Palautteen tarkoitus on energisoida ja edistää

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMKin johtamisen lehtorin Anita Hukkasen kanssa johtamisesta ja erityisesti palautteen merkityksestä. Anita Hukkanen on lehtorin työnsä lisäksi aktiivisesti mukana yrityskehittämistyössä sekä valmentamisessa ja erilaisissa kehittämisprojekteissa. Hän on kiinnostunut johtamisen eri ilmiöistä, ihmisestä, oppimisesta ja kasvusta. Feed back vs. feed forward Ihmisen keskeinen perustarve on tuntea, että pärjää ja osaa. Siksikin tärkeä saada palautetta, että tietää menevänsä oikeaan suuntaan. Palautteen tarkoitus on katsoa ja motivoida eteenpäin eikä katsoa peruutuspeiliin, johon englanninkielinen sana viittaa ’feed back’. Pitäisikin puhua sen sijaan feed forward. Se on hyvä merkitä, vaikka kalenteriinsa tai laittaa itselleen ylös, että seuraavassa palaverissa antaa tietoisesti palautetta. Kaikki kaipaavat palautetta sukupolvesta riippumatta. Yleistäminen onkin haastavaa. Nuorempi sukupolvi kaipaa enemmän vuorovaikutusta. Onkin tärkeä kysyä, että mitä palaute tarkoittaa. Lisäksi johtajan on hyvä miettiä, että mikä sen tarkoitus ylipäätänsä on: ohjaava vai korjaava liike vai kenties hyvinvointia lisäävää arvostuksen osoittamista? Tasa-arvoinen ja arvostava keskusteluyhteys Kuuluminen johonkin on todella tärkeä myös motivoitumisessa. Yhdessä ohjautuminen nykyisin jopa tärkeämpää kuin yksilöohjautuminen. Nuoret syntyneet hyvin tasa-arvoiseen maailmaan, joten se on heille itsestäänselvyys. Ja siksikin haetaan tasa-arvoista keskusteluyhteyttä esimiehen kanssa. Tittelit eivät enää merkitse niin kuin ennen, vaan enemmänkin niin, että ihminen kohtaa ihmisen. Perinteiset kehityskeskustelut muutaman kerran vuodessa eivät enää riitä, vaan täytyy olla säännöllistä systemaattista kohtaamista. Olennaista on pitää yllä arvostavaa vuorovaikutusta, joka tarkoittaa ensisijaisesti ystävällistä ja kunnioittavaa keskustelua. Voikin kysyä ”mitä sinä ajattelet tästä; kuinka sinä näet tämän asian?”. Esimies on esimerkki Se on tärkeää, että kuinka esimies toimii vai toimiiko ylipäätänsä. Esimieskin on ihminen ja hänellä on myös historia siitä, kuinka se oma minäkuva on rakentunut ja miten on totuttu toimimaan. Tärkeää tehdä itsetutkiskelua, että pystyy antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Psykologinen turvallisuus on tärkeää, jotta voidaan keskustella palautteista ja se vaatii luottamusta. Luottamuksen rakentaminen vie aikaa, joten täytyy hyväksyä myös se. Kaikki tämä vaatii harjoittelua puolin ja toisin. Kysyvä keskustelu on tärkeää ja avointen kysymysten kautta parempi lähestyä sen sijaan, että sanoittaa itse mielipiteitä tai määrittää tarvittavia mielipiteitä. Kysyminen edellyttää aina myös kuuntelua. Jo neljän minuutin kuuntelu on jo fyysistä ponnistelua vaativa asia, mutta ei se toki tarkoita sitä, että pitäisi olla hiljaa koko ajan, vaan kuuntelua voi osoittaa juuri kysymyksillä: ”kerro toki lisää…aivan, en ollut tuota itse hoksannutkaan.” Sanoittamisen tärkeys Tärkeä myös sanoittaa omia pelkojaan ja tuo esiin omaa haavoittuvuuttaan. Se rohkaisee usein muitakin paremmin ottamaan esiin asioita. Lähtökohtaisesti usein oletetaan liikaa ja oiotaan mutkia helposti suoriksi. Meidän on tärkeä oppia koko ajan uutta ja nimenomaan yhdessä ja siinä on tärkeä pystyä olemaan avoin ja rohkeasti sanoittaa omaa ajatteluaan ja tunteitaan. Piilevät kyvyt saadaan paremmin esiin keskustelemalla ja tärkeää onkin rohkaista aktiivisesti tiettyyn tapaan toimia. Tasavertaisuuden kulttuurissa esimiehenä olemisessa poistuu tietty kilpi ja joutuu olemaan eri tavalla paljaana. On tärkeää mennä lähelle ihmistä ja kysellä ”mitä sinä ajattelet?” Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.