Puhelu äidille: Äitiys on vain yksi elämän monista rooleista
Laulaja Darya Pakarinen on pohtinut paljon yhteiskunnan suhtautumista vapaaehtoisesti lapsettomiin naisiin ja sitä, kuinka moni vaikuttaa uskovan äitiyden olevan elämän tarkoitus. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Hän ei ikinä ole unelmoinut ydinperheestä ja tietää omasta lapsuudestaan, että perhe-elämä voi olla myrskyisää ja haastavaa. – Minulla on realistinen käsitys koko hommasta. Kysy miksi haluat lapsia Darya Pakarinen täytti äskettäin 39 vuotta, ja sopimattomia kysymyksiä siitä, haluaako hän lapsia, satelee jatkuvasti hänelle ja hänen ikätovereilleen. "On tärkeämpää kysyä itseltään, miksi haluaa lapsia, siten moni voisi varmasti paremmin ja voisi tehdä elämässään parempia päätöksiä." Hän lisää, että kaikki eivät edes pysty saamaan lapsia ja että hänen tuttavapiirissään on naisia, jotka katuvat äitiyttä. He eivät haluakaan sitä elämäntyyliä, joka tulee lapsen mukana. Työssään opettajana hän näkee, kuinka vanhemmat raatavat ja kuinka näiden aika ei riitä lapsille. Hän kokee itsensä lisävanhemmaksi lapsille, joita hän opettaa koulussa. Lapsettomat ylläpitävät yhteiskuntaa Lapset tarvitsevat Daryan mukaan useita aikuisia esikuvia. Lapsuudessa Daryalle itselleen olivat tärkeitä hänen tätinsä ja enonsa. Hän lisää, että erityisesti niiden kanssa, joilla ei ollut omia lapsia, oli jännittävää viettää aikaa. – Kulttuurissa ja mediassa lapsettomat kuvataan usein traagisina ja outoina, mutta minusta useamman pitäisi olla kiitollisia siitä, että on ihmisiä, jotka valitsevat toisen tien. Kaikki eivät voi jäädä kotiin sairaan lapsen kanssa ja olla vanhempainvapaalla, yhteiskunta romahtaisi silloin! Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan toinen osa. Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore – The Quiet Night Julia Wiræusjulia.wiraeus@sverigesradio.se
12 Huhti 201932min
Puhelu äidille: Nuorta yksinhuoltajaäitiä ei katsottu hyvällä 1957
Ritvasta tuli äiti jo 19-vuotiaana ja sen jälkeen seurasi villejä vuosia, jotka johtivat hänen lapsensa, Tainan, huostaanottoon. Taina asui lastenkodissa, kunnes hänen äitinsä lopetti juomisen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Taina muistaa edelleen, minkälaista lastenkodissa oli. Siellä sai ruokaa ja oli kavereita. Hän muutti takaisin kotiin vasta, kun äiti oli lopettanut juomisen ja pysyi raittiina yli 16 vuotta. Runsas alkoholinkäyttö periytyi vähitellen tyttärelle ja se on ollut läsnä molempien naisten elämässä. Humalassa Taina soitti aina tuntemattomalle isälleen ja sanoi, että ”täällä on ääni menneisyydestä”. – Sitten seurasi hullua humalaista naurua, Taina kertoo. Tapasin isän Stockmannin kulmilla He tapasivat ainoastaan kerran, kun Taina oli käymässä Helsingissä, silloin hän ei tiennyt ollenkaan minkä näköinen hänen isänsä oli. Hän odotti Stockmannin kulmilla ja tunnisti isänsä heti. – Ajattelin, että sen pitää olla tuo, ja niinhän se olikin. Tainalla ja Ritvalla on aina ollut lämpimät välit ja he puhuvat puhelimessa pari kertaa päivässä, mutta välillä on myös riitoja jossa he iskevät luurin korvaan. Mitättömiä riitoja – Ne ovat niin mitättömiä riitoja ja menevät niin nopeasti ohi. Olemme molemmat äkkipikaisia. Meidän suhde on tärkeä, mutta myös vaikea, Taina sanoo. Taina ei ikinä halunnut omia lapsia ja toteaa, että hän adoptoi koiria, kun toiset adoptoivat lapsia. "Tunsin sen heti pienestä pitäen, etten halunnut lapsia ja se on ollut oikea päätös. Join myös ja tiedän, että alkoholi menee kaiken yli ja on tärkeämpi kun lapset". Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan ensimmäinen osa.Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore – The Quiet Night Julia Wiræusjulia.wiraeus@sverigesradio.se
12 Huhti 201932min
Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 8: Kaksi tarinaa suhteesta Suomeen
Suomen romanit kuuluvat Ruotsissa kahteen kielivähemmistöön. Sekä romani chib että suomen kieli ovat tärkeitä. Kulttuurin suhteen Suomi on monen sydämen kotimaa, toisille se on Ruotsi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Palmin perhe palasi puoli vuotta sitten Ruotsiin tuskastuttaan "mannetteluun" Suomessa. Janette ja Dimitri löysivät uuden kodin Enköpingistä. Susanna Hedman on asunut koko ikänsä Enköpingissä ja arvioi, että rasismia on myös Ruotsin puolella. Rasismi näytetään Suomessa suoremmin Muuttokynnys Ruotsin ja Suomen välillä on matala. Aina voi pohtia vaikkapa, kummassako maassa lapset saavat tasa-arvoisimman koulun käynnin. "Lapset tuli Suomessa itkien koulusta, täällä ei ole sellaista." Dimitri Palm "Kyllä meidän pojat kertovat, että rasismia on myös Ruotsissa. Mutta täällä Enköpingissä minä saan olla oma itseni, koska täällä ne tuntee minut henkilönä." Susanna Hedman "Rasismi näytetään Suomessa eri lailla suoraan." Janette Suomalaiseen kulttuuriin on totuttu Suomalaisuudella on vahva osansa suomen romanien kulttuurissa. Monet perheet ovat asuneet Suomessa monen sukupolven ajan ja myös Ruotsiin muuttaneet vaalivat suomen kieltä ja suomalaisia perinteitä jo kolmannessa polvessa. Göteborgin, Romano Center Västin johtaja Domino Kai kutsui romaniasiantutija Diana Nymanin ja romaniseniorin Marita Buskin keskustelemaan saman pöydän ääreen suhteesta Suomeen. "Lappapuuro, karjalanpaisti, karjalanpiirakat, berliininmunkit ja keltainen jaffa" Marita Busk, Domino Kai ja Diana Nyman "Tämä Suomen ja Ruotsin väli, ei ole mikään ihme kulkea tätä väliä." Diana Nyman "Suomen romanit olivat mukana talvi- ja jatkosodassa ja maansa lunastaneet." Domino Kai "Suomen romanit haluavat vanhetessaan suomen kielistä apua, sehän on ihmisen tunne, se oma kieli." Marita Busk Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blombergkirsi.blomberg@sverigesradio.se
8 Huhti 201917min
Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 7: Usko on osa Orvon arkipäivää
Monet Ruotsissa asuvat romanit kuuluvat helluntaisaurakuntiin tai muihin vapaakirkkoihin ja ovat kiinteästi mukana kirkkojensa toiminnassa. Orvon usko ei lopu kirkon ovelle. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Orvo Grönfors on mukana Finska Filadelfiassa, eli suomalaisessa helluntaiseurakunnassa. Hän kuvaa elävänsä myös arkipäivänsä uskossa. Työkseen Orvo Grönfors auttaa kodittomia. "Härbärgessa työvaatimuksena oli, että on uskovainen ja se sopi minulle, että voi olla arjessaan tunnustava kristitty ja auttaa ihmisiä." Orvo Grönfors "Huokaisen aamulla, aamurukouksen, että Herra ohjaisi jalkani niiden luokse, joille voin olla se valo ja se suola." Orvo Grönfors "Aina on toivoa." Orvo Grönfors Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blombergkirsi.blomberg@sverigesradio.se
8 Huhti 201917min
Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 6: Paljon on tapahtunut 20 vuodessa
Lait antavat tukea, mutta samalla rasismi muuttaa muotoaan. Diana Nyman ja Domino Kai ovat tehneet yhteistyötä yli 20 vuotta työkenttänään romaniasiat sekä ihmisoikeuskysymykset yleensä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Domino Kai ja Diana Nyman ovat toimineet romaniasioissa monella tasolla. Toisinaan keskusteluja on käyty Brysselissä tai Ruotsissa ministeritasolla, välillä kunnissa ja väliin syrjinnän uhrina on ollut neuvottelija itse. Rasismi on mennyt piiloon Kahteen viime vuosikymmeneen mahtuu vähemmistölaki ja nyt vuoden 2019 alusta myös sen tarkennukset. Sekä Domino Kai että Diana Nyman arvioivat vähemmistölaista kertomisen tärkeäksi osaksi työtään. – Se joka tietää, sillä on myös vastuu, Domino Kai sanoo. Samalla molemmat painottavat, että monet romanit kokevat edelleen suoranaista rasismia. "Enää minua ei käännytetä kaupan ovelta, nyt minulle sanotaan kasvojen läheltä päivää ja sitten kuljetaan perässä lyhyen matkan päässä." Diana Nyman "Nykypäivän tilanne on yhtä huoletuttava kuin 30-luvulla." Domino Kai "Tärkeää olisi, että romanit saisivat itse päättää omista asioistaan, eikä vain olla mukana neuvonpidossa. Nyt neuvonpidon jälkeen paperit viedään päättäjälle ja niihin ei voi enää vaikuttaa." Diana Nyman Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blombergkirsi.blomberg@sverigesradio.se
8 Huhti 201917min
Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 5: Luottamus on kaveruudessa A ja O
Marko Taimi, 35, ja Aarne Schwarts, 70, ovat olleet hyviä kavereita monta vuotta. Heitä yhdistävät hevoset ja karaoke. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Jakso on nauhoitettu eskilstunalaisessa ravitallissa on ennenkin kuultu tarina jos toinenkin. Marko Taimi ei ole romani, vaan pääsi sarjaan mukaan ystävyyden perusteella. Kavereiksi harrastusten kautta Kaverukset sattuivat juttusille kuusi vuotta sitten Enköpingin karaoketansseissa ja sen jälkeen heille on siunaantunut neljä hevosta ja Markolle karaokekuninkuus. Aarne tuntee tätä nykyä Markon vaimon ja lapsen hyvin ja sai jouluksi sukat Markon anopilta. Aarnella on sekä ravi- että muusikkotaustaa. Nykyään Markokin osaa aiheista yhtä sun toista, arvioi Aarne. "Ensin laulettiin enimmäkseen ja Arska rupes neuvomaan." Marko Taimi "Kyllä se Marko osaa hyvin hevosia hoitaa. Paavo-ruuna oli jo mukana samassa lähdössä kuin V75-hevoset." Aarne Schwarts Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blombergkirsi.blomberg@sverigesradio.se
8 Huhti 201918min
Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 4: Joustamalla työelämään
Marko Grönfors Västeråsissa ja Richard Nyman Eskilstunassa opastavat ja auttavat romaneja työelämään ja opiskelujen pariin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Marko Grönfors ja Richard Nyman ovat molemmat kunnan työntekijöitä, jotka arjessaan auttavat romaneja pois syrjäytyneisyydestä. Työelämässäkin voi säilyttää perinteensä Avunhakijat tarvitsevat neuvojen lisäksi rohkaisua ja keskusteluja itselleen sopivan tien löytämiseen. Kun sekä työntekijä että työnantaja haluavat joustaa, löytyy monelle pysyvä työpaikka. Käskyttämällä työillistäminen ei sen sijaan onnistu, arvioivat Marko Grönfors ja Richart Nyman. "Monelta ei ole ikinä kysytty, mitä sinä haluat tehdä, vaan vain annettu määräyksiä, tee tätä, tai et saa tukea." Ricahard "Kun kaveri itsekin tuli mukaan työelämään, hän huomasi, ettei kylään voi mennä enää yhdeksän jälkeen, koska silloin ei jaksa mennä seuraavana aamuna töihin." Marko "Voi aloittaa lyhyemmällä työajalla aluksi." Marko ja Richard Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blombergkirsi.blomberg@sverigesradio.se
8 Huhti 201917min
Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 3: Aino ja Orvo Grönfors pitävät romanikielen elävänä arjessaan
Orvo ja Aino Grönfors ovat molemmat opettaneet romanikieltä koulussa. Nykyään kieliaktivismi on saanut uusia muotoja. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. "Lattjo dives, hyvää päivää!" Aino ja Orvo Grönfors ovat molemmat aiemmin opettaneet romani chib -suomalaista murretta, eli kaalon kieltä. Nyt kumpikaan ei toimi enää opettajana, vaikka romanikieli on edelleenkin sydämen asia. Myös suomen kieli on ollut Grönforsien perheessä aina tärkeä. Tällä hetkellä he ovat huolestuneita molempien kielien vuoksi. Englanti ja ruotsi valtaavat alaa nuorten arjessa ja vähemmistökielten oppimiseen ei tahdo riittää motivaatiota. "Monella romanilapsella, joka asuu Ruotsissa, tahtoo ottaa ruotsin kieli yli. He sanovat, mitä he ei tarvii romanikieltä, minä puhun suomee, ruotsia ja englantia." Aino Grönfors "Nyt viimeksi käänsin pappien käsikirjan kaalokielelle, toivottavasti jonakin päivänä sitä käyttävät." Orvo Grönfors Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blombergkirsi.blomberg@sverigesradio.se
8 Huhti 201915min
