Vain hetkeksi piti jäädä: Miksi Ruotsi on yhä 2010-luvullakin suomalaisten suosikkimuuttomaa?
Finska Dokumentti22 Kesä 2016

Vain hetkeksi piti jäädä: Miksi Ruotsi on yhä 2010-luvullakin suomalaisten suosikkimuuttomaa?

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.

Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta.

Jarno Ampuja


Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöa. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.

Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken.

– Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on opettajapula, ja pääsin kansainväliseen Europa-kouluun matematiikan opettajaksi.

Parin vuoden kuluttua muutosta iski kuitenkin epäilys.

– Tunsin, etten ollut osa ruotsalaista yhteiskuntaa niin kuin Suomessa. Välillä mietinkin, mitä helvettiä minä täällä teen.

Työn ja uusien ystävien ansiosta elämä Ruotsissa alkoi tuntua helpommalta.

– En yhtään ihmettelisi, jos asuisin täällä vielä 20 vuoden kuluttua. Juuri nyt on kiva tulla kotiin, hoitaa akvaariokaloja ja katsoa TV:stä avopuolison kanssa "Vem vet mest" -ohjelmaa.

Kympin oppilaan ruotsi ei riittänyt

Konsta Lövgren suoriutui huippuarvosanoin turkulaisesta lukiosta. Armeijan aikana hänelle tuli identiteettikriisi tulevasta.

– Olin ajatellut arkkitehtiopintoja Suomessa. Mutta sitten mietin, onko Suomi se, mitä haluan.

Arkkitehtiopinnot Suomessa vaihtuivat liiketaloustieteeseen Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tosin ovet eivät heti avautuneet suosittuun opinahjoon.

– Olin lukenut keskipitkän ruotsin kurssin lukiossa, mutta se ei riittänyt pääsyyn Tukholman kauppakorkeakouluun. Olin vuoden yliopistossa ja tein sitten kauppakorkeakouluun tarvittavan kielikokeen ja pääsin sisään.

Konstan ruotsin arvosana lukion pääsytodistuksessa oli 10, ja hän sai laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Lukiossa opittu ruotsi ei kuitenkaan ollut täydellinen.

Tuli päin naamaa se, etten osannutkaan ruotsia niin hyvin kuin luulin. Ensimmäisillä luennoillakin valtaosa meni ohi.

Konsta Lövgren

Nyt Konsta on päättämässä opintojaan kauppakorkeakoulussa ja tulevaisuus on taas auki.

- En sulje mitään vaihtoehtoa pois. Palaan Suomeen, jos eteen tulee hyvä työtarjous. Todennäköisintä on, että jään Ruotsiin, tai tartun uuteen haasteeseen ja muutan kolmanteen maahan.

Kieliaktivistit sotapolulla

Tukholmalainen Hanna Wåhlin muutti Ruotsiin jo vuosituhannen alussa ja tarkoituksena oli parantaa ruotsin kielen taitoa. Kuinka ollakaan hänestä tulikin suomen kielen esitaistelija.

Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin vuonna 2010, ja silloin myös Tukholma liittyi siihen. Hanna Wåhlinin kannalta se oli merkittävää, ja nyt hänellä oli lain säätämä oikeus vaatia lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa ja suomen kielen opetusta koulussa. Käytäntö ja laki ovat kuitenkin kaukana toisistaan.

Minähän tiesin oikeuteni ja sanoin rehtorille, että laki on tämä ja kaupungin kotisivulla lukee, että lapsellani on oikeus saada suomen kielen opetusta. Mä vaan haluan, että järjestät sen!

Hanna Wåhlin

Hanna Wåhlin on myös ollut perustamassa Tukholman ruotsinsuomalaisten lasten yhdistystä, sekä yhteistä foorumia suomalaisille vanhemmille sosiaalisissa medioissa. Sen sivustoilla on käyty vilkasta keskustelua byrokraattien jähmeästä toiminnasta. Yhdessä he ovat onnistuneet saamaan lapsilleen suomenkielistä toimintaa ja päävoitto lienee uuden suomenkielisen esikouluosaston todennäköinen perustaminen Wåhlinin asuinalueelle, Etelä-Tukholmaan.

– Olisin kyllä uskonut, että asiat menisivät nopeammin eteenpäin, ja ettei aina tarvitsisi olla muistuttamassa lainpykälistä.


Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Jaksot(229)

Dokumentti: Sateenkaaripakolaiset

Dokumentti: Sateenkaaripakolaiset

1960- ja 70-luvuilla sadat tuhannet suomalaiset muuttavat Ruotsiin. Moni tulee työn perässä, mutta muuttajien joukossa on myös niitä, jotka kokevat, etteivät he voi jäädä Suomeen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Suuren muuttoaallon mukana Suomesta Ruotsiin muutti suuri joukko seksuaalivähemmistöjen edustajia. Monelle työntävä tekijä oli Ruotsin merkittävästi avoimempi ilmapiiri ja lainsäädäntö. Ruotsissa homoseksuaalisuus lakkasi olemasta rikos jo vuonna 1944, Suomessa vasta 25 vuotta myöhemmin. Sateenkaaripakolaiset-radiodokumentti kuljettaa kuuntelijan 1960-luvulta nykyaikaan. Dokumentissa kuullaan paitsi seksuaalivähemmistöihin kuuluvien tarinoita, myös asiantuntijoiden aikalaiskuvausta ja arkistomateriaalia niin Suomesta kuin Ruotsista. Ohjelmassa haastatellut: Jukka Aminoff, Olli Stålström ja Kati Mustola. Arkistomateriaali: Sveriges Radio, Stockholm Gayradio, SVT, YLE Käsikirjoitus ja toteutus: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.seLoppumiksaus: Girilal Baars

13 Marras 202038min

Dokumentti: Kun kuolema tulee töihin

Dokumentti: Kun kuolema tulee töihin

Millaista on, kun kuolema on osa omaa työtä? Siitä kertovat kätilö, sairaanhoitaja ja oikeuslääkäriksi erikoistuva. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. – Minä pelkään kuolemaa, ja siitä pelosta tämä ohjelma sai alkunsa, kertoo toimittaja Maiju Ristkari. Hän haastatteli loppukesällä 2020 kolmea naista, jotka kaikki kohtaavat työssään kuolemaa – hyvin eri tavoin. "Kätilö saa itkeä, mutta ei niin, että vanhemmat joutuvat lohduttamaan häntä." Tällaisen ohjeen kätilö Joanna Blomqvist sai kohtukuolemasynnytyksiä varten. "Kun potilas on kuollut, me laitamme häneet kauniiseen kuntoon, jotta hän on parhaimman näköinen kuolemassa", kertoo syöpä- ja teho-osastolla työskennellyt sairaanhoitaja Helena. "Ruumiinavaussalissa voi vierekkäisillä pöydillä olla rantojen mies ja toimitusjohtaja ihan yhtä alastomina" pohtii oikeuslääkäriksi erikoistuva Minja Salmi. Maiju Ristkarimaiju.ristkari@sverigesradio.se

8 Marras 202027min

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Kössi Kaatra, Suomen sisällissodan pakolainen Ruotsissa

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Kössi Kaatra, Suomen sisällissodan pakolainen Ruotsissa

Kössi Kaatra (1882-1928) oli vasemmistolainen kirjailija ja lehtimies 1900-luvun alun kuohuvassa ja väkivaltaisessa Suomessa. Sisällissodassa punaisten puolella ollut Kaatra pakeni 1918 Ruotsiin. Hän jatkoi työtään täällä ja löysi myös rakkauden. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ohjelmassa käytettyjä lähteitä: Jenny ja Kössi – katkelmia Jenny Kaatran haastattelusta (Kai Kaatran SR Finskan tekijöillle luovuttama litteroitu kappale) Kössi Kaatra: Alhaisolauluja, Otava 1978 Kössi Kaatra: Punaiset ja valkoiset (Näköispainos ensipainoksesta, Frams forlag, Stockholm 1919, ntamo 2019) Hannu Niklander: Kössi Kaatran elämää ja lohjalaisvaiheita, 100-vuotisjuhlajulkaisu, Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry. Ja Lisiä Lohjan Pitäjänkertomukseen LIV (1982) Asko Sole: Suomi 100 – Kaatra 135 vuotta ajan aaltojen humussa (2017) Käsikirjoitus ja toteutus:Jorma Ikäheimojorma.ikaheimo@sverigesradio.seVirpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.seLoppumiksaus: Emilia MartinLukijat: Sannamari Patjas, Ramin FarzinHistoria på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi:Hanna Sihlman ja Julia Wiraeus

30 Loka 202035min

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Miina Sillanpää nousi piiasta ministeriksi

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Miina Sillanpää nousi piiasta ministeriksi

Suomi oli Euroopan ensimmäinen maa, jossa naiset saivat äänioikeuden, ja suomalaiset naiset nousivat ensimmäisinä maailmassa eduskuntaan. Miina Sillanpää köyhyydessä kasvanut entinen piika ja tuleva ministeri oli yksi lasikaton rikkojista. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ohjelmassa käytetyt lähteet: Martta Salmela-Järvinen: Miina Sillanpää Raili Mikkanen: Karhun kumarrus Irma Sulkunen: Naisen kutsumus Irma Sulkunen, Maria Lähteenmäki, Aura Korppi-Tommola: Naiset Eduskunnassa Muut lähteet: Maria Lähteenmäki, historian professori, Itä-Suomen Yliopisto Työväenliikkeen kirjaston Miina Sillanpää kokoelma Ylen arkistot Lukuisat lehtiartikkelit suomalaisissa ja ruotsalaisissa lehdissä Käsikirjoitus ja toteutus: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.seLoppumiksaus: Emilia MartinLukijat: Sannamari Patjas, Ramin FarzinHistoria på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi: Virpi Inkeri, Julia Wiraeus, Jorma Ikäheimo

23 Loka 202036min

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Väinö Lassila, rotututkija ja ihmisoikeustaistelija

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Väinö Lassila, rotututkija ja ihmisoikeustaistelija

Sata vuotta sitten rotututkijat mittasivat ihmisiä ja avasivat hautoja selvittääkseen, kuuluivatko suomalaiset alempaan vai ylempään ihmisrotuun. Yksi rotututkijoista oli lääkäri ja professori Väinö Lassila, josta myöhemmin tuli rotuopin kovaäänisin vastustaja Suomessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ohjelmassa käytetyt lähteet: Vuokko Schoultz, humanististen tieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto Ainur Elmgren, tutkija, Oulun yliopisto Väinö Lassilan biografia, Kansan arkisto Muita lähteitä: Juha Ruohonen: Kalmistoja, kaivauksia, kallonmittausta. Fyysisen antropologian tutkimuskohteita Pohjois-Suomessa (2012) Niko Talpio: Jaloa kansaa - Rodunjalostus lainsäädännön motiivina Suomessa 1935–1970 (2019) Pekka Isaksson: Suomalainen rotututkimus ja saamelaiset 1900-luvun alussa (1997) Lukuisat vanhat lehtiartikkelit: https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu Käsikirjoitus ja toteutus: Hanna Sihlman ja Julia Wiraeushanna.sihlman@sverigesradio.sejulia.wiraeus@sverigesradio.seLoppumiksaus: Emilia MartinLukijat: Sannamari Patjas, Ramin FarzinHistoria på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi:Virpi Inkeri ja Jorma Ikäheimo

16 Loka 202036min

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Armi Ratia, suomalaisen kansallisaarteen perustaja

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Armi Ratia, suomalaisen kansallisaarteen perustaja

Marimekon perustaja Armi Ratian elämä oli täynnä railakkaita jetset-juhlia, joihin vieraita lennätettiin helikopterilla. Hänen elämäänsä reunustivat myös surut ja useat itsemurhayritykset. Yrityksessäänkin hän joutui kamppailemaan vallasta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ohjelmassa käytetyt lähteet: Marja-Leena Parkkinen: Love Armi - Armi Ratian henkilökuva Tuula Saarikoski: Armi Ratia legenda jo eläessään Ristomatti Ratia: Paha poika Juha Tanttu: Armi Ratian maailmassa Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio: Marimekko suuria kuvioita Marianne Aav: Marimekko fabrics, fashion, architecture Muut lähteet: Ylen arkistomateriaali Lukuisat artikkelit suomalaisissa lehdissä sekä mm. vanhat Dagens Nyheter- sekä Femina -lehdissä julkaistut artikkelit Käsikirjoitus ja toteutus: Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se Loppumiksaus: Emilia MartinLukijat: Sannamari Patjas, Ramin FarzinHistoria på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi:Hanna Sihlman, Julia Wiraeus, Jorma Ikäheimo.

9 Loka 202036min

Dokumentti: Sotakapsekki

Dokumentti: Sotakapsekki

Radiodokumentti sodan seurauksista sodan uhreille. Vaikka Ruotsi ei olekaan ollut sodassa yli kahteensataan vuoteen, on Ruotsin asukkailla paljon sotakokemuksia. Sotatraumat saattavat periytyä monessa sukupolvessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ohjelmassa ovat mukana traumapsykologi Gunilla Björkqvist sekä näyttelijä, kirjailija Anna Takanen. Ääninäytteet lukevat Soili Huokuna sekä Tuomas Ojala. Toimittaja, tuottaja: Merja Laitinen

19 Kesä 202046min

Ont i gurkan 10: Salabiletystä ja mokatykitystä

Ont i gurkan 10: Salabiletystä ja mokatykitystä

Sarjan viimeisessä jaksossa toivotellaan vauvalle hivenen yllättävää anatomista onnea ja järjestetään salaiset juhlat. Kuulemme myös loppuun mehukkaan sikermän kuulijoiden piinallisia kielihuteja. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 10: Hemmafest och bebisanatomi I det sista avsnittet av Ont i gurkan hör vi om en fest som är både mysig och hemlig. Bebislycka får en ny dimension – och dessutom bjuder Anni och Pamela oss på en samling lyssnartabbar! finska@sverigesradio.se

17 Kesä 20205min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
kolme-kaannekohtaa
i-dont-like-mondays
siita-on-vaikea-puhua
poks
sita
aikalisa
antin-palautepalvelu
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
kaksi-aitia
mamma-mia
meidan-pitais-puhua
ootsa-kuullut-tasta-2
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
rss-murhan-anatomia
murha-joka-tapahtui-2
terapeuttiville-qa
rss-palmujen-varjoissa
loukussa