-puhua
mamma-mia
rss-murhan-anatomia
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
ootsa-kuullut-tasta-2
murha-joka-tapahtui-2
terapeuttiville-qa
loukussa
rss-haudattu