Vaalit 2022: Itämeri – tunteiden, politiikan ja ilmastokriisin näyttämö
Finska Dokumentti10 Kesä 2022

Vaalit 2022: Itämeri – tunteiden, politiikan ja ilmastokriisin näyttämö

Itämeressä tiivistyy monta asiaa. Se on nautinnon ja mielihyvän meri. Se on kuitenkin yksi maailman saastuneimmista meristä ja kamppailee ilmastonmuutoksien kourissa. Samaan aikaan Itämerellä on näkyvä osa maailman politiikan pelikentällä.

Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app.

  • ”Nyt on tullut uusi tunne, kun äitini kuoli. Suomessa käyminen jää vähemmälle, mutta paljon ajattelen Suomesta, että se on minun äidinmaa ja äidinkieli. Nyt uusi ajatus on, että Itämeri on minun äiti. Meri pitää minua hyvänä ja sanat eivät riitä kuvaamaan sitä, mitä merellä ja meren äärellä oleminen antaa.” Näin kuvailee tuntemuksiaan tukholmalainen valokuvaaja Erja Lempinen, jolla Itämeri on ikään kuin veressä. Hän on kasvanut meren tuntumassa Suomen Loviisassa ja purjehtinut vuosikymmeniä Itämerellä.

  • Itämerta kutsutaan heikoksi potilaaksi, jolla on monia perussairauksia. Se kärsii ennen kaikkea rehevöitymisestä ja siitä johtuvasta hapenpuutteessa. Ilmastonmuutokset kiihdyttävät entisestään rehevöitymisongelmaa.

  • Uusi tutkimus selvittää, onko Itämeri hiilinielu vai hiilen lähde. Terveen meren merkki on, että meri on hiilinielu eli se varastoi hiilidioksidia siinä missä metsätkin. Hiilen lähteenä Itämeri taas vapauttaisi kasvihuonepäästöjä kuten hiiltä ja metaanikaasua.

  • Itämeri on myös maailman politiikan ja kansainvälisen kaupankäynnin keskiössä. Purjehtija pääsee näkemään lähietäisyydeltä, mitä kaikkea meren valtatiellä kulkee rahtilaivoista öljyn kuljetusaluksiin. Ruotsin puolustusvoimien sukellusveneet ja Naton hävittäjäkoneetkin ovat tuttuja näkyjä.

  • Ohjelmassa ”Itämeri – tunteiden, politiikan ja ilmastokriisin näyttämö” on haastateltu valokuvaaja Erja Lempistä sekä Itämeren tutkimuksen professori Alf Norkkoa. Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa ”Arjen kuvia vaalivuotena 2022”.

    Programmet är en kärleksförklaring till Östersjön. Det är också en beskrivning av ett hårt trafikerat innanhav som har en central roll i världspolitiken. Östersjön är också ett av världens mest förorenade hav och klimatförändringen är den nya fiende som förstärker övergödningen av havet.

    Programmet är en del av Sveriges Radio Finskas serie Arjen kuvia vaalivuotena 2022 (Vardagsbilder valåret 2022).

    Virpi Inkeri
    virpi.inkeri@sverigesradio.se

Jaksot(229)

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 2: Rasismia ja uskoa tulevaisuuteen

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 2: Rasismia ja uskoa tulevaisuuteen

Enköpingissä Palmien keittössä pohditaan tulevaisuutta. Allan, Roni, Alvari, Rainer ja Robertino pohtivat, kuinka pysyä hyvänä ihmisenä, kun ympäristö aina epäilee. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Allan Palm, Roni Palm, Alvari Palm, Rainer Hedman Törmä ja Robertino Hedman Törmä ovat kaikki koululaisia. Yhteisiä kokemuksia vaikkapa kaupasta poisajamisesta on jokaisella. Suomessa on kutsuttu manneksi ja Ruotsissa jouduttu koulussa silmätikuksi. "Kaikki ovat kokeneet rasismia." Kuitenkin kaikkien yhteinen ohje muille romaninuorille on: Käy koulusi loppuun. Vapaa-ajanohjaaja Susanna Hedman juttelee nuorten kanssa tulevaisuudesta keittiönpöydän ääressä. Keskustelu kääntyy pian heidän kohtaamiinsa ennakkoluuloihin. "Ole sinä, älä kuuntele rasistia kommentteja!" Rainer "Ruotsissa on vähemmän rasismia kuin Suomessa." Roni "Menen lukioon, rakennusala kiinnostaa." Allan "Minä perustan oman firman." Alvari "Romanien pitäisi saada samat oikeudet aikasemmin kuin 2032." Robertino Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blombergkirsi.blomberg@sverigesradio.se

8 Huhti 201915min

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 1: Romaninaisten ompelukerhossa

Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 1: Romaninaisten ompelukerhossa

Tukholman eteläpuolella, Farstassa toimii romaninaisten ompelukerho. Kerhossa syntyy paitsi hameita, myös haaveita paremmasta tulevaisuudesta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Farstan Tubenin ompelukerhossa 15 romaninaista opettaa toisilleen perinneasun ompeluun kuuluvia työtapoja. Tärkeä osa toimintaa ovat keskustelu, yhdessäolo sekä toistensa tukeminen. Tällä kertaa kahvikeskusteluun osallistui hankkeenvetäjä Diana Nyman, Anita Moderus ja Fanni Hagert. Yksi yhteinen huolenaihe on nuorten romanien pääsy työmarkkinoille. "Minun on mentävä ulos joka kerta, kun aikuinen poikani käyttää kylpyhuonetta." Fanni "Tytär hankki lentoemännän koulutuksen, mutta ei päässyt sille alalle." Anita "Vuonna 2032 pitäisi nuorilla romaneilla olla samat oikeudet kuin kaikilla muillakin, mutta romska inkludering -ohjelma ei toteudu" Diana Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blombergkirsi.blomberg@sverigesradio.se

8 Huhti 201925min

Poismuuttajat Osa 5 – Kotona Ruotsissa

Poismuuttajat Osa 5 – Kotona Ruotsissa

60- ja 70-luvun suuri muuttoaalto Ruotsiin tyhjensi pohjoissuomalaista Pudasjärven kaupunkia kyläkunnittain. Osa palasi, mutta moni löysi uuden, pysyvän kodin Ruotsista. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Sisuradion Poismuuttajat –sarjan viidennessä ja viimeisessä osassa ”Kotona Ruotsissa” ääneen pääsevät Ruotsiin jääneet sekä seuraavat sukupolvet. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

27 Joulu 201810min

Poismuuttajat Osa 4 – Paluumuuttajat

Poismuuttajat Osa 4 – Paluumuuttajat

60- ja 70-luvulla tuhannet pohjoissuomalaisen Pudasjärven kaupungin asukkaat lähtivät etsimään parempaa elämää Ruotsista. Moni jäi sille tielleen, mutta monet myös palasivat. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Poismuuttajat –sarjan neljännessä osassa ”Paluumuuttajat” tarinansa kertoo viisi pudasjärveläistä, jotka palasivat Ruotsista kotikonnuilleen Pudasjärvelle. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

27 Joulu 201810min

Poismuuttajat Osa 3 – Silminnäkijät

Poismuuttajat Osa 3 – Silminnäkijät

Pohjoissuomalaisesta Pudasjärven kaupungista muutti 60- ja 70-luvulla tuhansia ihmisiä Ruotsiin. Muutto muutti kaupunkia, ihmisiä ja jopa maisemaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Poismuuttajat –sarjan kolmannessa osassa ”Silminnäkijät” ääneen pääsevät ne, jotka jäivät, kun naapurit ja sukulaiset lähtivät. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

27 Joulu 20189min

Poismuuttajat Osa 2 – Kylä, joka melkein hävisi

Poismuuttajat Osa 2 – Kylä, joka melkein hävisi

Pintamon kylällä Pudasjärvellä asui 50-luvulla 500 ihmistä. Nyt asukkaita on enää muutamia kymmeniä. Tänä päivänä enemmän pintamolaisia asuu Boråsissa kuin kotikylällä Suomessa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Poismuuttajat –sarjan toisessa jaksossa ”Kylä, joka melkein hävisi” suuresta Ruotsiin muutosta kertovat nykyiset ja entiset pintamolaiset. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

27 Joulu 20189min

Poismuuttajat Osa 1 – Lähtö

Poismuuttajat Osa 1 – Lähtö

Pudasjärven kaupunki pullisteli väkeä vielä 50-luvulla. Lapsia syntyi ja uusia kyliä rakennettiin. Kymmentä vuotta myöhemmin naulattiin lautoja ikkunoihin. Väki oli lähdössä kohti Ruotsia. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Poismuuttajat –sarjan ensimmäisessä osassa ”Lähtö” mietitään, miksi niin moni pudasjärveläinen päätti lähteä. Katri Nisulakatri.nisula@sverigesradio.se

27 Joulu 201810min

Dokumentti: Tuntematon Rokka

Dokumentti: Tuntematon Rokka

Taalainmaalaisella hautausmaalla lepää mies nimeltä Antti Rokka, jatkosodan veteraani. Voisiko hänellä olla muutakin yhteistä Väinö Linnan tunnetun sotasankarin kanssa kuin nimi? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radios app. Radiodokumentissa Tuntematon Rokka tutustutaan Suomen ehkäpä tunnetuimman fiktiivisen sotasankarin, Tuntemattoman sotilaan Antti Rokan, kaimaan, jonka elämästä ei jännittäviä tapahtumia puutu. Arkistomateriaalin ja Ruotsissa ja Suomessa tehtyjen haastattelujen avulla dokumentissa kuljetaan jatkosodasta kylmän sodan aikaan ja Neuvostoliitosta Suomen kautta Ruotsiin. Voisiko oikean elämän Antti Rokalla olla muutakin yhteistä Väinö Linnan tunnetun sotasankarin kanssa kuin nimi? Dokumentin on tehnyt: Lotta HoppuTuotantovuosi: 2018 Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se

26 Joulu 201836min

Suosittua kategoriassa Yhteiskunta

olipa-kerran-otsikko
kolme-kaannekohtaa
i-dont-like-mondays
siita-on-vaikea-puhua
poks
sita
aikalisa
antin-palautepalvelu
yopuolen-tarinoita-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
kaksi-aitia
mamma-mia
meidan-pitais-puhua
ootsa-kuullut-tasta-2
gogin-ja-janin-maailmanhistoria
rss-murhan-anatomia
murha-joka-tapahtui-2
terapeuttiville-qa
rss-palmujen-varjoissa
loukussa