Mamut - Biniyam Schelling: Ulkomaalaisuus trendinä on joskus in ja joskus out
Finska Dokumentti23 Kesä 2016

Mamut - Biniyam Schelling: Ulkomaalaisuus trendinä on joskus in ja joskus out

Biniyam Schelling on elävä esimerkki siitä, että kansalaisuuden käsite on luonteeltaan kyseenalainen.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

Kokkolassa syntyneen, viisivuotiaana perheensä kanssa Helsinkiin muuttaneen Biniyam Schellingin elämä pyörii musiikin ympärillä.

– Aloitin viisitoistavuotiaana kavereiden kanssa tekemään musiikkia huvin vuoksi. Kun huomasin, miten kaverit siitä tykkäsivät, innostuin jatkamaan. Nykyään teen alternative hip hop/pop -suuntaista musaa, Schelling kertoo.

Unelmani tulevaisuudessa on tehdä musiikkia työnä, ja mahdollisuus vaikuttaa taiteen kautta.

Muusikko Biniyam Schelling

Vedellä hiukset suoriksi

Schellingin vanhemmat ovat tulleet aikanaan Suomeen opintojen perässä - äiti on Etiopiasta ja isä Saksasta.

– Kotikieleni ovat suomi ja englanti. Pienenä puhuttiin myös saksaa ja amharaa, mutta ne jäivät, Schelling toteaa.

Identiteettiin liittyvät seikat ovat mietityttäneet Schellingiä pienestä pitäen:

– Tarhasta kerran kotiin tullessani olen mennyt suoraan vessan lavuaarin ääreen ja yrittänyt vedellä suoristaa hiuksiani. En kuulemma halunnut, että minulla on kiharat hiukset.

Suomalaisuuden dilemma

Biniyamin on vaikeaa vastata, onko hän suomalainen.

– Aikaisemmin en ole ajatellut, että vaikka olisi aina asunut Suomessa ja puhuu suomea, ei välttämättä ole suomalainen, vaan silti ulkomaalainen, Schelling miettii.

Suomalaisessa yhteiskunnassa oman erilaisuuden kanssa eläminen on aaltoillut: Toisinaan asiaan ei kiinnitä huomiota ja toisinaan se on painanut enemmänkin mieltä.

Joskus on ollut aikoja, jolloin olen ajatellut olevan helpompaa olla suomalainen.

Muusikko Biniyam Schelling

– Korostetaan myös sitä, että on puoliksi jotakin.

Suhtautuminen ulkomaalaisiin heittelehtii

Pakolaisten myötä Schelling kokee, että yhteiskunnallinen keskustelu on mennyt äärimmäisyyksiin: Kaikki ulkomaalaiset leimataan yhdeksi ryhmäksi yleistäen.

Ihmiset eivät ole fiksuja, mitä tähän asiaan tulee.

Muusikko Biniyam Schelling

Vaikka ilmapiiri kiristyy ja rauhoittuu vaihdellen, Schellingin mielestä ihmisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on kuitenkin tullut jonkin verran avoimemmaksi.

Monikulttuuristen äänien lisääntymisen muusikko näkee luonnolliseksi kasvuksi.

– Suomalaisuus-käsitteen muuttumista tapahtuu enemmän tai vähemmän. Vertailukohdat pääkaupunkiseutu ja muu Suomi hankaloittavat yleiskuvan luomista, mutta muuttumista tapahtuu, Schelling pohtii.

Artikkeli
Salla Turunen
salla.turunen@sverigesradio.se

Toimitus
Lina Puranen
Maziar Farzin
sisuwebb@sverigesradio.se

Jaksot(229)

Ont i gurkan 9: Patongilla päähän

Ont i gurkan 9: Patongilla päähän

Tässä jaksossa saamme kuulla muun muassa kyseenalaisista lastenkasvatusmetodeista. Etsimme myös sänkyasiantuntijaa ja tutustumme tavallista juustoisempaan baakvärkkiin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 9: Den enes bröd är den andres batong Kan man blanda ihop vetebakverk och barnuppfostran med polisiära verktyg för våldsanvändning? Ja, i det här avsnittet av Ont i gurkan är tydligen allt möjligt! Vi hör dessutom om en oväntad efterfrågan på sängvätarexpertis. finska@sverigesradio.se

17 Kesä 20205min

Ont i gurkan 8: Pahoin huoriteltu jänis

Ont i gurkan 8: Pahoin huoriteltu jänis

Annin ja Pamelan pöydälle on päätynyt koko jaksollinen sairaalakokemuksia. Saamme kuulla muun muassa kiusallisista prepositiovirheistä sekä julmetun nimittelyn kohteeksi joutuneesta jäniksestä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 8: Sjuka språktabbar Anni och Pamela har fått en hel drös meddelanden om språkmissar i samband med sjukvårdsbesök. Bland annat handlar det om ett intimt läkarbesök och misstankar om förtal av en hare. finska@sverigesradio.se

17 Kesä 20205min

Ont i gurkan 7: Veljekset uunissa

Ont i gurkan 7: Veljekset uunissa

Tällä kertaa Ont i gurkan käy läpi jopa perhettä polttavaa keittiösanastoa. Kuuntelijan viestistä päätellen suora käännös ei myöskään ole aina se osuvin tervehdystilanteissa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 7: Bröderna i ugnen I det här stekheta avsnittet lär vi oss originella kökstermer och -metoder. En lyssnare påminner oss även om att friskt vågat kanske inte alltid innebär hälften vunnet. finska@sverigesradio.se

17 Kesä 20205min

Ont i gurkan 6: Onnea kullista

Ont i gurkan 6: Onnea kullista

Anni ja Pamela käsittelevät muun muassa kiusallisia mokia, joita O:n ja U:n lausuntaerot saattavat aiheuttaa. Tässä jaksossa ongelmia tulee myös muun muassa linssi- ja turkkiostoksilla. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Ont i gurkan 6: Grattis till k*ken I avsnittet botaniserar Anni och Pamela bland k*kböcker och k*kapparater. Här avhandlas även en alldeles speciell typ av fikastund. finska@sverigesradio.se

17 Kesä 20205min

Sukellus Itämereen 6: Itämeren pienet ja suuret pelastustyöt

Sukellus Itämereen 6: Itämeren pienet ja suuret pelastustyöt

Peltojen kipsikäsittely, kuolleen pohjasedimentin imurointi ja särkikalojen hoitokalastus ovat Itämeren tilan elvyttämiseen tähtääviä hankkeita. Itämeren hyvinvointiin voi vaikuttaa pieninkin konstein kuten välttämällä turhia kemikaaleja ja syömällä Itämeren kalaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Itämeren pienet ja suuret pelastustyöt -osassa haastateltavina ovat: Annemari Arrakoski Engard, John Nurmisen säätiön asiamies. Emma Gabrielsson, Race for the Baltic -saatiön projektinvetäjä. Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) erikoistutkija. Susa Niiranen, meribiologi ja Stockholm Resilience Centren tutkija. Minna Hakkarainen, Tukholman Kuninkaallisen korkeakoulun, KTH:n, polymeriteknologian professori ja polymeriteknologian laitoksen johtaja. Heidi Lemström, Himmerfjärdsverket-jätevesipuhdistamon varaprosessipäällikkö. Inna Nybom, Tukholman yliopiston ympäristötieteen laitoksen tutkija. Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina. Eva Ehrnsten, Tukholman yliopiston Östersjöcentrumin tutkija. Toimittaja ja tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

12 Kesä 202010min

Sukellus Itämereen 5: Itämerellä on kuumetta

Sukellus Itämereen 5: Itämerellä on kuumetta

Itämeren keskilämpötila on noussut kaksi astetta sitten 1990-luvun. Meren lämpötilan nousu vaikeuttaa jo olemassa olevaa Itämeren rehevöitymisongelmaa. Mitä lämpimämpää merivesi on, sitä huonommin se pystyy myös pidättämään happea. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Itämerellä on kuumetta -osassa haastateltavina ovat: Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina.Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) erikoistutkija. Toimittaja ja tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

12 Kesä 202010min

Sukellus Itämereen 4: Turskan tarina ja muita kalajuttuja

Sukellus Itämereen 4: Turskan tarina ja muita kalajuttuja

Itämeren turskakanta on romahtanut hälyttävästi, ja vuonna 2020 turskan pyynti on kielletty miltei kokonaan. Itämeressä uiva turska on pieni, laiha, hitaasti kasvava ja altis loisille. Ahvenanmerellä uiskentelee kuitenkin tulevaisuudentoivo: Ålandstorsken, Ahvenanmeren turska. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Turskan tarina ja muita kalajuttuja -osassa haastateltavina ovat: Ulf Bergström, meribiologi ja Ruotsin maatalousyliopistoon kuuluvan Öregrundin rannikkolaboratorion tutkija. Noora Mustamäki, ympäristöanalyytikko. Työskentelee Ruotsin maatalousyliopistoon kuuluvassa Öregrundin rannikkolaboratoriossa. Susa Niiranen, meribiologi ja Stockholm Resilience Centren tutkija. Emma Halldin Ankarberg, Ruotsin Elintarvikeviraston toksikologi. Arja Lyytikäinen, Suomen valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri. Työskentelee Ruokavirastossa. Toimittaja ja tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

12 Kesä 202011min

Sukellus Itämereen 3: Törkyjen Itämeri

Sukellus Itämereen 3: Törkyjen Itämeri

Itämeren reunavaltioissa asuu 90 miljoonaa ihmistä, jokainen meistä kuormittaa tavallaan Itämerta. Kotitalouksista valuu esimerkiksi lääkeainejäämiä ja kemikaaleja viemärien kautta Itämereen. Pohjasedimentistä löytyy myös vanhoja syntejä, pitkäaikaisia ympäristömyrkkyjä kuten PCB:tä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sukellus Itämereen -sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Törkyjen Itämeri -osassa haastateltavina ovat: Minna Hakkarainen, Tukholman Kuninkaallisen korkeakoulun, KTH:n, polymeriteknologian professori ja polymeriteknologian laitoksen johtaja. Heidi Lemström, Himmerfjärdsverket-jätevesipuhdistamon varaprosessipäällikkö. Inna Nybom, Tukholman yliopiston ympäristötieteen laitoksen tutkija. Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina. Toimittaja ja tuottaja:Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

12 Kesä 202011min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
kolme-kaannekohtaa
i-dont-like-mondays
siita-on-vaikea-puhua
poks
sita
aikalisa
antin-palautepalvelu
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
kaksi-aitia
meidan-pitais-puhua
mamma-mia
rss-murhan-anatomia
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
ootsa-kuullut-tasta-2
murha-joka-tapahtui-2
terapeuttiville-qa
loukussa
rss-haudattu