Mamut - Biniyam Schelling: Ulkomaalaisuus trendinä on joskus in ja joskus out
Finska Dokumentti23 Kesä 2016

Mamut - Biniyam Schelling: Ulkomaalaisuus trendinä on joskus in ja joskus out

Biniyam Schelling on elävä esimerkki siitä, että kansalaisuuden käsite on luonteeltaan kyseenalainen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kokkolassa syntyneen, viisivuotiaana perheensä kanssa Helsinkiin muuttaneen Biniyam Schellingin elämä pyörii musiikin ympärillä.

– Aloitin viisitoistavuotiaana kavereiden kanssa tekemään musiikkia huvin vuoksi. Kun huomasin, miten kaverit siitä tykkäsivät, innostuin jatkamaan. Nykyään teen alternative hip hop/pop -suuntaista musaa, Schelling kertoo.

Unelmani tulevaisuudessa on tehdä musiikkia työnä, ja mahdollisuus vaikuttaa taiteen kautta.

Muusikko Biniyam Schelling

Vedellä hiukset suoriksi

Schellingin vanhemmat ovat tulleet aikanaan Suomeen opintojen perässä - äiti on Etiopiasta ja isä Saksasta.

– Kotikieleni ovat suomi ja englanti. Pienenä puhuttiin myös saksaa ja amharaa, mutta ne jäivät, Schelling toteaa.

Identiteettiin liittyvät seikat ovat mietityttäneet Schellingiä pienestä pitäen:

– Tarhasta kerran kotiin tullessani olen mennyt suoraan vessan lavuaarin ääreen ja yrittänyt vedellä suoristaa hiuksiani. En kuulemma halunnut, että minulla on kiharat hiukset.

Suomalaisuuden dilemma

Biniyamin on vaikeaa vastata, onko hän suomalainen.

– Aikaisemmin en ole ajatellut, että vaikka olisi aina asunut Suomessa ja puhuu suomea, ei välttämättä ole suomalainen, vaan silti ulkomaalainen, Schelling miettii.

Suomalaisessa yhteiskunnassa oman erilaisuuden kanssa eläminen on aaltoillut: Toisinaan asiaan ei kiinnitä huomiota ja toisinaan se on painanut enemmänkin mieltä.

Joskus on ollut aikoja, jolloin olen ajatellut olevan helpompaa olla suomalainen.

Muusikko Biniyam Schelling

– Korostetaan myös sitä, että on puoliksi jotakin.

Suhtautuminen ulkomaalaisiin heittelehtii

Pakolaisten myötä Schelling kokee, että yhteiskunnallinen keskustelu on mennyt äärimmäisyyksiin: Kaikki ulkomaalaiset leimataan yhdeksi ryhmäksi yleistäen.

Ihmiset eivät ole fiksuja, mitä tähän asiaan tulee.

Muusikko Biniyam Schelling

Vaikka ilmapiiri kiristyy ja rauhoittuu vaihdellen, Schellingin mielestä ihmisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on kuitenkin tullut jonkin verran avoimemmaksi.

Monikulttuuristen äänien lisääntymisen muusikko näkee luonnolliseksi kasvuksi.

– Suomalaisuus-käsitteen muuttumista tapahtuu enemmän tai vähemmän. Vertailukohdat pääkaupunkiseutu ja muu Suomi hankaloittavat yleiskuvan luomista, mutta muuttumista tapahtuu, Schelling pohtii.

Artikkeli
Salla Turunen
salla.turunen@sverigesradio.se

Toimitus
Lina Puranen
Maziar Farzin
sisuwebb@sverigesradio.se

Jaksot(229)

Dokumentti: Sateenkaaripakolaiset

Dokumentti: Sateenkaaripakolaiset

1960- ja 70-luvuilla sadat tuhannet suomalaiset muuttavat Ruotsiin. Moni tulee työn perässä, mutta muuttajien joukossa on myös niitä, jotka kokevat, etteivät he voi jäädä Suomeen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Suuren muuttoaallon mukana Suomesta Ruotsiin muutti suuri joukko seksuaalivähemmistöjen edustajia. Monelle työntävä tekijä oli Ruotsin merkittävästi avoimempi ilmapiiri ja lainsäädäntö. Ruotsissa homoseksuaalisuus lakkasi olemasta rikos jo vuonna 1944, Suomessa vasta 25 vuotta myöhemmin. Sateenkaaripakolaiset-radiodokumentti kuljettaa kuuntelijan 1960-luvulta nykyaikaan. Dokumentissa kuullaan paitsi seksuaalivähemmistöihin kuuluvien tarinoita, myös asiantuntijoiden aikalaiskuvausta ja arkistomateriaalia niin Suomesta kuin Ruotsista. Ohjelmassa haastatellut: Jukka Aminoff, Olli Stålström ja Kati Mustola. Arkistomateriaali: Sveriges Radio, Stockholm Gayradio, SVT, YLE Käsikirjoitus ja toteutus: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.seLoppumiksaus: Girilal Baars

13 Marras 202038min

Dokumentti: Kun kuolema tulee töihin

Dokumentti: Kun kuolema tulee töihin

Millaista on, kun kuolema on osa omaa työtä? Siitä kertovat kätilö, sairaanhoitaja ja oikeuslääkäriksi erikoistuva. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. – Minä pelkään kuolemaa, ja siitä pelosta tämä ohjelma sai alkunsa, kertoo toimittaja Maiju Ristkari. Hän haastatteli loppukesällä 2020 kolmea naista, jotka kaikki kohtaavat työssään kuolemaa – hyvin eri tavoin. "Kätilö saa itkeä, mutta ei niin, että vanhemmat joutuvat lohduttamaan häntä." Tällaisen ohjeen kätilö Joanna Blomqvist sai kohtukuolemasynnytyksiä varten. "Kun potilas on kuollut, me laitamme häneet kauniiseen kuntoon, jotta hän on parhaimman näköinen kuolemassa", kertoo syöpä- ja teho-osastolla työskennellyt sairaanhoitaja Helena. "Ruumiinavaussalissa voi vierekkäisillä pöydillä olla rantojen mies ja toimitusjohtaja ihan yhtä alastomina" pohtii oikeuslääkäriksi erikoistuva Minja Salmi. Maiju Ristkarimaiju.ristkari@sverigesradio.se

8 Marras 202027min

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Kössi Kaatra, Suomen sisällissodan pakolainen Ruotsissa

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Kössi Kaatra, Suomen sisällissodan pakolainen Ruotsissa

Kössi Kaatra (1882-1928) oli vasemmistolainen kirjailija ja lehtimies 1900-luvun alun kuohuvassa ja väkivaltaisessa Suomessa. Sisällissodassa punaisten puolella ollut Kaatra pakeni 1918 Ruotsiin. Hän jatkoi työtään täällä ja löysi myös rakkauden. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ohjelmassa käytettyjä lähteitä: Jenny ja Kössi – katkelmia Jenny Kaatran haastattelusta (Kai Kaatran SR Finskan tekijöillle luovuttama litteroitu kappale) Kössi Kaatra: Alhaisolauluja, Otava 1978 Kössi Kaatra: Punaiset ja valkoiset (Näköispainos ensipainoksesta, Frams forlag, Stockholm 1919, ntamo 2019) Hannu Niklander: Kössi Kaatran elämää ja lohjalaisvaiheita, 100-vuotisjuhlajulkaisu, Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry. Ja Lisiä Lohjan Pitäjänkertomukseen LIV (1982) Asko Sole: Suomi 100 – Kaatra 135 vuotta ajan aaltojen humussa (2017) Käsikirjoitus ja toteutus:Jorma Ikäheimojorma.ikaheimo@sverigesradio.seVirpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.seLoppumiksaus: Emilia MartinLukijat: Sannamari Patjas, Ramin FarzinHistoria på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi:Hanna Sihlman ja Julia Wiraeus

30 Loka 202035min

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Miina Sillanpää nousi piiasta ministeriksi

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Miina Sillanpää nousi piiasta ministeriksi

Suomi oli Euroopan ensimmäinen maa, jossa naiset saivat äänioikeuden, ja suomalaiset naiset nousivat ensimmäisinä maailmassa eduskuntaan. Miina Sillanpää köyhyydessä kasvanut entinen piika ja tuleva ministeri oli yksi lasikaton rikkojista. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ohjelmassa käytetyt lähteet: Martta Salmela-Järvinen: Miina Sillanpää Raili Mikkanen: Karhun kumarrus Irma Sulkunen: Naisen kutsumus Irma Sulkunen, Maria Lähteenmäki, Aura Korppi-Tommola: Naiset Eduskunnassa Muut lähteet: Maria Lähteenmäki, historian professori, Itä-Suomen Yliopisto Työväenliikkeen kirjaston Miina Sillanpää kokoelma Ylen arkistot Lukuisat lehtiartikkelit suomalaisissa ja ruotsalaisissa lehdissä Käsikirjoitus ja toteutus: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.seLoppumiksaus: Emilia MartinLukijat: Sannamari Patjas, Ramin FarzinHistoria på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi: Virpi Inkeri, Julia Wiraeus, Jorma Ikäheimo

23 Loka 202036min

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Väinö Lassila, rotututkija ja ihmisoikeustaistelija

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Väinö Lassila, rotututkija ja ihmisoikeustaistelija

Sata vuotta sitten rotututkijat mittasivat ihmisiä ja avasivat hautoja selvittääkseen, kuuluivatko suomalaiset alempaan vai ylempään ihmisrotuun. Yksi rotututkijoista oli lääkäri ja professori Väinö Lassila, josta myöhemmin tuli rotuopin kovaäänisin vastustaja Suomessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ohjelmassa käytetyt lähteet: Vuokko Schoultz, humanististen tieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto Ainur Elmgren, tutkija, Oulun yliopisto Väinö Lassilan biografia, Kansan arkisto Muita lähteitä: Juha Ruohonen: Kalmistoja, kaivauksia, kallonmittausta. Fyysisen antropologian tutkimuskohteita Pohjois-Suomessa (2012) Niko Talpio: Jaloa kansaa - Rodunjalostus lainsäädännön motiivina Suomessa 1935–1970 (2019) Pekka Isaksson: Suomalainen rotututkimus ja saamelaiset 1900-luvun alussa (1997) Lukuisat vanhat lehtiartikkelit: https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu Käsikirjoitus ja toteutus: Hanna Sihlman ja Julia Wiraeushanna.sihlman@sverigesradio.sejulia.wiraeus@sverigesradio.seLoppumiksaus: Emilia MartinLukijat: Sannamari Patjas, Ramin FarzinHistoria på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi:Virpi Inkeri ja Jorma Ikäheimo

16 Loka 202036min

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Armi Ratia, suomalaisen kansallisaarteen perustaja

Historia på finska: Hän jätti jäljen – Armi Ratia, suomalaisen kansallisaarteen perustaja

Marimekon perustaja Armi Ratian elämä oli täynnä railakkaita jetset-juhlia, joihin vieraita lennätettiin helikopterilla. Hänen elämäänsä reunustivat myös surut ja useat itsemurhayritykset. Yrityksessäänkin hän joutui kamppailemaan vallasta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ohjelmassa käytetyt lähteet: Marja-Leena Parkkinen: Love Armi - Armi Ratian henkilökuva Tuula Saarikoski: Armi Ratia legenda jo eläessään Ristomatti Ratia: Paha poika Juha Tanttu: Armi Ratian maailmassa Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio: Marimekko suuria kuvioita Marianne Aav: Marimekko fabrics, fashion, architecture Muut lähteet: Ylen arkistomateriaali Lukuisat artikkelit suomalaisissa lehdissä sekä mm. vanhat Dagens Nyheter- sekä Femina -lehdissä julkaistut artikkelit Käsikirjoitus ja toteutus: Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se Loppumiksaus: Emilia MartinLukijat: Sannamari Patjas, Ramin FarzinHistoria på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi:Hanna Sihlman, Julia Wiraeus, Jorma Ikäheimo.

9 Loka 202036min

Dokumentti: Sotakapsekki

Dokumentti: Sotakapsekki

Radiodokumentti sodan seurauksista sodan uhreille. Vaikka Ruotsi ei olekaan ollut sodassa yli kahteensataan vuoteen, on Ruotsin asukkailla paljon sotakokemuksia. Sotatraumat saattavat periytyä monessa sukupolvessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ohjelmassa ovat mukana traumapsykologi Gunilla Björkqvist sekä näyttelijä, kirjailija Anna Takanen. Ääninäytteet lukevat Soili Huokuna sekä Tuomas Ojala. Toimittaja, tuottaja: Merja Laitinen

19 Kesä 202046min

Ont i gurkan 10: Salabiletystä ja mokatykitystä

Ont i gurkan 10: Salabiletystä ja mokatykitystä

Sarjan viimeisessä jaksossa toivotellaan vauvalle hivenen yllättävää anatomista onnea ja järjestetään salaiset juhlat. Kuulemme myös loppuun mehukkaan sikermän kuulijoiden piinallisia kielihuteja. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 10: Hemmafest och bebisanatomi I det sista avsnittet av Ont i gurkan hör vi om en fest som är både mysig och hemlig. Bebislycka får en ny dimension – och dessutom bjuder Anni och Pamela oss på en samling lyssnartabbar! finska@sverigesradio.se

17 Kesä 20205min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
kolme-kaannekohtaa
i-dont-like-mondays
siita-on-vaikea-puhua
poks
sita
aikalisa
antin-palautepalvelu
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
kaksi-aitia
meidan-pitais-puhua
mamma-mia
rss-murhan-anatomia
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
ootsa-kuullut-tasta-2
murha-joka-tapahtui-2
terapeuttiville-qa
loukussa
rss-haudattu