Vain hetkeksi piti jäädä: Miksi Ruotsi on yhä 2010-luvullakin suomalaisten suosikkimuuttomaa?
Finska Dokumentti22 Kesä 2016

Vain hetkeksi piti jäädä: Miksi Ruotsi on yhä 2010-luvullakin suomalaisten suosikkimuuttomaa?

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.

Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta.

Jarno Ampuja


Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöa. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.

Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken.

– Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on opettajapula, ja pääsin kansainväliseen Europa-kouluun matematiikan opettajaksi.

Parin vuoden kuluttua muutosta iski kuitenkin epäilys.

– Tunsin, etten ollut osa ruotsalaista yhteiskuntaa niin kuin Suomessa. Välillä mietinkin, mitä helvettiä minä täällä teen.

Työn ja uusien ystävien ansiosta elämä Ruotsissa alkoi tuntua helpommalta.

– En yhtään ihmettelisi, jos asuisin täällä vielä 20 vuoden kuluttua. Juuri nyt on kiva tulla kotiin, hoitaa akvaariokaloja ja katsoa TV:stä avopuolison kanssa "Vem vet mest" -ohjelmaa.

Kympin oppilaan ruotsi ei riittänyt

Konsta Lövgren suoriutui huippuarvosanoin turkulaisesta lukiosta. Armeijan aikana hänelle tuli identiteettikriisi tulevasta.

– Olin ajatellut arkkitehtiopintoja Suomessa. Mutta sitten mietin, onko Suomi se, mitä haluan.

Arkkitehtiopinnot Suomessa vaihtuivat liiketaloustieteeseen Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tosin ovet eivät heti avautuneet suosittuun opinahjoon.

– Olin lukenut keskipitkän ruotsin kurssin lukiossa, mutta se ei riittänyt pääsyyn Tukholman kauppakorkeakouluun. Olin vuoden yliopistossa ja tein sitten kauppakorkeakouluun tarvittavan kielikokeen ja pääsin sisään.

Konstan ruotsin arvosana lukion pääsytodistuksessa oli 10, ja hän sai laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Lukiossa opittu ruotsi ei kuitenkaan ollut täydellinen.

Tuli päin naamaa se, etten osannutkaan ruotsia niin hyvin kuin luulin. Ensimmäisillä luennoillakin valtaosa meni ohi.

Konsta Lövgren

Nyt Konsta on päättämässä opintojaan kauppakorkeakoulussa ja tulevaisuus on taas auki.

- En sulje mitään vaihtoehtoa pois. Palaan Suomeen, jos eteen tulee hyvä työtarjous. Todennäköisintä on, että jään Ruotsiin, tai tartun uuteen haasteeseen ja muutan kolmanteen maahan.

Kieliaktivistit sotapolulla

Tukholmalainen Hanna Wåhlin muutti Ruotsiin jo vuosituhannen alussa ja tarkoituksena oli parantaa ruotsin kielen taitoa. Kuinka ollakaan hänestä tulikin suomen kielen esitaistelija.

Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin vuonna 2010, ja silloin myös Tukholma liittyi siihen. Hanna Wåhlinin kannalta se oli merkittävää, ja nyt hänellä oli lain säätämä oikeus vaatia lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa ja suomen kielen opetusta koulussa. Käytäntö ja laki ovat kuitenkin kaukana toisistaan.

Minähän tiesin oikeuteni ja sanoin rehtorille, että laki on tämä ja kaupungin kotisivulla lukee, että lapsellani on oikeus saada suomen kielen opetusta. Mä vaan haluan, että järjestät sen!

Hanna Wåhlin

Hanna Wåhlin on myös ollut perustamassa Tukholman ruotsinsuomalaisten lasten yhdistystä, sekä yhteistä foorumia suomalaisille vanhemmille sosiaalisissa medioissa. Sen sivustoilla on käyty vilkasta keskustelua byrokraattien jähmeästä toiminnasta. Yhdessä he ovat onnistuneet saamaan lapsilleen suomenkielistä toimintaa ja päävoitto lienee uuden suomenkielisen esikouluosaston todennäköinen perustaminen Wåhlinin asuinalueelle, Etelä-Tukholmaan.

– Olisin kyllä uskonut, että asiat menisivät nopeammin eteenpäin, ja ettei aina tarvitsisi olla muistuttamassa lainpykälistä.


Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Jaksot(229)

Ont i gurkan 9: Patongilla päähän

Ont i gurkan 9: Patongilla päähän

Tässä jaksossa saamme kuulla muun muassa kyseenalaisista lastenkasvatusmetodeista. Etsimme myös sänkyasiantuntijaa ja tutustumme tavallista juustoisempaan baakvärkkiin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 9: Den enes bröd är den andres batong Kan man blanda ihop vetebakverk och barnuppfostran med polisiära verktyg för våldsanvändning? Ja, i det här avsnittet av Ont i gurkan är tydligen allt möjligt! Vi hör dessutom om en oväntad efterfrågan på sängvätarexpertis. finska@sverigesradio.se

17 Kesä 20205min

Ont i gurkan 8: Pahoin huoriteltu jänis

Ont i gurkan 8: Pahoin huoriteltu jänis

Annin ja Pamelan pöydälle on päätynyt koko jaksollinen sairaalakokemuksia. Saamme kuulla muun muassa kiusallisista prepositiovirheistä sekä julmetun nimittelyn kohteeksi joutuneesta jäniksestä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 8: Sjuka språktabbar Anni och Pamela har fått en hel drös meddelanden om språkmissar i samband med sjukvårdsbesök. Bland annat handlar det om ett intimt läkarbesök och misstankar om förtal av en hare. finska@sverigesradio.se

17 Kesä 20205min

Ont i gurkan 7: Veljekset uunissa

Ont i gurkan 7: Veljekset uunissa

Tällä kertaa Ont i gurkan käy läpi jopa perhettä polttavaa keittiösanastoa. Kuuntelijan viestistä päätellen suora käännös ei myöskään ole aina se osuvin tervehdystilanteissa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 7: Bröderna i ugnen I det här stekheta avsnittet lär vi oss originella kökstermer och -metoder. En lyssnare påminner oss även om att friskt vågat kanske inte alltid innebär hälften vunnet. finska@sverigesradio.se

17 Kesä 20205min

Ont i gurkan 6: Onnea kullista

Ont i gurkan 6: Onnea kullista

Anni ja Pamela käsittelevät muun muassa kiusallisia mokia, joita O:n ja U:n lausuntaerot saattavat aiheuttaa. Tässä jaksossa ongelmia tulee myös muun muassa linssi- ja turkkiostoksilla. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 6: Grattis till k*ken I avsnittet botaniserar Anni och Pamela bland k*kböcker och k*kapparater. Här avhandlas även en alldeles speciell typ av fikastund. finska@sverigesradio.se

17 Kesä 20205min

Sukellus Itämereen 6: Itämeren pienet ja suuret pelastustyöt

Sukellus Itämereen 6: Itämeren pienet ja suuret pelastustyöt

Peltojen kipsikäsittely, kuolleen pohjasedimentin imurointi ja särkikalojen hoitokalastus ovat Itämeren tilan elvyttämiseen tähtääviä hankkeita. Itämeren hyvinvointiin voi vaikuttaa pieninkin konstein kuten välttämällä turhia kemikaaleja ja syömällä Itämeren kalaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Itämeren pienet ja suuret pelastustyöt -osassa haastateltavina ovat: Annemari Arrakoski Engard, John Nurmisen säätiön asiamies. Emma Gabrielsson, Race for the Baltic -saatiön projektinvetäjä. Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) erikoistutkija. Susa Niiranen, meribiologi ja Stockholm Resilience Centren tutkija. Minna Hakkarainen, Tukholman Kuninkaallisen korkeakoulun, KTH:n, polymeriteknologian professori ja polymeriteknologian laitoksen johtaja. Heidi Lemström, Himmerfjärdsverket-jätevesipuhdistamon varaprosessipäällikkö. Inna Nybom, Tukholman yliopiston ympäristötieteen laitoksen tutkija. Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina. Eva Ehrnsten, Tukholman yliopiston Östersjöcentrumin tutkija. Toimittaja ja tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

12 Kesä 202010min

Sukellus Itämereen 5: Itämerellä on kuumetta

Sukellus Itämereen 5: Itämerellä on kuumetta

Itämeren keskilämpötila on noussut kaksi astetta sitten 1990-luvun. Meren lämpötilan nousu vaikeuttaa jo olemassa olevaa Itämeren rehevöitymisongelmaa. Mitä lämpimämpää merivesi on, sitä huonommin se pystyy myös pidättämään happea. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Itämerellä on kuumetta -osassa haastateltavina ovat: Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina.Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) erikoistutkija. Toimittaja ja tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

12 Kesä 202010min

Sukellus Itämereen 4: Turskan tarina ja muita kalajuttuja

Sukellus Itämereen 4: Turskan tarina ja muita kalajuttuja

Itämeren turskakanta on romahtanut hälyttävästi, ja vuonna 2020 turskan pyynti on kielletty miltei kokonaan. Itämeressä uiva turska on pieni, laiha, hitaasti kasvava ja altis loisille. Ahvenanmerellä uiskentelee kuitenkin tulevaisuudentoivo: Ålandstorsken, Ahvenanmeren turska. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Turskan tarina ja muita kalajuttuja -osassa haastateltavina ovat: Ulf Bergström, meribiologi ja Ruotsin maatalousyliopistoon kuuluvan Öregrundin rannikkolaboratorion tutkija. Noora Mustamäki, ympäristöanalyytikko. Työskentelee Ruotsin maatalousyliopistoon kuuluvassa Öregrundin rannikkolaboratoriossa. Susa Niiranen, meribiologi ja Stockholm Resilience Centren tutkija. Emma Halldin Ankarberg, Ruotsin Elintarvikeviraston toksikologi. Arja Lyytikäinen, Suomen valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri. Työskentelee Ruokavirastossa. Toimittaja ja tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

12 Kesä 202011min

Sukellus Itämereen 3: Törkyjen Itämeri

Sukellus Itämereen 3: Törkyjen Itämeri

Itämeren reunavaltioissa asuu 90 miljoonaa ihmistä, jokainen meistä kuormittaa tavallaan Itämerta. Kotitalouksista valuu esimerkiksi lääkeainejäämiä ja kemikaaleja viemärien kautta Itämereen. Pohjasedimentistä löytyy myös vanhoja syntejä, pitkäaikaisia ympäristömyrkkyjä kuten PCB:tä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Törkyjen Itämeri -osassa haastateltavina ovat: Minna Hakkarainen, Tukholman Kuninkaallisen korkeakoulun, KTH:n, polymeriteknologian professori ja polymeriteknologian laitoksen johtaja. Heidi Lemström, Himmerfjärdsverket-jätevesipuhdistamon varaprosessipäällikkö. Inna Nybom, Tukholman yliopiston ympäristötieteen laitoksen tutkija. Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina. Toimittaja ja tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

12 Kesä 202011min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
kolme-kaannekohtaa
i-dont-like-mondays
siita-on-vaikea-puhua
poks
sita
aikalisa
antin-palautepalvelu
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
kaksi-aitia
mamma-mia
meidan-pitais-puhua
ootsa-kuullut-tasta-2
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
rss-murhan-anatomia
murha-joka-tapahtui-2
terapeuttiville-qa
rss-palmujen-varjoissa
loukussa