Nuorille työnantajamielikuvassa tärkeää arvot, vastuullisuus ja avoimuus

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMK:in liiketoiminnan lehtorin Tanja Shemeikan kanssa johtamisesta. YZ- hankkeessa on tehty kartoituksia yrityksiin, jota kautta saatu monipuolista tietoa koskien myös työnantajamielikuvaa. Työantajamielikuva nuorille tärkeä asia, sillä hankkeessa tehdyn tutkimuksen alustavat tulokset osoittivat, että vastaajista 75 % koki sen tärkeänä. Yli puolet Y- ja Z -sukupolven edustajista oli mieltä, että yrityskuva muodostuu yrityksen arvomaailmasta ja n. 40 % kokee sen muodostuvan vastuullisuudesta. Tietoa työnantajista etsitäänkin monista eri kanavista eikä vain perinteisiltä internet -sivustoilta. Nettisivuilta haetaan ensisijaisesti arvoihin ja vastuullisuuteen liittyvää asioita. Sen sijaan rekrytointiin ja avoimuuteen liittyvää tietoa haetaan muualta, enempi sosiaalisen median kautta. Tutkimuksessa todettiin, että jopa 80 % nuorista käytti vähintään 4 tuntia tiedonhakuun työnantajasta ennen työpaikan hakemista. Näin ollen on olennaista, että tieto löytyy ja se on oikeassa paikassa. Yritykset itse saattavat ajatella oman yrityskuvan olevan hyvä, kun taas nuoret voivat olla eri mieltä tai ainakin niin, että yritykset saattavat olla tuntemattomia. Toki on niin, että yritysten voi olla vaikea pysyä vauhdissa mukana keskustelun nopeudessa ja tunnistaa esim. arvokeskustelusta olennaisia asioita koskien omaan toimintaansa ja viestintää. Yleisesti nuoret odottavat työpaikoilla avoimuutta ja läpinäkyvyyttä myös niistä asioita, jotka eivät suoraan edes välttämättä koske heitä. Rehellisyys on tärkeää työnantajamielikuvan rakentamisessa. Läpinäkyvyys ei koske vain rekrytointiprosessia, vaan on varmasti tärkeä koko yrityksen toimintaa koskeva asia: päätöksenteko, kommunikointi, prosessit, ym. Rekrytoinnissa tärkeä olla rehellinen ja hyvä olisi pyrkiä sanoittamaan mahdollisimman tarkasti tehtävä, jotta ei tule pettymyksiä sen takia. Sanoittaminen on tärkeää, jotta molempien odotukset kohtaavat oikealla tavalla. Video on nuorille hyvin luontainen tapa, joten rekrytoinnissa sitä kannattaa ehdottomasti käyttää. Videota voi käyttää joko niin, että hakija kertoo avoimesti itsestään tai sitten tarkkoja kysymyksiä, joihin odotetaan selkeitä vastauksia. Rekrytointiprosessit hoidetaan usein ulkoisten toimittajien avulla, mutta sen toki voi tehdä yritys itsekin ja joissakin tapauksissa varmasti myös kannattaa. Kannattaa aidosti miettiä kuka esimerkiksi yrityksestä on sopivin ja paras videolla esiintymään. Sen ei välttämättä aina tarvitse tai edes kannata olla toimitusjohtaja. Lähes kaikki tutkimuksen kyselyyn vastanneet nuoret olivat sitä mieltä, että työssä pysyminen pitkään samalla työnantajalla ei ole niin haluttua kuin aiemmin. Sen sijaan pätkätyöt voivatkin olla juuri se ensisijainen kiinnostuksen kohde. Työssä viihtyminen on tärkeää sitoutumisen ja työssä pysymisen kannalta. Viihtyminen liittyy erityisesti seuraaviin: teen merkityksellisiä asioita ja se mitä teen, on kivaa. Nuoremmat sukupolvet hakevat tiimityötä, yhdessä onnistumista ja taustatukea, työn jakamista ja avoimuutta. Näistä kumpuaa onnistuessaan varmasti myös se olennaisin kivan tekemisen fiilis. Tärkeää on, että ei ole kampitusta, huonoja kemioita tms. Sen sijaan nuoretkin ymmärtävät, että työhön kuin työhön kuuluu myös vähemmän kivoja vaiheita ja tehtäviä. Toki nuoret erityisesti haluavat vaihtelevia työtehtäviä ja jatkuvaa kehittymisen mahdollisuuksia ja ne pitävät sisällään myös haastavia hetkiä, kun ollaan kokonaan oman osaamis- ja mukavuusalueen ulkopuolella. Siksi onkin tärkeä käydä vuoropuhelua myös niistä. Toki tärkeintä, että koko kokonaisuus on kunnossa. Puskaradio toimii nykyisin hyvin vahvasti eli jos työpaikalla on esimerkiksi työhyvinvoinnin näkökulmasta klikkejä, niin ne kannattaa laittaa ensin kuntoon sen sijaan, että kehittäisi yksittäistä työkalua. Teksti: Mirva Leppälä